Näin osit­tai­nen pe­rin­nön­jako ta­pah­tuu

Oletko kuul­lut osit­tai­sesta pe­rin­nön­jaosta? Ta­val­li­sesti pe­rin­nön­jaossa py­ri­tään aina jää­mis­tön ko­ko­nais­val­tai­seen ja­ka­mi­seen. Osit­tai­nen pe­rin­nön­jako on kui­ten­kin myös mah­dol­li­nen.

Joskus kuo­lin­pe­sän osak­kaat saat­ta­vat haluta pitää osan jää­mis­töstä ja­ka­mat­to­mana. Täl­löin osak­kai­den suos­tu­muk­sella voi­daan suo­rit­taa pesän osit­tai­nen pe­rin­nön­jako.

Mikä on osit­tai­nen pe­rin­nön­jako?

Osit­tai­sessa pe­rin­nön­jaossa osa kuo­lin­pe­sän va­ral­li­suu­desta jae­taan ja osa jä­te­tään kuo­lin­pe­sälle osak­kai­den yh­tei­seen hal­lin­taan ja jaet­ta­vaksi myö­hem­min.

Osit­tai­sessa ja­ka­mi­sessa joko:

• kai­kille osak­kaille jae­taan osa pe­rin­nöstä tai
• yh­delle osak­kaalle jae­taan tälle kuu­luva osuus

Pe­rin­nön­jako on suo­ri­tet­tava, mikäli joku osak­kaista sitä vaatii. Pe­rin­nön­jaolle ei kui­ten­kaan ole laissa mää­rät­tyä mää­rä­ai­kaa, ja kuo­lin­pe­sän osak­kaat voivat kaik­kien osak­kai­den suos­tu­muk­sella sopia pesän jät­tä­mi­sestä joko ko­ko­naan tai osit­tain ja­ka­matta.

💡 Kuo­lin­pe­sän osak­kaana si­nulla on aina oikeus vaatia pe­rin­nön­ja­koa sil­loin, kun kuo­lin­pesä on sel­vi­tetty eli, kun osak­kaat ovat sel­vit­tä­neet pesän varat ja velat.

Vaa­tiiko osit­tai­nen pe­rin­nön­jako eril­listä hy­väk­syn­tää?

Kuo­lin­pe­sän osak­kaat voivat va­paasti sopia osit­tai­sesta pe­rin­nön­jaosta. Osit­tai­sen pe­rin­nön­jaon edel­ly­tyk­senä on läh­tö­koh­tai­sesti vain se, että kaikki kuo­lin­pe­sän osak­kaat hy­väk­sy­vät sen.

Kuo­lin­pe­sän osak­kaat voivat va­paasti sopia myös siitä, miten kuo­lin­pe­sää hal­lin­noi­daan ja kuinka kauan pesä säilyy osit­tain ja­ka­mat­to­mana. So­pi­mus kuo­lin­pe­sän hal­lin­nasta kan­nat­taa tehdä kir­jal­li­sena.

Kuo­lin­pesä on kui­ten­kin jaet­tava sil­loin, mikäli joku osak­kaista sitä vaatii, tai mikäli jonkun osak­kaan osuus pe­sästä on ulos­mi­tattu.

Ti­lanne mo­ni­mut­kais­tuu hieman esi­mer­kiksi sil­loin, kun joku kuo­lin­pe­sän osak­kaista on edun­val­von­nan alai­nen.

💡 Edun­val­vonta ei estä osit­taista jakoa, mutta sil­loin on sel­vi­tet­tävä tar­kem­min, onko jako edun­val­von­nan alai­sen pää­mie­hen edun mu­kaista.

Syitä tehdä osit­tai­nen pe­rin­nön­jako

Osit­tai­seen pe­sän­ja­koon voi olla monia syitä. Lis­ta­simme alle ylei­sim­piä syitä siihen, miksi osit­tai­nen pe­sän­jako yleensä suo­ri­te­taan.

Osit­tai­nen pe­rin­nön­jako ja ylei­sim­mät syyt

• Su­ku­ti­lan tai ke­sä­mö­kin yh­tei­nen hal­linta
• Ve­ro­tuk­sel­li­set syyt
• Kä­teis­va­rat
• Vai­na­jan toi­vo­mus
• Yh­teis­metsä
• Yksi osakas saa jako-osuu­tensa

Su­ku­ti­lan tai ke­sä­mö­kin yh­tei­nen hal­linta

Pe­rin­tönä saat­taa olla esi­mer­kiksi su­ku­tila tai ke­sä­mökki, jonka kuo­lin­pe­sän osak­kaat ha­lua­vat pitää yh­tei­sessä hal­lin­nas­saan.

Lue lisää: Hal­lin­ta­oi­keus – kuka maksaa kulut?

Ve­ro­tuk­sel­li­set syyt

Kiin­teis­tön tai muun omai­suu­den pi­tä­mi­nen kuo­lin­pe­sän hal­lin­nassa saat­taa olla myös ve­ro­tuk­sel­li­sista syistä jär­ke­vää. Kuo­lin­pesä on ni­mit­täin it­se­näi­nen ve­ro­vel­vol­li­nen.

Kä­teis­va­rat

Kuo­lin­pe­sän ja­ka­mi­nen osit­tain on mah­dol­lista myös esi­mer­kiksi sil­loin, kun pe­sässä on paljon kä­teis­va­roja, jotka ha­lu­taan jakaa osak­kaille pe­rin­tö­ve­ron mak­sa­mista varten jo ennen lo­pul­lista pe­rin­nön­ja­koa.

Vai­na­jan toi­vo­mus

Joskus saat­taa olla myös niin, että vai­naja itse on esit­tä­nyt tes­ta­men­tis­saan toi­vo­muk­sensa siitä, että osa pe­sästä säi­ly­tet­täi­siin ja­ka­mat­to­mana. Täl­löin osak­kaat voivat pohtia, ha­lua­vatko he nou­dat­taa vai­na­jan toi­vo­musta.

Yh­teis­metsä

Jois­sain ti­lan­teissa kuo­lin­pe­sän pi­tä­mi­nen osit­tain ja­ka­mat­to­mana on jopa vält­tä­mä­töntä esi­mer­kiksi siksi, että omai­suu­den ja­ka­mi­nen joh­taisi ti­lan­tee­seen, jossa jako-osuus ei olisi lain mää­räyk­sien mu­kai­nen.

Näin on esi­mer­kiksi sil­loin, kun jää­mis­töön kuuluu yh­teis­met­sä­osuus, jonka ja­ka­mi­nen kaik­kien pe­ril­lis­ten kesken joh­taisi siihen, että yk­sit­täi­set jako-osuu­det muo­dos­tui­si­vat niin pie­niksi, että se olisi vas­toin yh­teis­met­sä­lain 17 §:n luo­vu­tus­ra­joi­tusta.

Yksi hen­kilö saa jako-osuu­tensa

Osit­tai­nen jako voi­daan suo­rit­taa myös siten, että joku kuo­lin­pe­sän osak­kaista saa oman jako-osuu­tensa, mutta muut osak­kaat pi­tä­vät jää­mis­tön yh­tei­sessä hal­lin­nas­saan.

Osit­tai­seen pe­rin­nön­ja­koon voi liit­tyä ris­kejä

Osit­tai­nen pe­rin­nön­jako voi jois­sain ta­pauk­sissa olla jär­ke­vin rat­kaisu. Toi­saalta kuo­lin­pe­sän pi­tä­mi­seen ja­ka­mat­to­mana tai osit­tain ja­ka­mat­to­mana liit­tyy myös ris­kejä, jotka on hyvä ottaa huo­mioon.

Osit­tai­seen pe­rin­nön­ja­koon liit­ty­vät riskit

1. Pesän ja­ka­mat­to­muus ei lykkää pe­rin­tö­ve­roa.
2. Osit­tai­sen pe­rin­nön­jaon vai­ku­tus lo­pul­li­seen jakoon.
3. Kuo­lin­pe­sän osak­kaat maksaa myydyn kiin­teis­tön myyn­ti­voi­tosta mak­se­taan luo­vu­tus­voit­to­ve­ron.
4. Pe­rin­nön­jaosta ei päästä yk­si­mie­li­syy­teen.

1) Pesän ja­ka­mat­to­muus ei lykkää pe­rin­tö­ve­roa

En­sin­nä­kin pe­rin­tö­vero tulee osak­kai­den mak­set­ta­vaksi riip­pu­matta siitä, onko kuo­lin­pe­sää jaettu vai ei. Pesän ja­ka­mat­to­muus ei lykkää pe­rin­tö­ve­roa.

Mikäli kuo­lin­pe­sässä on paljon va­ral­li­suutta, onkin jär­ke­vää jakaa osak­kaille ai­na­kin pesän kä­teis­va­rat pe­rin­tö­ve­ron maksua varten, vaikka kuo­lin­pesä ha­lut­tai­siin muuten pitää ja­ka­mat­to­mana.

2) Osit­tai­sen pe­rin­nön­jaon vai­ku­tus lo­pul­li­seen jakoon

Toi­seksi on­gel­maksi voi muo­dos­tua se, miten osit­tai­nen pe­rin­nön­jako vai­kut­taa lo­pul­li­seen jakoon. Osit­tais­jaossa on huo­mioi­tava eten­kin se, ettei se hei­kennä ke­nen­kään osak­kaan oi­keuk­sia.

3) Myydyn kiin­teis­tön myyn­ti­voi­tosta luo­vu­tus­voit­to­vero

Kol­man­neksi kan­nat­taa kiin­nit­tää huo­miota siihen, että kun kuo­lin­pesä lo­pulta jae­taan ja esi­mer­kiksi sen hal­lin­nassa ollut kiin­teistö myy­dään, mak­sa­vat osak­kaat myyn­ti­voi­tosta luo­vu­tus­voit­to­ve­ron.

Jos kiin­teistö on ollut kuo­lin­pe­sän hal­lin­nassa esi­mer­kiksi kaksi vuo­si­kym­mentä, voi kiin­teis­tön arvo olla nous­sut huo­mat­ta­vasti siihen ver­rat­tuna, mil­lai­seen arvoo se ar­vo­tet­tiin pe­rin­nön­jaossa.

4) Pe­rin­nön­jaosta ei päästä yk­si­mie­li­syy­teen

Toi­si­naan kuo­lin­pe­sän ja­ka­mat­to­muu­den syynä voi olla se, ettei pe­rin­nön­jaosta päästä yk­si­mie­li­syy­teen. Täl­löin kuo­lin­pe­sän pi­tä­mi­nen ja­ka­mat­to­mana ja vas­tuun siir­tä­mi­nen seu­raa­ville su­ku­pol­ville voi tuntua hou­kut­te­le­valta.

Täl­lai­sessa ti­lan­teessa kuo­lin­pe­sän ja­ka­mat­to­muus kui­ten­kin yleensä vain siir­tää on­gel­mia eteen­päin, mut­kis­tut­taa pe­rin­nön­ja­koa en­ti­ses­tään ja tekee kuo­lin­pe­sän asioi­den hoi­ta­mi­sen työ­lääksi, eten­kin sil­loin, jos kuo­lin­pe­sän al­ku­pe­räi­set osak­kaat kuo­le­vat ja heidän lap­sensa tu­le­vat kuo­lin­pe­sän uusiksi osak­kaiksi.

Kun kuo­lin­pe­sään tulee yhä uusia osak­kaita, voi pää­tök­sen­teko käydä hy­vin­kin han­ka­laksi, sillä kuo­lin­pe­sän asioista päät­tä­vät kaikki osak­kaat yh­dessä.

Lue lisää: Koska pe­rin­tö­ra­hat ti­lille?

Kan­nat­taako osit­tai­nen pe­rin­nön­jako?

Kuo­lin­pe­sän ja­ka­mista kan­nat­taa har­kita tark­kaan. Riip­puu kui­ten­kin pit­kälti kuo­lin­pe­sän ti­lan­teesta, onko osit­tai­nen pe­rin­nön­jako tar­koi­tuk­sen­mu­kaista.

Tär­keää on sopia kuo­lin­pe­sän osak­kai­den kesken siitä, mikä tar­koi­tus kuo­lin­pe­sän pi­tä­mi­sellä osit­tain ja­ka­mat­to­mana on, ja mil­loin lo­pul­li­nen jako tul­laan mah­dol­li­sesti suo­rit­ta­maan.

Esi­mer­kiksi kuo­lin­pe­sän jakoon liit­ty­viä epä­sel­vyyk­siä ei kan­nata jättää seu­raa­vien su­ku­pol­vien sel­vi­tet­tä­väksi.

💡 Vinkki: Tie­sitkö, että pe­ril­li­sen pe­rintö voi­daan ulos­mi­tata, mikäli hä­nellä on velkaa ulos­o­tossa? Ha­lu­tes­saan hän voi kui­ten­kin luopua pe­rin­tö­osuu­des­taan.