Mikä on osit­tai­nen pe­rin­nön­ja­ko?

Kuolinpesä ja osittainen perinnönjako
tatu.png
Tatu Mäenpää, lakimies (OTM)
5.9.2022 ● 5 minuuttia
Osittaisessa perinnönjaossa osa vainajan omaisuudesta jää jakamattomana kuolinpesän hallintaan.

Oletko kuul­lut osit­tai­ses­ta pe­rin­nön­jaos­ta? Ta­val­li­ses­ti pe­rin­nön­jaos­sa py­ri­tään aina jää­mis­tön koko­nais­val­tai­seen ja­ka­mi­seen. Joskus kuo­lin­pe­sän osak­kaat saat­ta­vat kui­ten­kin haluta pitää osan jää­mis­tös­tä ja­ka­mat­to­ma­na. Täl­löin osak­kai­den suos­tu­muk­sel­la voi­daan suo­rit­taa pesän osit­tai­nen pe­rin­nön­ja­ko.

Mikä on osit­tai­nen pe­rin­nön­ja­ko?

Osit­tai­ses­sa pe­rin­nön­jaos­sa osa kuo­lin­pe­sän va­ral­li­suu­des­ta jae­taan ja osa jä­te­tään kuo­lin­pe­säl­le osak­kai­den yh­tei­seen hal­lin­taan ja jaet­ta­vak­si myö­hem­min. Osit­tai­ses­sa ja­ka­mi­ses­sa joko kai­kil­le osak­kail­le jae­taan osa pe­rin­nös­tä tai yh­del­le osak­kaal­le jae­taan tälle kuu­lu­va osuus.

Kuo­lin­pe­sän osak­kaa­na si­nul­la on aina oikeus vaatia pe­rin­nön­ja­koa sil­loin, kun kuo­lin­pe­sä on sel­vi­tet­ty eli kun osak­kaat ovat sel­vit­tä­neet pesän varat ja velat.

Pe­rin­nön­ja­ko on suo­ri­tet­ta­va, mikäli joku osak­kais­ta sitä vaatii. Pe­rin­nön­jaol­le ei kui­ten­kaan ole laissa mää­rät­tyä mää­rä­ai­kaa, ja kuo­lin­pe­sän osak­kaat voivat kaik­kien osak­kai­den suos­tu­muk­sel­la sopia pesän jät­tä­mi­ses­tä joko koko­naan tai osit­tain ja­ka­mat­ta.

Vaa­tii­ko osit­tai­nen pe­rin­nön­ja­ko eril­lis­tä hy­väk­syn­tää?

Kuo­lin­pe­sän osak­kaat voivat va­paas­ti sopia pe­rin­nön­jaos­ta. Osit­tai­sen pe­rin­nön­jaon edel­ly­tyk­se­nä on läh­tö­koh­tai­ses­ti vain se, että kaikki kuo­lin­pe­sän osak­kaat hy­väk­sy­vät sen.

Kuo­lin­pe­sän osak­kaat voivat va­paas­ti sopia myös siitä, miten kuo­lin­pe­sää hal­lin­noi­daan ja kuinka kauan pesä säilyy osit­tain ja­ka­mat­to­ma­na. So­pi­mus kuo­lin­pe­sän hal­lin­nas­ta kan­nat­taa tehdä kir­jal­li­se­na.

Kuo­lin­pe­sä on kui­ten­kin jaet­ta­va sil­loin, mikäli joku osak­kais­ta sitä vaatii, tai mikäli jonkun osak­kaan osuus pe­säs­tä on ulos­mi­tat­tu.

Ti­lan­ne mo­ni­mut­kais­tuu hieman esi­mer­kik­si sil­loin, kun joku kuo­lin­pe­sän osak­kais­ta on edun­val­von­nan alai­nen.

Edun­val­von­ta ei estä osit­tais­ta jakoa, mutta sil­loin on sel­vi­tet­tä­vä tar­kem­min, onko jako edun­val­von­nan alai­sen pää­mie­hen edun mu­kais­ta.

Miksi osit­tai­nen pe­rin­nön­ja­ko teh­dään?

Osit­tai­seen pe­sän­ja­koon voi olla monia syitä. Lis­ta­sim­me alle ylei­sim­piä syitä siihen, miksi osit­tai­nen pe­sän­ja­ko yleen­sä suo­ri­te­taan.

Osit­tai­nen pe­rin­nön­ja­ko ja ylei­sim­mät syyt

  • Su­ku­ti­lan tai ke­sä­mö­kin yh­tei­nen hal­lin­ta
  • Ve­ro­tuk­sel­li­set syyt
  • Kä­teis­va­rat
  • Vain­ajan toi­vo­mus
  • Yh­teis­met­sä
  • Yksi osakas saa jako-osuu­ten­sa

Su­ku­ti­lan tai ke­sä­mö­kin yh­tei­nen hal­lin­ta

Pe­rin­tö­nä saat­taa olla esi­mer­kik­si su­ku­ti­la tai ke­sä­mök­ki, jonka kuo­lin­pe­sän osak­kaat ha­lua­vat pitää yh­tei­ses­sä hal­lin­nas­saan.

Ve­ro­tuk­sel­li­set syyt

Kiin­teis­tön tai muun omai­suu­den pi­tä­mi­nen kuo­lin­pe­sän hal­lin­nas­sa saat­taa olla myös ve­ro­tuk­sel­li­sis­ta syistä jär­ke­vää. Kuo­lin­pe­sä on ni­mit­täin it­se­näi­nen ve­ro­vel­vol­li­nen.

Kä­teis­va­rat

Kuo­lin­pe­sän ja­ka­mi­nen osit­tain on mah­dol­lis­ta myös esi­mer­kik­si sil­loin, kun pe­säs­sä on paljon kä­teis­va­ro­ja, jotka ha­lu­taan jakaa osak­kail­le pe­rin­tö­ve­ron mak­sa­mis­ta varten jo ennen lo­pul­lis­ta pe­rin­nön­ja­koa. Täl­lai­ses­sa ti­lan­tees­sa osit­tai­seen jakoon ei aina tar­vi­ta kaik­kien osak­kai­den suos­tu­mus­ta.

Vain­ajan toi­vo­mus

Joskus saat­taa olla myös niin, että vai­na­ja itse on esit­tä­nyt tes­ta­men­tis­saan toi­vo­muk­sen­sa siitä, että osa pe­säs­tä säi­ly­tet­täi­siin ja­ka­mat­to­ma­na. Täl­löin osak­kaat voivat pohtia, ha­lua­vat­ko he nou­dat­ta vain­ajan toi­vo­mus­ta.

Yh­teis­met­sä

Jois­sain ti­lan­teis­sa kuo­lin­pe­sän pi­tä­mi­nen osit­tain ja­ka­mat­to­ma­na on jopa vält­tä­mä­tön­tä esi­mer­kik­si siksi, että omai­suu­den ja­ka­mi­nen joh­tai­si ti­lan­tee­seen, jossa jako-osuus ei olisi lain mää­räyk­sien mu­kai­nen.

Näin on esi­mer­kik­si sil­loin, kun jää­mis­töön kuuluu yh­teis­met­sä­osuus, jonka ja­ka­mi­nen kaik­kien pe­ril­lis­ten kesken joh­tai­si siihen, että yk­sit­täi­set jako-osuu­det muo­dos­tui­si­vat niin pie­nik­si, että se olisi vas­toin yh­teis­met­sä­lain 17 §:n luo­vu­tus­ra­joi­tus­ta.

Yksi hen­ki­lö saa jako-osuu­ten­sa

Osit­tai­nen jako voi­daan suo­rit­taa myös siten, että joku kuo­lin­pe­sän osak­kais­ta saa oman jako-osuu­ten­sa, mutta muut osak­kaat pi­tä­vät jää­mis­tön yh­tei­ses­sä hal­lin­nas­saan.

Liit­tyy­kö osit­tai­seen pe­rin­nön­ja­koon ris­ke­jä?

Osit­tai­nen pe­rin­nön­ja­ko voi jois­sain ta­pauk­sis­sa olla jär­ke­vin rat­kai­su. Toi­saal­ta kuo­lin­pe­sän pi­tä­mi­seen ja­ka­mat­to­ma­na tai osit­tain ja­ka­mat­to­ma­na liit­tyy myös ris­ke­jä, jotka on hyvä ottaa huo­mioon.

Osit­tai­seen pe­rin­nön­ja­koon liit­ty­vät riskit

  1. Pesän ja­ka­mat­to­muus ei lykkää pe­rin­tö­ve­roa.
  2. Osit­tai­sen pe­rin­nön­jaon vai­ku­tus lo­pul­li­seen jakoon.
  3. Kuo­lin­pe­sän osak­kaat maksaa myydyn kiin­teis­tön myyn­ti­voi­tos­ta mak­se­taan luo­vu­tus­voit­to­ve­ron.
  4. Pe­rin­nön­jaos­ta ei päästä yk­si­mie­li­syy­teen.

Pesän ja­ka­mat­to­muus ei lykkää pe­rin­tö­ve­roa

En­sin­nä­kin pe­rin­tö­ve­ro tulee osak­kai­den mak­set­ta­vak­si riip­pu­mat­ta siitä, onko kuo­lin­pe­sää jaettu vai ei. Pesän ja­ka­mat­to­muus ei lykkää pe­rin­tö­ve­roa.

Mikäli kuo­lin­pe­säs­sä on paljon va­ral­li­suut­ta, onkin jär­ke­vää jakaa osak­kail­le ai­na­kin pesän kä­teis­va­rat pe­rin­tö­ve­ron maksua varten, vaikka kuo­lin­pe­sä ha­lut­tai­siin muuten pitää ja­ka­mat­to­ma­na.

Osit­tai­sen pe­rin­nön­jaon vai­ku­tus lo­pul­li­seen jakoon

Toi­sek­si on­gel­mak­si voi muo­dos­tua se, miten osit­tai­nen pe­rin­nön­ja­ko vai­kut­taa lo­pul­li­seen jakoon. Osit­tais­jaos­sa on huo­mioi­ta­va eten­kin se, ettei se hei­ken­nä ke­nen­kään osak­kaan oi­keuk­sia.

Myydyn kiin­teis­tön myyn­ti­voi­tos­ta luo­vu­tus­voit­to­ve­ro

Kol­man­nek­si kan­nat­taa kiin­nit­tää huo­mio­ta siihen, että kun kuo­lin­pe­sä lo­pul­ta jae­taan ja esi­mer­kik­si sen hal­lin­nas­sa ollut kiin­teis­tö myy­dään, mak­sa­vat osak­kaat myyn­ti­voi­tos­ta luo­vu­tus­voit­to­ve­ron.

Jos kiin­teis­tö on ollut kuo­lin­pe­sän hal­lin­nas­sa esi­mer­kik­si kaksi vuo­si­kym­men­tä, voi kiin­teis­tön arvo olla nous­sut huo­mat­ta­vas­ti siihen ver­rat­tu­na, mil­lai­seen arvoo se ar­vo­tet­tiin pe­rin­nön­jaos­sa.

Pe­rin­nön­jaos­ta ei päästä yk­si­mie­li­syy­teen

Toi­si­naan kuo­lin­pe­sän ja­ka­mat­to­muu­den syynä voi olla se, ettei pe­rin­nön­jaos­ta päästä yk­si­mie­li­syy­teen. Täl­löin kuo­lin­pe­sän pi­tä­mi­nen ja­ka­mat­to­ma­na ja vas­tuun siir­tä­mi­nen seu­raa­vil­le su­ku­pol­vil­le voi tuntua hou­kut­te­le­val­ta.

Täl­lai­ses­sa ti­lan­tees­sa kuo­lin­pe­sän ja­ka­mat­to­muus kui­ten­kin yleen­sä vain siir­tää on­gel­mia eteen­päin, mut­kis­tut­taa pe­rin­nön­ja­koa en­ti­ses­tään ja tekee kuo­lin­pe­sän asioi­den hoi­ta­mi­sen työ­lääk­si, eten­kin sil­loin, jos kuo­lin­pe­sän al­ku­pe­räi­set osak­kaat kuo­le­vat ja heidän lap­sen­sa tu­le­vat kuo­lin­pe­sän uusik­si osak­kaik­si.

Kun kuo­lin­pe­sään tulee yhä uusia osak­kai­ta, voi pää­tök­sen­te­ko käydä hy­vin­kin han­ka­lak­si, sillä kuo­lin­pe­sän asiois­ta päät­tä­vät kaikki osak­kaat yh­des­sä.

Kan­nat­taa­ko kuo­lin­pe­sä siis jakaa koko­naan?

Kuo­lin­pe­sän ja­ka­mis­ta kan­nat­taa har­ki­ta tark­kaan. Riip­puu kui­ten­kin pit­käl­ti kuo­lin­pe­sän ti­lan­tees­ta, onko osit­tai­nen pe­rin­nön­ja­ko tar­ko­tuk­sen­mu­kais­ta.

Tär­ke­ää on sopia kuo­lin­pe­sän osak­kai­den kesken siitä, mikä tar­koi­tus kuo­lin­pe­sän pi­tä­mi­sel­lä osit­tain ja­ka­mat­to­ma­na on, ja mil­loin lo­pul­li­nen jako tul­laan mah­dol­li­ses­ti suo­rit­ta­maan. 

Esi­mer­kik­si kuo­lin­pe­sän jakoon liit­ty­viä epä­sel­vyyk­siä ei kan­na­ta jättää seu­raa­vien su­ku­pol­vien sel­vi­tet­tä­väk­si.