Ja­ka­ma­ton kuo­lin­pe­sä

Ja­ka­ma­ton kuo­lin­pesä on mah­dol­li­nen, mikäli pe­ril­li­siin kuuluu leski ja alai­käi­siä lapsia.

Pe­rin­tö­kaa­ren (luku 24) pe­rus­teella kuo­lin­pe­sän osak­kaat voivat tehdä so­pi­muk­sen siitä, että kuo­lin­pesä jä­te­tään tois­tai­seksi ja­ka­matta. Laki ei siis edel­lytä kuo­lin­pe­sän ja­ka­mista.

Ja­ka­ma­ton kuo­lin­pesä vaatii kui­ten­kin pe­run­kir­joi­tu­ken te­ke­mistä 3 kuu­kau­den ku­lut­tua kuo­le­masta – aivan kuten ta­val­li­nen­kin kuo­lin­pesä.

Mil­loin kuo­lin­pesä kan­nat­taa jättää ja­ka­matta?

Ja­ka­mat­to­malle kuo­lin­pe­sälle voi olla useita syitä. Ylei­sim­mät syyt ovat tes­ta­men­tissa esi­tetty toi­vo­mus, lesken suo­jaa­mi­nen, ve­ro­tus tai ke­sä­mö­kin tai metsän kuu­lu­mi­nen kuo­lin­pe­sään. Myös osit­tai­nen pe­rin­nön­jako on mah­dol­li­nen.

Ylei­siä syitä ja­ka­mat­to­malle kuo­lin­pe­sälle

1. vai­na­jan tes­ta­men­tissa esi­tetty toi­vo­mus
2. lesken suo­jaa­mi­nen
3. ve­ro­tus
4. kuo­lin­pe­sään kuuluu ke­sä­mökki tai metsää

Leski ja ja­ka­ma­ton kuo­lin­pesä

Pesän ja­ka­matta jät­tä­mi­nen on tar­koi­tettu eri­tyi­sesti sitä ti­lan­netta varten, että kuo­lin­pe­sään kuuluu leski ja alai­käi­siä lapsia. Pesän ja­ka­mi­nen olisi ennen näissä ti­lan­teissa joh­ta­nut epä­toi­vot­ta­viin omis­tusoi­keu­del­li­siin ti­lan­tei­siin.

Kui­ten­kin laki on muut­tu­nut, ja ny­kyi­sin les­kellä on oikeus hal­lita jää­mis­töä ja­ka­mat­to­mana.

So­pi­mus ja­ka­matta jät­tä­mi­sestä suojaa kui­ten­kin edel­leen leskeä. Les­kellä on oikeus pitää koko jää­mistö ja­ka­mat­to­mana hal­lin­nas­saan ellei kukaan rin­ta­pe­ril­li­sistä tee ja­ko­vaa­ti­musta.

Rin­ta­pe­ril­li­sillä tar­koi­te­taan pe­ril­li­siä, jotka ovat vai­na­jan lapsia, lap­sen­lap­sia ja lap­sen­lap­se­lap­sia, ja niin edel­leen.

Rin­ta­pe­ril­li­sillä on missä ta­hansa vai­heessa oikeus vaatia kuo­lin­pe­sän ja­ka­mista, jol­loin lesken oikeus ka­pe­nee oi­keu­teen pitää yh­tei­senä käy­tet­tyä asun­toa hal­lin­nas­saan.

Lue lisää kuo­lin­pe­sän osi­tuk­sesta ja lesken ase­masta

Ve­ro­tus ja ja­ka­ma­ton kuo­lin­pesä

Ja­ka­mat­to­man kuo­lin­pe­sän ve­ro­tuk­seen so­vel­le­taan niitä tu­lo­ve­ro­lain sään­nök­siä, jota vai­na­jaan olisi so­vel­lettu, jos hän olisi ollut vielä elossa.

Kuo­lin­pe­sää ve­ro­te­taan kuo­lin­vuo­delta sekä vai­na­jan että kuo­lin­pe­sän tu­loista.

Kuo­lin­vuo­den jäl­keen kuo­lin­pe­sää ve­ro­te­taan eril­li­senä ve­ro­vel­vol­li­sena.

Eril­li­nen ve­ro­vel­vol­li­suus tar­koit­taa sitä, että kuo­lin­pe­sän tuloja ei ve­ro­teta kuo­lin­pe­sän osak­kai­den tu­loina. Tällä voi olla mer­kit­tä­vää vai­ku­tusta kuo­lin­pe­sän osak­kai­den ve­ro­tuk­seen ver­rat­tuna siihen ti­lan­tee­seen, jossa omai­suus ja tulot oli­si­vat jo kuo­lin­pe­sän osak­kai­den ve­ro­tuk­sen pii­rissä.

⚠️ Muista myös tehdä kuo­lin­pe­sän ve­roil­moi­tus. Ve­roil­moi­tus tulee tehdä vuo­sit­tain niin kauan kuin kuo­lin­pesä pysyy ja­ka­mat­to­mana.

So­pi­mus ja­ka­mat­to­masta kuo­lin­pe­sästä

So­pi­mus ja­ka­matta jät­tä­mi­sestä kan­nat­taa aina tehdä kir­jal­li­sesti.

So­pi­muk­sessa so­vi­taan kir­jal­li­sesti siitä, että kuo­lin­pesä pi­de­tään ja­ka­mat­to­mana sekä so­vi­taan kuo­lin­pe­sän hal­lin­nosta.

Kuo­lin­pe­sän omai­suu­den myynti

Kuo­lin­pe­sän osak­kaat voivat myydä pesän omai­suutta, esi­mer­kiksi vai­na­jan vel­ko­jen mak­sa­mi­seen. Pe­rin­nön­ja­koa ei kui­ten­kaan saa aloit­taa ennen kuin vai­na­jat mah­dol­li­set velat on mak­settu.

Ja­ka­mat­to­maan kuo­lin­pe­sään kuu­lu­vaa omai­suutta, esi­mer­kiksi kiin­teistö tai auto, on mah­dol­lista myydä, mutta se edel­lyt­tää suos­tu­musta kai­kilta kuo­lin­pe­sän osak­kailta.

Osakas ei voi myydä osaa esi­mer­kiksi kiin­teis­töstä, mutta hän voi myydä kuo­lin­pe­sän osak­kuu­tensa.

Lue lisää: Kuo­lin­pe­sän luo­vu­tus­voitto

Pe­rin­nön ja­ka­mi­nen su­ku­pol­ven yli

Jois­sa­kin ta­pauk­sessa pe­rin­nön­jako su­ku­pol­ven yli voi olla ve­ro­tuk­sel­li­sesti jär­ke­vää. Pe­rin­nön voi antaa omille jäl­ke­läi­sille tes­ta­men­tilla, lah­jalla tai luo­pu­malla pe­rin­nöstä, mikä siir­tää pe­rin­nön su­ku­pol­ven yli.

Kun pe­rintö siir­tyy su­ku­pol­ven yli, mak­se­taan pe­rin­nöstä pe­rin­tö­vero vain kerran.

Pe­rin­nön ja­ka­mi­nen ja ve­ro­tus

Kuo­lin­pe­sän omai­suu­den myyn­tiin ja kuo­lin­pe­sän ja­ka­mi­seen liit­tyy useita ve­ro­tuk­sel­li­sia asioita. Pe­rin­tö­ve­ron suu­ruu­teen vai­kut­taa mm. su­ku­lai­suus­suhde ja pe­rin­nön arvo.

Pe­rin­tö­ve­ro­tus teh­dään yleensä ennen var­si­naista pe­rin­nön­ja­koa. Pe­rin­nön ja­ka­mi­sella voi olla eri­lai­sia ve­ro­vai­ku­tuk­sia, kuten pe­rin­tö­vero, lah­ja­vero tai va­rain­siir­to­vero.

Ve­ro­luok­kia on kaksi:

• en­sim­mäi­nen ve­ro­luokka
• toinen ve­ro­luokka

En­sim­mäi­seen ve­ro­luok­kaan kuu­lu­vat lä­hi­su­ku­lai­set ja toi­seen ve­ro­luok­kaan puo­les­taan kau­kai­set su­ku­lai­set ja muut hen­ki­löt. En­sim­mäi­seen ve­ro­luok­kaan kuu­lu­vat mak­sa­vat läh­tö­koh­tai­sesti vä­hem­män pe­rin­tö­ve­roa.

Pe­rin­tö­ve­roa ei tar­vitse maksaa, mikäli pe­rin­tö­osan arvo on vä­hem­män kuin 20 000 euroa. Pe­rin­tö­ve­ron ve­ro­tusas­teikko on progres­sii­vi­nen.

Alla näet kolme yleistä esi­merk­kiä, miten veroja mak­se­taan eri ti­lan­teissa.

Esi­merkki 1: Osakas luopuu pe­rin­nöstä ja antaa toi­selle pe­ril­li­selle osuu­tensa

Ta­pauk­sessa, jossa osakas luopuu pe­rin­nöstä ja antaa oman osuu­tensa toi­selle pe­ril­li­selle, ar­vioi­daan pe­rin­nöstä luo­pu­mista lah­jana. Sil­loin osuu­den saanut maksaa pe­rin­tö­ve­roa ja lah­ja­ve­roa.

Esi­merkki 2: Yli­mää­räi­siä ve­ro­seu­raa­muk­sia, kun käy­te­tään pesän ul­ko­puo­li­sia varoja

Jos osakas haluaa lu­nas­taa esi­mer­kiksi kuo­lin­pe­sässä olevan asun­non it­sel­leen, maksaa hän muille pe­ril­li­sille näiden pe­rin­tö­osan.

Täl­lai­sessa ta­pauk­sessa pe­rin­nön­jaossa käy­te­tään pesän ul­ko­puo­li­sia varoja eli pe­ril­li­nen käyt­tää omaa va­ral­li­suutta osana pe­rin­nön­ja­koa. Omai­suu­den ar­vosta riip­puen hen­ki­lölle voi tulla mak­set­ta­vaksi va­rain­siir­to­ve­roa sekä luo­vu­tus­voit­to­ve­roa.

Esi­merkki 3: Omai­suu­den arvo nous­sut kuo­lin­päi­vän ja myyn­ti­päi­vän vä­lillä

Mikäli omai­suu­den, kuten kiin­teis­tön tai osak­kei­den, arvo on nous­sut kuo­lin­päi­vän ja myyn­ti­päi­vän vä­lillä, omai­suu­desta täytyy maksaa luo­vu­tus­voit­to­ve­roa.

Luo­vu­tus­voit­to­vero mää­räy­tyy myyn­ti­hin­nan sekä pe­rin­tö­ve­ro­tuk­sessa vah­vis­te­tun arvon ero­tuk­sena.

• Ennen pe­rin­nön­ja­koa voi­tolla myyty omai­suus: luo­vu­tus­voit­to­vero mää­rä­tään ja­ka­mat­to­malle kuo­lin­pe­sälle.
• Pe­rin­nön­jaon jäl­keen voi­tolla myyty omai­suus: luo­vu­tus­voit­to­vero mää­rä­tään pesän osak­kaalle, joka saa omai­suu­den.

Huo­mioi mah­dol­li­set myyn­tiai­keet jo pe­run­kir­joi­tus­vai­heessa, sillä luo­vu­tus­voit­to­vero on usein pe­rin­tö­ve­roa kor­keampi.

Lue lisää: Koska pe­rin­tö­ra­hat ti­lille?

Tee pe­run­kir­joi­tus ko­ko­nai­suu­des­saan Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lussa

Aa­tok­sen pe­run­kir­joi­tus­pal­velu ottaa huo­mioon samat asiat kuin pe­rin­töön ja kuo­lin­pe­siin eri­kois­tu­nut asian­tun­tija.

Pal­velu tul­kit­see pesän ti­lan­teen pe­rus­teella, miten esi­mer­kiksi kuo­lin­pe­sässä oleva asunto kan­nat­taa ar­vos­taa, ja kan­nat­taako auto myydä ennen kuo­lin­pe­sän ja­ka­mista vai vasta sen jäl­keen.

Pe­run­kir­joi­tuk­sen te­ke­mi­nen maksaa Aa­tok­sessa vain 399 euroa. Li­säksi hin­taan li­sä­tään pa­kol­li­set vi­ran­omais­mak­sut. Vi­ran­omais­mak­su­jen suu­ruus riip­puu su­kusel­vi­tyk­sestä sekä vir­ka­to­dis­tus­ten mää­rästä.

Myös pe­rin­nön­jako hoituu Aa­tok­sessa pe­run­kir­joi­tuk­sen jäl­keen hin­taan 499 euroa.

Hyödyt

• Suo­ma­lai­nen pal­velu
• Kiin­teä hinta – ei kal­lista tun­ti­ve­loi­tusta
• Toimii ne­tissä
• La­ki­asian­tun­ti­jat chatin tai säh­kö­pos­tin vä­li­tyk­sellä
• Helppo käyt­tää
• Hoida etänä, esi­mer­kiksi ko­ti­soh­valta

Aloita pe­run­kir­joi­tuk­sen te­ke­mi­nen – ko­keile pal­ve­lua ensin il­mai­seksi.