Laina lap­sel­le - vel­ka­kir­jan malli

Rahan lai­naa­mi­nen omalle lap­sel­le voi olla mo­nes­sa ti­lan­tees­sa hyvä tapa tukea lä­hei­sen hen­ki­lön ta­lout­ta. Rahan lai­naa­mi­ses­ta kan­nat­taa kui­ten­kin aina laatia kir­jal­li­nen vel­ka­kir­ja, johon kir­ja­taan velan ehdot ja tiedot velan ta­kai­sin­mak­sus­ta.

Vel­ka­kir­ja toimii to­dis­tee­na ve­las­ta ja siinä so­vi­taan vel­ka­suh­teen ehdot, kuten velan määrä, mak­suai­ka­tau­lu ja mak­set­ta­van koron määrä.

Vel­ka­kir­jan laa­ti­mi­ses­ta on hyötyä niin eh­to­jen sel­key­den kuin mah­dol­lis­ten rii­ta­ti­lan­tei­den­kin kan­nal­ta. Lai­naa­mi­sen yh­tei­set pe­li­sään­nöt eh­käi­se­vät myö­hem­piä ra­ha­rii­to­ja ja saat lai­naa­ma­si rahat var­muu­del­la ta­kai­sin.

Lue lisää: Lainaa yk­si­tyis­hen­ki­löl­tä - vel­ka­kir­ja auttaa ja Mikä on vel­ka­kir­ja­lai­na?

Vel­ka­kir­ja kan­nat­taa laatia aina - myös lap­sel­le rahaa lai­na­tes­sa

Vaikka vel­ka­suh­de oman lapsen kanssa voi tun­tua­kin hyvin epä­vi­ral­li­sel­ta, olisi sitä hyvä koh­del­la sa­mal­la ta­val­la kuin mui­ta­kin vel­ka­suh­tei­ta.

Vel­ka­kir­jan yleis­ten hyö­ty­jen li­säk­si sen mer­ki­tys saat­taa ko­ros­tua ni­me­no­maan lä­hi­su­ku­lais­ten vä­lis­ten vel­ko­jen koh­dal­la.

⚠️ Vel­ka­kir­jal­la voi olla suurta mer­ki­tys­tä eri­tyi­ses­ti vi­ran­omais­ten kanssa asioi­des­sa. Vel­ka­kir­jan puut­tu­mi­nen kas­vat­taa esi­mer­kik­si riskiä, että omalle lap­sel­le an­net­tua velkaa pi­de­tään­kin lah­ja­na. Täl­löin Ve­ro­hal­lin­to voi mää­rä­tä lai­na­sum­mas­ta lah­ja­ve­ron.

Ra­jan­ve­to velan ja lahjan vä­lil­lä on olen­nai­nen eri­tyi­ses­ti lah­ja­ve­ron kan­nal­ta, ja Ve­ro­hal­lin­to voikin pyytää li­sä­sel­vi­tys­tä vel­ka­suh­teen yk­si­tyis­koh­dis­ta.

Vel­ka­kir­jan avulla velan os­a­puo­let voivat tar­vit­taes­sa osoit­taa, että kyse on niin sa­no­tus­ta ”ai­dos­ta” vel­ka­suh­tees­ta, eikä lap­sel­le an­ne­tus­ta lah­jas­ta.

Siksi vel­ka­kir­jaan oli­si­kin hyvä ottaa sel­keät ehdot ai­na­kin velan ta­kai­sin mak­sa­mi­ses­ta.

💡 Tie­sit­kö, että on ole­mas­sa kah­den­lai­sia vel­ka­kir­jo­ja: ta­val­li­sia vel­ka­kir­jo­ja ja juok­se­via vel­ka­kir­jo­ja?

Mil­loin velkaa voi­daan pitää lapsen saa­ma­na lah­ja­na?

Lä­hi­su­ku­lais­ten vä­li­sen vel­ka­suh­teen lah­ja­luon­tei­suus on aina Ve­ro­hal­lin­non ta­paus­koh­tais­ta har­kin­taa.

Riskiä lah­ja­ve­ro­tuk­ses­ta lisää, jos:

• vel­ka­kir­jas­sa ei ole lain­kaan so­vit­tu velan ta­kai­sin­mak­sus­ta
• velan ta­kai­sin­mak­sus­ta so­vi­tut ehdot eivät ole rea­lis­ti­sia

Eri­tyi­ses­ti velan mak­suai­ka­tau­lun rea­lis­ti­suu­teen olisi siis hyvä kiin­nit­tää huo­mio­ta.

Ve­ro­hal­lin­non tul­kin­nan mukaan esi­mer­kik­si alai­käi­sel­le lap­sel­le an­net­tua lainaa pi­de­tään yleen­sä lah­ja­na, jos lap­sel­la ei ole tuloja lainan ly­hen­tä­mi­seen.

👉 Lap­sel­la tulisi siis olla to­sia­sial­li­nen kyky maksaa lai­nan­sa ta­kai­sin.

Riskiä lainan luon­neh­ti­mi­ses­ta lah­jak­si lisää myös, jos vel­ko­ja­na toi­mi­va van­hem­pi lah­joit­taa lap­sel­le rahat velan ta­kai­sin­mak­sua varten.

Lä­hi­su­ku­lais­ten kesken oli­si­kin siis tärkeä huo­leh­tia siitä, että vel­ka­suh­de muis­tut­taa mah­dol­li­sim­man paljon aitoa vel­ka­suh­det­ta.

💡 Vinkki: Tie­dät­kö, miten yk­si­tyis­hen­ki­löi­den vä­li­nen velka van­he­nee?

Esi­merk­ki: lah­ja­luon­tei­nen velka

Van­hem­pi lainaa 18-vuo­ti­aal­le lap­sel­leen 20 000 euroa. Lapsi opis­ke­lee yli­opis­tos­sa toi­sel­la paik­ka­kun­nal­la, eikä hä­nel­lä ole omia tuloja.

Velan ta­kai­sin­mak­sus­ta on so­vit­tu vel­ka­kir­jas­sa. Velan eh­to­jen mukaan lapsi ly­hen­tää velkaa ta­sai­ses­ti 20 vuoden ajan niin, että hän maksaa lainan ly­hen­nyk­siä 1 000 euroa vuo­des­sa.

Lainan an­ta­nut van­hem­pi kui­ten­kin lah­joit­taa lap­sel­leen joka vuosi 1 000 euroa lainan ta­kai­sin­mak­sua varten. Näin lainan ta­kai­sin­mak­sua varten an­ne­tut lahjat jäävät alle lah­ja­ve­ro­tus­ra­jan (5 000 euroa kolmen vuoden aikana).

Koska lapsi ly­hen­täi­si vel­kan­sa niin ikään lah­jak­si saa­duil­la va­roil­la, Ve­ro­hal­lin­to voisi luon­neh­tia lap­sel­le an­ne­tun velan lah­jak­si, josta tämän pi­täi­si maksaa lah­ja­ve­roa.

Vel­ka­kir­jan laa­ti­mi­nen on help­poa

Ju­ri­di­ses­ti pä­te­vän vel­ka­kir­jan laa­ti­mi­nen on­nis­tuu vai­vat­to­mas­ti Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa.

Laadit vel­ka­kir­jan hin­taan 69 euroa.

Klik­kaa alta “Aloita” ja ko­kei­le vel­ka­kir­jan laa­ti­mis­ta pal­ve­lus­sam­me.

Huo­mioi ela­tus­lah­jo­jen ve­rot­to­muus

Jos van­hem­man tar­koi­tuk­se­na on tukea oman lap­sen­sa toi­meen­tu­loa, voi lah­ja­luon­tei­sen velan si­jas­ta olla jär­ke­väm­pää tukea lasta muilla tavoin.

💡 Lah­ja­ve­roa ei esi­mer­kik­si tar­vit­se maksaa ela­tus­tar­koi­tuk­ses­sa an­ne­tuis­ta lah­jois­ta. Jos lahjan on siis tar­koi­tus tukea esi­mer­kik­si lapsen opis­ke­lua, se on läh­tö­koh­tai­ses­ti lah­ja­ve­ro­va­paa.

Ehtona täl­lai­sen ns. ela­tus­lah­jan ve­ro­va­pau­del­le kui­ten­kin on, ettei lah­jan­saa­jal­la ole mah­dol­li­suut­ta käyt­tää lahjaa muihin tar­koi­tuk­siin. Vaih­toeh­to ra­ha­lai­nal­le voisi siis olla esi­mer­kik­si, että van­hem­pi maksaa lap­sen­sa vuo­kran suo­raan lapsen vuo­kra­nan­ta­jal­le.

Lapsen ti­lil­le vuo­kra­sum­maa ei voi maksaa lah­ja­ve­ro­va­paas­ti, koska lap­sel­la olisi täl­löin mah­dol­li­suus käyt­tää ra­ha­sum­ma va­paas­ti myös muihin asioi­hin.

Ela­tus­lah­jo­jen kanssa kan­nat­taa siis olla hyvin tark­ka­na, jos tar­koi­tus on antaa lap­sel­le lahja ve­ro­va­paas­ti.

Velan ei tar­vit­se olla ko­rol­li­nen

Velan eh­dois­ta so­vit­taes­sa on hyvä huo­mioi­da, että velan ei tar­vit­se olla ko­rol­li­nen. Velan ko­rot­to­muus ei siis vä­hen­nä velan us­kot­ta­vuut­ta aitona vel­ka­suh­tee­na.

Myös yk­si­tyis­hen­ki­lön vä­li­sis­sä lai­nois­sa vel­ko­ja voi lä­het­tää ve­lal­li­sel­le mak­su­muis­tu­tuk­sen. Mak­su­muis­tu­tus saa olla va­paa­muo­toi­nen.

Velan vai­ku­tus muihin etuuk­siin

Jos velan on tar­koi­tus tukea lapsen toi­meen­tu­loa, kan­nat­taa ve­las­ta so­pi­mi­sen yh­tey­des­sä myös sel­vit­tää, vai­kut­taa­ko velka muihin lapsen so­si­aa­lie­tuuk­siin.

Kelan tul­kin­nan mukaan lä­hi­su­ku­lai­sil­ta saadut lainat vai­kut­ta­vat ni­mit­täin esi­mer­kik­si pe­rus­toi­meen­tu­lo­tu­keen.

Van­hem­mal­ta saatu laina huo­mioi­daan siis va­roi­na toi­meen­tu­lo­tuen tar­vet­ta ar­vioi­taes­sa. Laina ote­taan huo­mioon siltä osin, kun lapsi ei ole vielä mak­sa­nut sitä ta­kai­sin.

⚠️ Toi­meen­tu­lo­tuen kan­nal­ta ei siis ole mer­ki­tys­tä, onko vel­ka­suh­de aito, vai lah­ja­luon­toi­nen.

Esi­merk­ki: lapsen vel­ka­kir­ja

Alta löydät yk­sin­ker­tai­sen mallin vel­ka­kir­jas­ta, joka on laa­dit­tu lap­sel­le an­net­ta­vaa lainaa varten. Vel­ka­kir­ja­mal­li on yleis­luon­toi­nen, eikä sitä tule käyt­tää sel­lai­se­naan vel­ka­kir­jan poh­ja­na.

Vel­ka­kir­ja

Vel­ko­ja

Ville Van­hem­pi (jäl­jem­pä­nä ”Vel­ko­ja”)

Hen­ki­lö­tun­nus: XXXX

Ve­lal­li­nen

Lauri Lapsi (jäl­jem­pä­nä ”Ve­lal­li­nen”)

Hen­ki­lö­tun­nus: XXXX

Velan ehdot

Tämän vel­ka­kir­jan al­le­kir­joit­ta­mal­la Vel­ko­ja si­tou­tuu lai­naa­maan Ve­lal­li­sel­le 10 000 euroa.

Laina mak­se­taan rahana Ve­lal­li­sen pank­ki­ti­lil­le (ti­li­nu­me­ro FIXX XXXXXXX) vii­meis­tään viiden (5) ar­ki­päi­vän ku­lut­tua tämän vel­ka­kir­jan al­le­kir­joit­ta­mis­päi­väs­tä.

Velka on ko­ro­ton.

Ve­lal­li­nen si­tou­tuu mak­sa­maan vel­ka­sum­man ta­kai­sin viiden (5) vuoden ku­lues­sa. Velkaa ly­hen­ne­tään vuo­sit­tain ta­sae­rin, eli Ve­lal­li­nen ly­hen­tää velkaa 2 000 euroa vuo­des­sa.

Ve­lal­li­nen suo­rit­taa velan ly­hen­nyk­sen vuo­sit­tain tam­mi­kuun vii­den­te­nä päi­vä­nä (05.01) siihen asti, kunnes koko vel­ka­sum­ma on mak­set­tu ta­kai­sin Vel­ko­jal­le.

Velan ly­hen­nyk­set mak­se­taan Vel­ko­jan pank­ki­ti­lil­le (ti­li­nu­me­ro FIXX XXXXXXX).

Päi­väys: XX / XX / 2023

Al­le­kir­joi­tuk­set:
Ville Van­hem­pi 
Lauri Lapsi