Vel­ka­kir­ja: malli ja helppo verk­ko­pal­ve­lu

Vel­ka­kir­ja on kir­jal­li­nen so­pi­mus lai­nas­ta, eh­dois­ta ja ta­kai­sin­mak­sus­ta. Vel­ka­kir­ja tar­koit­taa kir­jal­lis­ta so­pi­mus­ta lai­na­nan­ta­jan sekä lai­nan­saa­jien vä­lil­lä.

Ylei­sim­min vel­ka­kir­ja tulee tu­tuk­si, jos haet lainaa pan­kis­ta. Asia­kir­ja on myös hyö­dyl­li­nen sil­loin, jos haluat lai­na­ta omia sääs­tö­jä­si per­heen­jä­se­nel­le tai ys­tä­väl­le.

Lai­naa­mi­sen pe­li­sään­nöt on hyvä laatia etu­kä­teen, näin väl­tyt­te ra­ha­rii­doil­ta ja saat var­mas­ti lai­naa­ma­si rahat ta­kai­sin.

Vel­ka­kir­jas­sa so­vi­taan:

• velan mää­räs­tä
• mak­suai­ka­tau­lus­ta
• mak­set­ta­van koron mää­räs­tä

Kaikki os­a­puo­let al­le­kir­joit­ta­vat so­pi­muk­sen ja si­tou­tu­vat vel­ka­kir­jas­sa mai­nit­tui­hin eh­toi­hin.

Aa­tok­sen joh­ta­va ju­ris­ti Tatu Mäen­pää kertoo, mitä kaik­kea vel­ka­kir­jan tulisi si­säl­tää sekä miten laatia sitova vel­ka­kir­ja oikein.

Miten muo­toil­la pätevä vel­ka­kir­ja?

Hel­poin tapa var­mis­tua, että te­ke­mä­si vel­ka­kir­ja on ju­ri­di­ses­ti pätevä, on tehdä se Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa. Oli ti­lan­tee­si sitten asun­non kä­si­ra­ha, rahan lai­naa­mi­nen per­heen­jä­se­nel­le tai mikä ta­han­sa muu, ottaa pal­ve­lu ti­lan­tee­si huo­mioon ja luo si­nul­le au­to­maat­ti­ses­ti so­pi­van vel­ka­kir­jan.

Saat vel­ka­kir­jan la­dat­tua heti ky­sy­myk­siin vas­tat­tua­si ja pääset myös al­le­kir­joit­ta­maan sen ha­lu­tes­sa­si säh­köi­ses­ti.

Ko­kei­le tästä:

Yk­si­tyis­hen­ki­löi­den vä­li­nen vel­ka­kir­ja hel­pot­taa rahan lai­naa­mis­ta ys­tä­vien kesken

“Ha­luai­sin auttaa ys­tä­vää­ni ta­lou­del­li­ses­ti, mutta en kui­ten­kaan halua ra­ha­rii­dan pi­laa­van ys­tä­vyyt­täm­me. Miten voin var­mis­taa, että ystävä maksaa lainan ta­kai­sin?”

Ke­nen­kään ei kan­na­ta lai­na­ta rahaa kes­kus­te­le­mat­ta lainan eh­dois­ta. Kun lai­naat yk­si­tyis­hen­ki­löl­le, hel­pot­taa vel­ka­kir­ja pe­li­sään­tö­jen so­pi­mis­ta ja eh­to­jen nou­dat­ta­mis­ta. Ehdot on hyvä olla sel­vil­lä ennen kuin raha siir­tyy ti­lil­tä toi­sel­le eikä niitä voi muut­taa kesken kaiken.

Ra­ha­rii­dat ovat yksi suu­rim­mis­ta asiois­ta, jotka voivat tehdä säröjä ih­mis­ten vä­lil­le. Kun kyse on suu­rem­mis­ta sum­mis­ta, kuten tu­han­sis­ta eu­rois­ta, on ym­mär­ret­tä­vää, että lai­naa­jal­la voi nousta huoli ra­ho­jen ta­kai­sin­mak­sus­ta.

Ih­mi­set lai­naa­vat usein rahaa toi­sil­leen: ys­tä­vil­leen, kump­pa­nil­le ja per­heen­jä­se­nil­le. Pan­kis­ta rahaa lai­nat­taes­sa on ole­mas­sa hyvin tiukat ris­ki­mit­ta­rit, ehdot ja sään­nök­set, jotka mää­rit­tä­vät lai­naa­mis­ta.

Ih­mis­ten vä­li­nen lai­naa­mi­nen on paljon va­paa­muo­toi­sem­paa, mikä lisää myös lai­naa­mi­sen riskiä. Riski koskee paitsi lai­na­nan­ta­jaa eli hen­ki­löä, joka antaa rahaa lai­nak­si, mutta myös lai­nan­saa­jaa eli hen­ki­löä, joka ottaa rahaa lai­nak­si.

⚠️ Ilman vel­ka­kir­jaa, vi­ran­omai­set voivat katsoa lainan olevan lahja. Sil­loin lai­nan­saa­ja voi joutua mak­sa­maan lah­ja­ve­roa.

Pätevä vel­ka­kir­ja voi olla va­paa­muo­toi­nen

Vel­ka­kir­jan muo­dol­le ei ole tark­ko­ja ju­ri­di­sia kri­tee­rei­tä. Toi­si­naan vel­ka­kir­ja­na on ajanut ase­maan­sa lau­tas­lii­na tai take away -ruo­ka­lis­tan reuna.

Tär­kein­tä on, että so­pi­muk­ses­ta löy­ty­vät tär­keim­mät asiat ja so­pi­mus on al­le­kir­joi­tet­tu. Li­säk­si vel­ka­kir­jan on hyvä olla muo­dol­taan selkeä, jotta mah­dol­li­sil­ta tul­kin­taon­gel­mil­ta väl­ty­tään.

Suo­si­tel­ta­vaa on kui­ten­kin kir­joit­taa vel­ka­kir­ja tie­to­ko­neel­la sel­keäs­ti ja al­le­kir­joit­taa sen jäl­keen joko käsin tai säh­köi­sel­lä al­le­kir­joi­tuk­sel­la.

💡 Kun teet vel­ka­kir­jan Aa­tok­sen pal­ve­lus­sa, pääset kä­te­väs­ti al­le­kir­joit­ta­maan asia­kir­jan säh­köi­ses­ti. Näin asia­kir­jan luo­mi­nen on­nis­tuu kum­mal­ta­kin os­a­puo­lel­ta täysin etänä.

Vel­ka­kir­ja il­mai­nen malli – si­säl­ly­tä ai­na­kin nämä asiat

“Mitä kaik­kea vel­ka­kir­jan tulisi si­säl­tää? Onko ole­mas­sa vel­ka­kir­jan mallia? Haluan laatia pä­te­vän asia­kir­jan, ja var­mis­taa, että saan var­mas­ti lai­naa­ma­ni rahat ta­kai­sin.”

Pätevä vel­ka­kir­ja si­säl­tää ai­na­kin seu­raa­vat asiat:

• ve­lal­li­sen ja vel­ko­jan nimi, hen­ki­lö­tun­nus, mah­dol­li­nen y-tunnus ja tar­vit­taes­sa yh­teys­tie­dot
• tieto velan mää­räs­tä kir­joi­tet­tu­na sekä nu­me­roin että kir­jai­min
• mil­loin velka van­he­nee, eli mah­dol­li­nen erä­päi­vä
• velan ehdot, kuten korko ja ta­kai­sin­mak­susuun­ni­tel­ma
• päi­väys ja paikka
• al­le­kir­joi­tuk­set mo­lem­mil­ta os­a­puo­lil­ta

💡 Vel­ka­kir­jaan voi ha­lu­tes­saan hank­kia kahden es­teet­tö­män to­dis­ta­jan al­le­kir­joi­tuk­set. Vel­ka­kir­ja on kui­ten­kin sitova myös ilman to­dis­ta­jia.

Useam­pi ve­lal­li­nen ja vel­ka­kir­ja

Jos vel­ka­kir­jas­sa on useita ve­lal­li­sia, ovat he kaikki yh­teis­vas­tuus­sa lai­nas­ta ja sen ta­kai­sin­mak­sus­ta. Vel­ka­kir­jaan voi kui­ten­kin mai­ni­ta eril­li­siä ehtoja ta­kai­sin­mak­sus­ta.

Esi­mer­kik­si vel­ka­kir­jaan on mah­dol­lis­ta yh­tei­sel­lä so­pi­muk­sel­la kir­ja­ta, että ko­ko­nais­vel­ka jae­taan ve­lal­lis­ten kesken tie­tyl­lä ta­val­la. Kun ve­lal­li­nen on osuu­ten­sa mak­sa­nut, päät­tyy hänen vel­vol­li­suu­ten­sa lainan ta­kai­sin­mak­sus­ta.

Vel­ka­kir­ja korko so­pi­mus­ta laa­dit­taes­sa

Usein tut­tu­jen tai per­heen kesken so­vi­tut lainat ovat ko­ro­ton­ta. Vel­ka­kir­jaa teh­des­sä voit kui­ten­kin sopia, pyy­dät­kö lai­naa­mas­ta­si ra­ha­mää­räs­tä korkoa ja kuinka paljon lainan korko olisi.

Eri­tyi­ses­ti sil­loin, kun lai­naa­ma­si ra­ha­mää­rä on suuri ja laina-aika pitkä, kan­nat­taa pohtia so­pi­van koron pyy­tä­mis­tä. In­flaa­tio na­ker­taa jat­ku­vas­ti rahan arvoa, jol­loin rahat ta­kai­sin saa­tua­si voit omis­taa vä­hem­män rahaa kuin ennen lai­naa­mis­ta.

👍 Jos haluat si­säl­lyt­tää vel­ka­kir­jaan koron ja vii­väs­tys­ko­ron, kan­nat­taa ne muo­dos­taa kor­ko­lain mukaan.

Laina yk­si­tyis­hen­ki­löl­le: muista nämä asiat

Ylei­set vel­ka­kir­jan pohjat toi­mi­vat hyvänä esi­merk­ki­nä siitä, mitä vel­ka­kir­jan tulisi si­säl­tää, kun lai­naat rahaa yk­si­tyis­hen­ki­löl­le. In­ter­ne­tis­tä löytyy monia vel­ka­kir­jan mal­le­ja, joita voi käyt­tää apuna.

⚠️ Ylei­set vel­ka­kir­ja mallit eivät kui­ten­kaan ota huo­mioon tar­kem­pia ehtoja. Vaa­ra­na on, että teh­dys­tä vel­ka­kir­jas­ta huo­li­mat­ta, et saa ra­ho­ja­si ta­kai­sin.

Vel­ka­kir­jan ylei­siä ehtoja

Kai­kis­ta vel­ka­kir­jan eh­dois­ta on hyvä sopia etu­kä­teen. Näin ehdot eivät tule ke­nel­le­kään yl­lä­tyk­se­nä.

• Lai­nan­saa­jan luot­to­tie­dot kan­nat­taa tar­kis­taa etu­kä­teen.
• Jos summa on suuri, kan­nat­taa myös tie­dus­tel­la lainan käyt­tö­tar­koi­tus­ta.
• Kirjaa sel­väs­ti velan erä­päi­vä so­pi­muk­seen.
• Jos pyydät korkoa, rei­luin­ta on käyt­tää kor­ko­lain mu­kais­ta korkoa.
• Voitte sopia vel­ka­kir­jas­sa myös ehdon, että velan voi maksaa mil­loin vain ta­kai­sin ilman yli­mää­räi­siä kus­tan­nuk­sia – muussa ta­pauk­ses­sa lai­nan­saa­jal­le voi tulla mak­set­ta­vak­si korot.

Laina lap­sel­le: vel­ka­kir­ja eri­tyi­sen tär­ke­ää muista tehdä

“Lap­se­ni pyysi mi­nul­ta 4 000 euroa lainaa. Pi­tää­kö minun tehdä vel­ka­kir­ja siitä huo­li­mat­ta, että lai­naan rahaa lap­sel­le­ni?”

Vaikka ky­sees­sä olisi per­heen si­säi­nen laina, kuten lainan an­ta­mi­nen lap­sel­le, kan­nat­taa vel­ka­kir­ja eh­dot­to­mas­ti tehdä. Näin vältät mah­dol­li­set ve­ro­tuson­gel­mat.

Lap­sel­le rahaa lai­na­tes­sa har­vem­min pyy­de­tään korkoa. Pa­him­mas­sa ta­pauk­ses­sa ve­rot­ta­ja voi katsoa lainan olevan lahja tai en­nak­ko­pe­rin­töä. Yk­si­tyis­hen­ki­lö voi saada kolmen vuoden aikana enin­tään 4 999 euroa rahaa ve­rot­to­mas­ti. Tämän osan ylit­tä­väs­tä sum­mas­ta lah­jan­saa­ja joutuu mak­sa­maan lah­ja­ve­roa.

Vel­ka­kir­ja kui­ten­kin to­dis­taa, että ky­sees­sä on laina eikä lahja.

Pe­rin­tö, velka ja kuo­le­ma

Velka on edel­leen voi­mas­sa kuo­le­mas­sa. Jos lai­nan­saa­ja kuolee ennen kuin on mak­sa­nut vel­kan­sa ta­kai­sin, ei velka häviä mi­hin­kään. Jos lai­nas­ta on teh­ty­nä vel­ka­kir­ja, on velan ole­mas­sao­lo huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­paa to­dis­taa.

Voit myös vel­ka­kir­jan avulla vaatia, että pe­rin­töä ei jaeta ennen kuin velka on mak­set­tu kuo­le­mas­sa.

Lue lisää ai­hees­ta: Velka kuo­le­mas­sa – jou­tuu­ko pe­ri­jät mak­sa­maan?

Lainan mak­sa­mi­nen toisen puo­les­ta

“Tyt­tä­re­ni lai­na­si ys­tä­väl­tään 6 000 euroa. Hän ei kui­ten­kaan voi maksaa koko summaa ta­kai­sin. Voinko auttaa ty­tär­tä­ni ra­hal­li­ses­ti ja maksaa jäl­jel­lä olevan lainan pois?”

Kyllä, lainan voi maksaa toisen puo­les­ta. Sil­loin täytyy kui­ten­kin olla tark­ka­na, sillä ve­rot­ta­ja voi katsoa saa­ta­van rahan olevan lahja.

Vel­ka­kir­ja sitoo lai­nan­saa­jaa ja lai­na­nan­ta­jaa. Jos ul­ko­puo­li­nen hen­ki­lö maksaa lainan pois, katsoo ve­rot­ta­ja, että tämä hen­ki­lö antaa ra­ha­lah­jan. Täl­löin al­ku­pe­räi­nen lai­nan­saa­ja saat­taa joutua mak­sa­maan lah­ja­ve­ron saa­mas­taan ra­ha­sum­mas­ta.

Usein lah­ja­ve­ron suu­ruus voi kui­ten­kin olla huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi kuin jäl­jel­lä olevan lainan määrä.

Lah­ja­ve­roa joutuu mak­sa­maan, jos saa sa­mal­ta hen­ki­löl­tä 3 vuoden aikana yli 4 999 euron ar­vois­ta rahaa tai muuta omai­suut­ta.

Suu­rim­mat erot: ta­val­li­nen vel­ka­kir­ja ja juok­se­va vel­ka­kir­ja

On ole­mas­sa kah­den­lai­sia vel­ka­kir­jo­ja: ta­val­li­nen vel­ka­kir­ja sekä juok­se­va vel­ka­kir­ja.

1. Ta­val­li­nen vel­ka­kir­ja on tyy­pil­li­sem­pi vel­ka­kir­ja yk­si­tyis­hen­ki­löi­den vä­li­ses­sä lai­naa­mi­ses­sa.
2. Juok­se­va vel­ka­kir­ja puo­les­taan eroaa ta­val­li­ses­ta vel­ka­kir­jas­ta siinä, että juok­se­va vel­ka­kir­ja voi vaih­taa hal­ti­jaa. Hal­ti­jan vaih­tu­mi­nen on kui­ten­kin hyvä mer­ki­tä vel­ka­kir­jaan rii­ta­ti­lan­tei­den vält­tä­mi­sek­si.

Suurin ero vel­ka­kir­jois­sa on siinä, että vel­ko­ja voi aina myydä vel­ka­kir­jan eteen­päin. Juok­se­va vel­ka­kir­ja voi vaih­taa hal­ti­jaa esi­mer­kik­si sel­lai­ses­sa ta­pauk­ses­sa, että vel­ka­kir­ja myy­dään yri­tyk­sel­le.

Jos vel­ko­ja myy vel­ka­kir­jan, hä­nel­lä ei ole enää riskiä velan ta­kai­sin saa­mi­ses­ta. Vel­ko­ja voi kui­ten­kin saada vä­hem­män rahaa ta­kai­sin kuin mitä on ai­em­min ve­lal­li­sel­le lai­nan­nut.

Vel­ka­kir­ja tuo turvaa lai­naa­mi­seen

“Mitä tehdä, jos tuttu ei mak­sa­kaan lainaa ta­kai­sin?”

Vel­ka­kir­ja to­dis­taa, että lai­na­nan­ta­jan ja lai­nan­saa­jan vä­lil­le on muo­dos­tu­nut vel­ka­suh­de. Vel­ka­kir­ja on kir­jal­li­nen to­dis­te velan eh­dois­ta.

Jos tuttu ei suostu vel­ka­kir­jas­ta huo­li­mat­ta mak­sa­maan vel­kaan­sa ta­kai­sin, voit viedä asian kä­rä­jä­oi­keu­teen. Kä­rä­jä­oi­keus antaa asias­ta tuo­mion sekä ja voit pää­tök­sen avulla hakea ulos­ot­toa.

Viime kä­des­sä velka ulos­mi­ta­taan, jonka jäl­keen saat rahasi ta­kai­sin.

Vel­ka­kir­jan te­ke­mi­nen kan­nat­taa. Jos esi­mer­kik­si vain siir­täi­sit 5 000 euroa tut­ta­va­si ti­lil­le, hän voi aina sanoa rahan olleen lahja. Näin sinun on vaikea to­dis­taa kä­rä­jä­oi­keu­des­sa, että siir­tä­mä­si rahat to­del­la olivat lainaa eikä lahja.