Hallintaoikeusvähennyksellä tarkoitetaan perintö- ja lahjaverotuksessa perinnönsaajan tai lahjansaajan saaman omaisuuden arvosta tehtävää vähennystä.
Perintö- ja lahjaverotuksessa pyritään huomioimaan perintönä tai lahjana saatuun omaisuuteen kohdistuva toisen henkilön hallinta- tai käyttöoikeus. Kyse on siis esimerkiksi tilanteesta, jossa kesämökin omistusoikeus ja hallintaoikeus testamentataan eri henkilöille.
Tässä artikkelissa käymme läpi hallintaoikeusvähennystä ja sen käyttöedellytyksiä.
Mitä hallintaoikeusvähennyksellä tarkoitetaan?
Hallintaoikeusvähennyksen tarkoituksena on ottaa huomioon perintönä tai lahjana saatua omaisuutta rasittavan hallintaoikeuden vaikutus omaisuuden arvoon. Hallintaoikeusvähennys pienentää siis lahja- ja perintöveroseuraamusten määrää.
Käytännössä kyse on siis esimerkiksi tilanteesta, jossa henkilö perii perinnönjättäjältä omistusoikeuden asuntoon, mutta jollakin toisella taholla on asunnon hallintaoikeus.
Esimerkki: Patrik saa isältään perintönä omistusoikeuden kesämökkiin
Patrikin isä on kuitenkin halunnut varmistaa, että hänen vaimonsa saa käyttää kesämökkiä kuolemaansa asti. Tämän vuoksi Patrikin isä on testamentannut vaimolleen elinikäisen hallintaoikeuden kesämökkiin.
Leski saa siis käyttää kesämökkiä kuolemaansa asti, vaikka Patrik omistaakin kesämökin. Patrik joutuu kuitenkin maksamaan saamastaan kesämökistä perintöveron heti isänsä kuoleman jälkeen. Perintöveron määrässä huomioidaan kuitenkin lesken saama hallintaoikeus hallintaoikeusvähennyksenä.
Hallintaoikeusvähennys on Patrikin kannalta erittäin hyvä asia, koska hän ei pysty myymään kesämökkiä perintöveron maksamiseksi lesken hallintaoikeuden takia. Hallintaoikeusvähennyksen ansiosta Patrik joutuu maksamaan kesämökistä vähemmän perintöveroa.
Miten hallintaoikeusvähennys saadaan?
Hallintaoikeusvähennys huomioidaan perintöverotuksessa viran puolesta. Verohallinto tekee hallintaoikeusvähennyksen ilman erillistä pyyntöä, kun perukirjassa tai sen liitteissä on selvitetty, että jollain muulla taholla on käyttöoikeus vainajalta perittävään omaisuuteen.
Perukirjan liitteisiin kannattaa kirjata selkeästi kaikki hallintaoikeudet ja niiden tarkemmat tiedot, kuten hallintaoikeuden kesto.
Hallintaoikeusvähennys tehdään siis yleensä automaattisesti esimerkiksi silloin, kun leski vetoaa hänelle kuuluvaan oikeuteen saada hallintaoikeus puolisoiden yhteiseen asuntoon.
Lahjaverotusta varten lahjansaajan on hyvä ilmoittaa lahjaveroilmoituksessa, että lahjana saatuun omaisuuteen kohdistuu hallintaoikeus.
⚠️ Hallintaoikeuden osalta on tärkeä ilmoittaa myös sen kesto, koska tämä vaikuttaa hallintaoikeusvähennyksen suuruuteen.
Lue lisää: Lesken asumisoikeus selitettynä
Edellytykset hallintaoikeusvähennyksen saamiselle
Hallintaoikeus otetaan verotuksessa huomioon, jos:
- hallintaoikeus on syntynyt viimeistään verovelvollisuuden alkamishetkellä JA
- hallintaoikeus on todellinen
1. Hallintaoikeus on syntynyt viimeistään verovelvollisuuden alkamishetkellä
Verovelvollisuuden alkamishetki tarkoittaa perintöverotuksen kohdalla perinnönjättäjän kuolemaa, ja lahjaverotuksessa yleensä sitä hetkeä, kun lahjansaaja saa lahjan haltuunsa.
Hallintaoikeusvähennystä ei siis myönnetä esimerkiksi hallintaoikeuksista, jotka perustuvat vasta vainajan kuoleman jälkeen tehtyihin toimiin. Jos perillinen on siis antanut toiselle henkilölle hallintaoikeuden perintönä saamaansa omaisuuteen, ei tästä hallintaoikeudesta tehdä hallintaoikeusvähennystä.
2. Hallintaoikeus on todellinen
Hallintaoikeuden todellisuus tarkoitetaan sitä, että hallintaoikeuden tulee toteutua myös käytännössä.
Hallintaoikeuden haltijan on siten saatava aidosti jotain etuutta omaisuudesta, kuten oikeuden käyttää omaisuutta tai saada sen tuottoa, kuten asunnon vuokratuloa.
Hallintaoikeutta ei siis voi pidättää vain siksi, että perintöveron määrää halutaan pienentää. Selvästi keinotekoisina pidettäviin hallintaoikeuksiin voidaan siis puuttua verotuksessa, mutta käytännössä tämä on hyvin harvinaista.
Hallintaoikeusvähennyksen suuruus
Hallintaoikeusvähennyksen suuruus määräytyy seuraavasti:
- hallintaoikeuden kohteena olevan omaisuuden käyvän arvon,
- hallintaoikeuden keston JA
- omaisuuden keskimääräisen vuosituoton perusteella.
Hallintaoikeuden arvo lasketaan kaavalla: omaisuuden käypä arvo x hallintaoikeuden kesto x tuottokerroin.
Hallintaoikeuden kohteena olevan omaisuuden käypä arvo
Käypä arvo tarkoittaa omaisuuden todennäköistä luovutushintaa, eli sitä hintaa, joka omaisuudesta todennäköisesti saataisiin, jos se myytäisiin.
Hallintaoikeuden arvon määrityksessä ei lähtökohtaisesti huomioida omaisuuteen kohdistuvaa velkaa. Esimerkiksi asunnon hallintaoikeuden arvo laskettaisiin siis asunnon luovutushinnan perusteella, eikä mahdollisesti jäljellä olevaa asuntolainaa huomioitaisi.
Hallintaoikeuden kesto
Hallintaoikeuden kesto vaikuttaa hallintaoikeuden arvoon verotuksessa. Hallintaoikeuden arvo lasketaan joko
- hallintaoikeuden saajan ikäkertoimen tai
- määräaikaisen hallintaoikeuden kertoimen mukaan
Hallintaoikeuden arvo määräytyy ikäkertoimen mukaan silloin, kun hallintaoikeus on elinikäinen. Määräaikaista hallintaoikeuden kerrointa käytetään silloin, kun hallintaoikeus on saatu joksikin tietyksi määräajaksi, esimerkiksi viideksi vuodeksi.
Ikäkerroin määräytyy hallintaoikeuden saajan iän mukaan, ja se lasketaan seuraavan taulukon perusteella:
Hallintaoikeuden saajan ikä | Ikäkerroin |
---|---|
alle 44 vuotta | 12 |
44–52 vuotta | 11 |
53–58 vuotta | 10 |
59–63 vuotta | 9 |
64–68 vuotta | 8 |
69–72 vuotta | 7 |
73–76 vuotta | 6 |
77–81 vuotta | 5 |
82–86 vuotta | 4 |
87–91 vuotta | 3 |
92 tai enemmän | 2 |
Määräajaksi saadun hallintaoikeuden arvo lasketaan puolestaan määräaikaisen hallintaoikeuden kertoimien mukaan. Määräaikaisen hallintaoikeuden kertoimet vaihtelevat välillä 0,93 (yhden vuoden hallintaoikeus) – 12,49 (100 vuoden hallintaoikeus).
Kannattaa kuitenkin huomioida, että jos määräaikaisen hallintaoikeuden kerroin muodostuu suuremmaksi kuin hallintaoikeuden saajan eliniän mukaan laskettava kerroin, hallintaoikeuden arvo lasketaan eliniän mukaisen kertoimen mukaan.
Esimerkki: Hallintaoikeuden arvon laskeminen
75-vuotiaan määräaikaisen hallintaoikeuden saajan kohdalla hallintaoikeuden arvo laskettaisiin ikäkertoimen mukaan esimerkiksi silloin, jos määräaikainen hallintaoikeus kestäisi 10 vuotta.
Omaisuuden keskimääräinen vuosituotto
Tuottokerroin määräytyy omaisuuden luonteen mukaan.
Tuottokerroin on:
- 3 %, kun on kyse vapaa-ajan asunnosta
- 5 %, kun on kyse muusta omaisuudesta, esimerkiksi asunto-osakkeesta, asuinkäytössä olevasta kiinteistöstä tai arvo-osuustilistä
Esimerkki hallintaoikeusvähennyksen laskemisesta
Patrik on saanut perintönä omistusoikeuden kesämökkiin, johon perinnönantajan leskellä on kuitenkin elinikäinen hallintaoikeus.
Kesämökin arvo perinnönjättäjän kuolinhetkellä on 150 000 euroa, ja leski on 77-vuotias hallintaoikeuden alkaessa. Hallintaoikeusvähennys laskettaisiin siis seuraavalla kaavalla: omaisuuden käypä arvo x hallintaoikeuden saajan ikäkerroin x tuottokerroin.
Hallintaoikeusvähennyksen suuruus olisi siis 150 000 € (kesämökin käypä arvo) x 5 (lesken ikäkerroin) x 0,03 (kesämökin tuottokerroin on 3 %, koska kesämökki on vapaa-ajan asunto) = 22 500 euroa.
Kesämökin arvo Patrikin perintöverotuksessa olisi siis 150 000 e – 22 500 e = 127 500 euroa.
Haluatko testamentata omistusoikeuden kiinteistöön?
Kokeile oman testamentin tekemistä alta ilmaiseksi.