Ja­ka­ma­ton kuo­lin­pe­sä

Hautakiviä riveissä hautausmaalla
tatu.png
Tatu Mäenpää, lakimies (OTM)
1.6.2022 ● 3 minuuttia
Lain mukaan kuolinpesän voi jättää toistaiseksi jakamatta. Mikäli joku perikunnasta vaatii kuolinpesän jakoa, täytyy se kuitenkin tehdä.

Kuolinpesäksi nimitetään vainajalta jäänyttä omaisuutta ja velkoja. Kuolinpesää kutsutaan myös perikunnaksi. Kuolinpesä voidaan jättää jakamatta, mikäli kuolinpesään kuuluu leski ja alaikäisiä lapsia.

Vainajan omaisuudesta täytyy tehdä kuitenkin perunkirjoitus 3 kuukauden kuluttua kuolemasta. Perunkirjoituksessa vainajan omaisuus kartoitetaan ja eri omaisuuserille määritellään arvot.

Voiko perinnön jättää jakamatta?

Perintökaaren 24 luvun perusteella kuolinpesän osakkaat voivat tehdä sopimuksen siitä, että kuolinpesä jätetään toistaiseksi jakamatta. Laki ei siis edellytä kuolinpesän jakamista.

Milloin kuolinpesä kannattaa jättää jakamatta?

Kuolinpesän jakamatta jättämiselle voi olla useita syitä. Yleisimmät syyt ovat testamentissa esitetty toivomus, lesken suojaaminen, verotus tai kesämökin tai metsän kuuluminen kuolinpesään.

Näissä tapauksissa kuolinpesä usein jätetään jakamatta

  1. vainajan testamentissa esitetty toivomus
  2. lesken suojaaminen
  3. verotus
  4. kuolinpesään kuuluu kesämökki tai metsää

Leski ja jakamaton kuolinpesä

Pesän jakamatta jättäminen on tarkoitettu erityisesti sitä tilannetta varten, että kuolinpesään kuuluu leski ja alaikäisiä lapsia. Pesän jakaminen olisi ennen näissä tilanteissa johtanut epätoivottaviin omistusoikeudellisiin tilanteisiin.

Kuitenkin laki on muuttunut, ja nykyisin leskellä on oikeus hallita jäämistöä jakamattomana.

Sopimus jakamatta jättämisestä suojaa kuitenkin edelleen leskeä. Leskellä on oikeus pitää koko jäämistö jakamattomana hallinnassaan ellei kukaan rintaperillisistä tee jakovaatimusta.

Rintaperillisillä tarkoitetaan perillisiä, jotka ovat vainajan lapsia, lapsenlapsia ja lapsenlapselapsia, ja niin edelleen.

Rintaperillisillä on missä tahansa vaiheessa oikeus vaatia kuolinpesän jakamista, jolloin lesken oikeus kapenee oikeuteen pitää yhteisenä käytettyä asuntoa hallinnassaan.

Kuolinpesän jakamatta jättäminen ja verotus

Kuolinpesää verotetaan kuolinvuodelta sekä vainajan että kuolinpesän tuloista. Verotukseen sovelletaan niitä tuloverolain säännöksiä, jota vainajaan olisi sovellettu, jos hän olisi ollut vielä elossa.

Kuolinvuoden jälkeen kuolinpesää verotetaan erillisenä verovelvollisena.

Erillinen verovelvollisuus tarkoittaa sitä, että kuolinpesän tuloja ei veroteta kuolinpesän osakkaiden tuloina. Tällä voi olla merkittävää vaikutusta kuolinpesän osakkaiden verotukseen verrattuna siihen tilanteeseen, jossa omaisuus ja tulot olisivat jo kuolinpesän osakkaiden verotuksen piirissä.

Miten sopimus kuolinpesän jakamatta jättämisestä tehdään?

Sopimus jakamatta jättämisestä kannattaa aina tehdä kirjallisesti.

Sopimuksessa sovitaan kirjallisesti siitä, että kuolinpesä pidetään jakamattomana sekä sovitaan kuolinpesän hallinnosta.

Kuolinpesän omaisuuden myynti

Kuolinpesän osakkaat voivat myydä pesän omaisuutta, esimerkiksi vainajan velkojen maksamiseen. Perinnönjakoa ei kuitenkaan saa aloittaa ennen kuin vainajat mahdolliset velat on maksettu.

Jakamattomaan kuolinpesään kuuluvaa omaisuutta, esimerkiksi kiinteistö tai auto, on mahdollista myydä, mutta se edellyttää suostumusta kaikilta kuolinpesän osakkailta.

Osakas ei voi myydä osaa esimerkiksi kiinteistöstä, mutta hän voi myydä kuolinpesän osakkuutensa.

Perinnön jakaminen sukupolven yli

Joissakin tapauksessa perinnönjako sukupolven yli voi olla verotuksellisesti järkevää. Perinnön voi antaa omille jälkeläisille testamentilla, lahjalla tai luopumalla perinnöstä, mikä siirtää perinnön sukupolven yli.

Kun perintö siirtyy sukupolven yli, maksetaan perinnöstä perintövero vain kerran.

Perinnön jakaminen ja verotus

Kuolinpesän omaisuuden myyntiin ja kuolinpesän jakamiseen liittyy useita verotuksellisia asioita. Perintöveron suuruuteen vaikuttaa mm. sukulaisuussuhde ja perinnön arvo.

Perintöverotus tehdään yleensä ennen varsinaista perinnönjakoa. Perinnön jakamisella voi olla erilaisia verovaikutuksia, kuten perintövero, lahjavero tai varainsiirtovero.

Veroluokkia on kaksi:

  • ensimmäinen veroluokka
  • toinen veroluokka

Ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvat lähisukulaiset ja toiseen veroluokkaan puolestaan kaukaiset sukulaiset ja muut henkilöt. Ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvat maksavat lähtökohtaisesti vähemmän perintöveroa.

Perintöveroa ei tarvitse maksaa, mikäli perintöosan arvo on vähemmän kuin 20 000 euroa. Perintöveron verotusasteikko on progressiivinen.

Alla näet kolme yleistä esimerkkiä, miten veroja maksetaan eri tilanteissa.

Esimerkki 1: Osakas luopuu perinnöstä ja antaa toiselle perilliselle osuutensa

Tapauksessa, jossa osakas luopuu perinnöstä ja antaa oman osuutensa toiselle perilliselle, arvioidaan perinnöstä luopumista lahjana. Silloin osuuden saanut maksaa perintöveroa ja lahjaveroa.

Esimerkki 2: Ylimääräisiä veroseuraamuksia, kun käytetään pesän ulkopuolisia varoja

Jos osakas haluaa lunastaa esimerkiksi kuolinpesässä olevan asunnon itselleen, maksaa hän muille perillisille näiden perintöosan.

Tällaisessa tapauksessa perinnönjaossa käytetään pesän ulkopuolisia varoja eli perillinen käyttää omaa varallisuutta osana perinnönjakoa. Omaisuuden arvosta riippuen henkilölle voi tulla maksettavaksi varainsiirtoveroa sekä luovutusvoittoveroa.

Esimerkki 3: Omaisuuden arvo noussut kuolinpäivän ja myyntipäivän välillä

Mikäli omaisuuden, kuten kiinteistön tai osakkeiden, arvo on noussut kuolinpäivän ja myyntipäivän välillä, omaisuudesta täytyy maksaa luovutusvoittoveroa.

Luovutusvoittovero määräytyy myyntihinnan sekä perintöverotuksessa vahvistetun arvon erotuksena.

  • Ennen perinnönjakoa voitolla myyty omaisuus: luovutusvoittovero määrätään jakamattomalle kuolinpesälle.
  • Perinnönjaon jälkeen voitolla myyty omaisuus: luovutusvoittovero määrätään pesän osakkaalle, joka saa omaisuuden.

Huomioi mahdolliset myyntiaikeet jo perunkirjoitusvaiheessa, sillä luovutusvoittovero on usein perintöveroa korkeampi.

Tee perunkirjoitus kokonaisuudessaan Aatoksen verkkopalvelussa

Aatoksen perunkirjoituspalvelu ottaa huomioon samat asiat kuin perintöön ja kuolinpesiin erikoistunut asiantuntija.

Palvelu tulkitsee pesän tilanteen perusteella, miten esimerkiksi kuolinpesässä oleva asunto kannattaa arvostaa, ja kannattaako auto myydä ennen kuolinpesän jakamista vai vasta sen jälkeen.

Perunkirjoituksen tekeminen maksaa Aatoksessa vain 299 euroa. Lisäksi hintaan lisätään pakolliset viranomaismaksut. Viranomaismaksujen suuruus riippuu sukuselvityksestä sekä virkatodistusten määrästä.

Myös perinnönjako hoituu Aatoksessa perunkirjoituksen jälkeen hintaan 499 euroa.

Hyödyt

  • Suomalainen palvelu
  • Kiinteä hinta – ei kallista tuntiveloitusta
  • Toimii netissä
  • Lakiasiantuntijat chatin tai sähköpostin välityksellä
  • Helppo käyttää
  • Hoida etänä, esimerkiksi kotisohvalta

Aloita perunkirjoituksen tekeminen – kokeile palvelua ensin ilmaiseksi.

Perunkirjoituksen aloittaminen on ilmaista. Saat tarvittavat asiakirjat laadittua ja virkatodistukset tilattua maksettuasi palvelun.