Ja­ka­ma­ton kuo­lin­pe­sä

Hautakiviä riveissä hautausmaalla
tatu.png
Tatu Mäenpää, lakimies (OTM)
1.6.2022 ● 3 minuuttia
Lain mukaan kuolinpesän voi jättää toistaiseksi jakamatta. Mikäli joku perikunnasta vaatii kuolinpesän jakoa, täytyy se kuitenkin tehdä.

Kuo­lin­pe­säk­si ni­mi­te­tään vai­na­jal­ta jää­nyt­tä omai­suut­ta ja vel­ko­ja. Kuo­lin­pe­sää kut­su­taan myös pe­ri­kun­nak­si. Kuo­lin­pe­sä voi­daan jättää ja­ka­mat­ta, mikäli kuo­lin­pe­sään kuuluu leski ja alai­käi­siä lapsia.

Vain­ajan omai­suu­des­ta täytyy tehdä kui­ten­kin pe­run­kir­joi­tus 3 kuu­kau­den ku­lut­tua kuo­le­mas­ta. Pe­run­kir­joi­tuk­ses­sa vain­ajan omai­suus kar­toi­te­taan ja eri omai­suuse­ril­le mää­ri­tel­lään arvot.

Voiko pe­rin­nön jättää ja­ka­mat­ta?

Pe­rin­tö­kaa­ren 24 luvun pe­rus­teel­la kuo­lin­pe­sän osak­kaat voivat tehdä so­pi­muk­sen siitä, että kuo­lin­pe­sä jä­te­tään tois­tai­sek­si ja­ka­mat­ta. Laki ei siis edel­ly­tä kuo­lin­pe­sän ja­ka­mis­ta.

Mil­loin kuo­lin­pe­sä kan­nat­taa jättää ja­ka­mat­ta?

Kuo­lin­pe­sän ja­ka­mat­ta jät­tä­mi­sel­le voi olla useita syitä. Ylei­sim­mät syyt ovat tes­ta­men­tis­sa esi­tet­ty toi­vo­mus, lesken suo­jaa­mi­nen, ve­ro­tus tai ke­sä­mö­kin tai metsän kuu­lu­mi­nen kuo­lin­pe­sään.

Näissä ta­pauk­sis­sa kuo­lin­pe­sä usein jä­te­tään ja­ka­mat­ta

  1. vain­ajan tes­ta­men­tis­sa esi­tet­ty toi­vo­mus
  2. lesken suo­jaa­mi­nen
  3. ve­ro­tus
  4. kuo­lin­pe­sään kuuluu ke­sä­mök­ki tai metsää

Leski ja ja­ka­ma­ton kuo­lin­pe­sä

Pesän ja­ka­mat­ta jät­tä­mi­nen on tar­koi­tet­tu eri­tyi­ses­ti sitä ti­lan­net­ta varten, että kuo­lin­pe­sään kuuluu leski ja alai­käi­siä lapsia. Pesän ja­ka­mi­nen olisi ennen näissä ti­lan­teis­sa joh­ta­nut epä­toi­vot­ta­viin omis­tusoi­keu­del­li­siin ti­lan­tei­siin.

Kui­ten­kin laki on muut­tu­nut, ja ny­kyi­sin les­kel­lä on oikeus hal­li­ta jää­mis­töä ja­ka­mat­to­ma­na.

So­pi­mus ja­ka­mat­ta jät­tä­mi­ses­tä suojaa kui­ten­kin edel­leen leskeä. Les­kel­lä on oikeus pitää koko jää­mis­tö ja­ka­mat­to­ma­na hal­lin­nas­saan ellei kukaan rin­ta­pe­ril­li­sis­tä tee ja­ko­vaa­ti­mus­ta.

Rin­ta­pe­ril­li­sil­lä tar­koi­te­taan pe­ril­li­siä, jotka ovat vain­ajan lapsia, lap­sen­lap­sia ja lap­sen­lap­se­lap­sia, ja niin edel­leen.

Rin­ta­pe­ril­li­sil­lä on missä ta­han­sa vai­hees­sa oikeus vaatia kuo­lin­pe­sän ja­ka­mis­ta, jol­loin lesken oikeus ka­pe­nee oi­keu­teen pitää yh­tei­se­nä käy­tet­tyä asun­toa hal­lin­nas­saan.

Lue lisää kuo­lin­pe­sän osi­tuk­ses­ta ja lesken ase­mas­ta.

Kuo­lin­pe­sän ja­ka­mat­ta jät­tä­mi­nen ja ve­ro­tus

Kuo­lin­pe­sää ve­ro­te­taan kuo­lin­vuo­del­ta sekä vain­ajan että kuo­lin­pe­sän tu­lois­ta. Ve­ro­tuk­seen so­vel­le­taan niitä tu­lo­ve­ro­lain sään­nök­siä, jota vai­na­jaan olisi so­vel­let­tu, jos hän olisi ollut vielä elossa.

Kuo­lin­vuo­den jäl­keen kuo­lin­pe­sää ve­ro­te­taan eril­li­se­nä ve­ro­vel­vol­li­se­na.

Eril­li­nen ve­ro­vel­vol­li­suus tar­koit­taa sitä, että kuo­lin­pe­sän tuloja ei ve­ro­te­ta kuo­lin­pe­sän osak­kai­den tu­loi­na. Tällä voi olla mer­kit­tä­vää vai­ku­tus­ta kuo­lin­pe­sän osak­kai­den ve­ro­tuk­seen ver­rat­tu­na siihen ti­lan­tee­seen, jossa omai­suus ja tulot oli­si­vat jo kuo­lin­pe­sän osak­kai­den ve­ro­tuk­sen pii­ris­sä.

Miten so­pi­mus kuo­lin­pe­sän ja­ka­mat­ta jät­tä­mi­ses­tä teh­dään?

So­pi­mus ja­ka­mat­ta jät­tä­mi­ses­tä kan­nat­taa aina tehdä kir­jal­li­ses­ti.

So­pi­muk­ses­sa so­vi­taan kir­jal­li­ses­ti siitä, että kuo­lin­pe­sä pi­de­tään ja­ka­mat­to­ma­na sekä so­vi­taan kuo­lin­pe­sän hal­lin­nos­ta.

Kuo­lin­pe­sän omai­suu­den myynti

Kuo­lin­pe­sän osak­kaat voivat myydä pesän omai­suut­ta, esi­mer­kik­si vain­ajan vel­ko­jen mak­sa­mi­seen. Pe­rin­nön­ja­koa ei kui­ten­kaan saa aloit­taa ennen kuin vai­na­jat mah­dol­li­set velat on mak­set­tu.

Ja­ka­mat­to­maan kuo­lin­pe­sään kuu­lu­vaa omai­suut­ta, esi­mer­kik­si kiin­teis­tö tai auto, on mah­dol­lis­ta myydä, mutta se edel­lyt­tää suos­tu­mus­ta kai­kil­ta kuo­lin­pe­sän osak­kail­ta.

Osakas ei voi myydä osaa esi­mer­kik­si kiin­teis­tös­tä, mutta hän voi myydä kuo­lin­pe­sän osak­kuu­ten­sa.

Pe­rin­nön ja­ka­mi­nen su­ku­pol­ven yli

Jois­sa­kin ta­pauk­ses­sa pe­rin­nön­ja­ko su­ku­pol­ven yli voi olla ve­ro­tuk­sel­li­ses­ti jär­ke­vää. Pe­rin­nön voi antaa omille jäl­ke­läi­sil­le tes­ta­men­til­la, lah­jal­la tai luo­pu­mal­la pe­rin­nös­tä, mikä siir­tää pe­rin­nön su­ku­pol­ven yli.

Kun pe­rin­tö siir­tyy su­ku­pol­ven yli, mak­se­taan pe­rin­nös­tä pe­rin­tö­ve­ro vain kerran.

Pe­rin­nön ja­ka­mi­nen ja ve­ro­tus

Kuo­lin­pe­sän omai­suu­den myyn­tiin ja kuo­lin­pe­sän ja­ka­mi­seen liit­tyy useita ve­ro­tuk­sel­li­sia asioi­ta. Pe­rin­tö­ve­ron suu­ruu­teen vai­kut­taa mm. su­ku­lai­suus­suh­de ja pe­rin­nön arvo.

Pe­rin­tö­ve­ro­tus teh­dään yleen­sä ennen var­si­nais­ta pe­rin­nön­ja­koa. Pe­rin­nön ja­ka­mi­sel­la voi olla eri­lai­sia ve­ro­vai­ku­tuk­sia, kuten pe­rin­tö­ve­ro, lah­ja­ve­ro tai va­rain­siir­to­ve­ro.

Ve­ro­luok­kia on kaksi:

  • en­sim­mäi­nen ve­ro­luok­ka
  • toinen ve­ro­luok­ka

En­sim­mäi­seen ve­ro­luok­kaan kuu­lu­vat lä­hi­su­ku­lai­set ja toi­seen ve­ro­luok­kaan puo­les­taan kau­kai­set su­ku­lai­set ja muut hen­ki­löt. En­sim­mäi­seen ve­ro­luok­kaan kuu­lu­vat mak­sa­vat läh­tö­koh­tai­ses­ti vä­hem­män pe­rin­tö­ve­roa.

Pe­rin­tö­ve­roa ei tar­vit­se maksaa, mikäli pe­rin­tö­osan arvo on vä­hem­män kuin 20 000 euroa. Pe­rin­tö­ve­ron ve­ro­tusas­teik­ko on progres­sii­vi­nen.

Alla näet kolme yleis­tä esi­merk­kiä, miten veroja mak­se­taan eri ti­lan­teis­sa.

Esi­merk­ki 1: Osakas luopuu pe­rin­nös­tä ja antaa toi­sel­le pe­ril­li­sel­le osuu­ten­sa

Ta­pauk­ses­sa, jossa osakas luopuu pe­rin­nös­tä ja antaa oman osuu­ten­sa toi­sel­le pe­ril­li­sel­le, ar­vioi­daan pe­rin­nös­tä luo­pu­mis­ta lah­ja­na. Sil­loin osuu­den saanut maksaa pe­rin­tö­ve­roa ja lah­ja­ve­roa.

Esi­merk­ki 2: Yli­mää­räi­siä ve­ro­seu­raa­muk­sia, kun käy­te­tään pesän ul­ko­puo­li­sia varoja

Jos osakas haluaa lu­nas­taa esi­mer­kik­si kuo­lin­pe­säs­sä olevan asun­non it­sel­leen, maksaa hän muille pe­ril­li­sil­le näiden pe­rin­tö­osan.

Täl­lai­ses­sa ta­pauk­ses­sa pe­rin­nön­jaos­sa käy­te­tään pesän ul­ko­puo­li­sia varoja eli pe­ril­li­nen käyt­tää omaa va­ral­li­suut­ta osana pe­rin­nön­ja­koa. Omai­suu­den ar­vos­ta riip­puen hen­ki­löl­le voi tulla mak­set­ta­vak­si va­rain­siir­to­ve­roa sekä luo­vu­tus­voit­to­ve­roa.

Esi­merk­ki 3: Omai­suu­den arvo nous­sut kuo­lin­päi­vän ja myyn­ti­päi­vän vä­lil­lä

Mikäli omai­suu­den, kuten kiin­teis­tön tai osak­kei­den, arvo on nous­sut kuo­lin­päi­vän ja myyn­ti­päi­vän vä­lil­lä, omai­suu­des­ta täytyy maksaa luo­vu­tus­voit­to­ve­roa.

Luo­vu­tus­voit­to­ve­ro mää­räy­tyy myyn­ti­hin­nan sekä pe­rin­tö­ve­ro­tuk­ses­sa vah­vis­te­tun arvon ero­tuk­se­na.

  • Ennen pe­rin­nön­ja­koa voi­tol­la myyty omai­suus: luo­vu­tus­voit­to­ve­ro mää­rä­tään ja­ka­mat­to­mal­le kuo­lin­pe­säl­le.
  • Pe­rin­nön­jaon jäl­keen voi­tol­la myyty omai­suus: luo­vu­tus­voit­to­ve­ro mää­rä­tään pesän osak­kaal­le, joka saa omai­suu­den.

Huo­mioi mah­dol­li­set myyn­tiai­keet jo pe­run­kir­joi­tus­vai­hees­sa, sillä luo­vu­tus­voit­to­ve­ro on usein pe­rin­tö­ve­roa kor­keam­pi.

Tee pe­run­kir­joi­tus koko­nai­suu­des­saan Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa

Aa­tok­sen pe­run­kir­joi­tus­pal­ve­lu ottaa huo­mioon samat asiat kuin pe­rin­töön ja kuo­lin­pe­siin eri­kois­tu­nut asian­tun­ti­ja.

Pal­ve­lu tul­kit­see pesän ti­lan­teen pe­rus­teel­la, miten esi­mer­kik­si kuo­lin­pe­säs­sä oleva asunto kan­nat­taa ar­vos­taa, ja kan­nat­taa­ko auto myydä ennen kuo­lin­pe­sän ja­ka­mis­ta vai vasta sen jäl­keen.

Pe­run­kir­joi­tuk­sen te­ke­mi­nen maksaa Aa­tok­ses­sa vain 299 euroa. Li­säk­si hin­taan li­sä­tään pa­kol­li­set vi­ran­omais­mak­sut. Vi­ran­omais­mak­su­jen suu­ruus riip­puu su­kusel­vi­tyk­ses­tä sekä vir­ka­to­dis­tus­ten mää­räs­tä.

Myös pe­rin­nön­ja­ko hoituu Aa­tok­ses­sa pe­run­kir­joi­tuk­sen jäl­keen hin­taan 499 euroa.

Hyödyt

  • Suo­ma­lai­nen pal­ve­lu
  • Kiin­teä hinta – ei kal­lis­ta tun­ti­ve­loi­tus­ta
  • Toimii ne­tis­sä
  • La­ki­asian­tun­ti­jat chatin tai säh­kö­pos­tin vä­li­tyk­sel­lä
  • Helppo käyt­tää
  • Hoida etänä, esi­mer­kik­si ko­ti­soh­val­ta

Aloita pe­run­kir­joi­tuk­sen te­ke­mi­nen – ko­kei­le pal­ve­lua ensin il­mai­sek­si.

Pe­run­kir­joi­tuk­sen aloit­ta­mi­nen on il­mais­ta. Saat tar­vit­ta­vat asia­kir­jat laa­dit­tua ja vir­ka­to­dis­tuk­set ti­lat­tua mak­set­tua­si pal­ve­lun.