Avio­ero ja alai­käi­set lap­set

Avio­ero on hen­ki­lö­koh­tai­nen kriisi, mutta vai­kut­taa myös per­heen­jä­se­niin. Eri­tyi­ses­ti alai­käi­set lapset tar­vit­se­vat aikaa so­peu­tua uuteen ti­lan­tee­seen sekä ru­tii­ne­ja aut­ta­maan päi­vit­täi­ses­sä ar­jes­sa.

Jo­kai­nen avio­ero on eri­lai­nen, mutta tär­kein­tä on saada lasten asiat so­vit­tua yh­des­sä lasten oman edun mu­kai­ses­ti.

Avio­eron jäl­keen lasten asiat tulee rat­kais­ta

Van­hem­pien ero­tes­sa ovat he vel­vol­li­sia so­pi­maan mo­nis­ta alai­käis­tä lasta kos­ke­vis­ta asiois­ta. So­si­aa­li­toi­mis­to voi vah­vis­taa so­pi­muk­sen.

So­pi­kaa nämä alai­käis­tä lasta kos­ke­vat asiat

• Huol­ta­juus
• Asu­mi­nen
• Ta­paa­mi­soi­keus
• Ela­tus­a­pu

Pää­tök­set tulisi tehdä alai­käi­sen lapsen edun mukaan. Missä hä­nel­lä on paras asua? Kuka on lapsen huol­ta­ja? Kuinka lapsen ta­paa­mi­soi­keus toisen van­hem­man kanssa jär­jes­te­tään? Kuinka lapsen elatus jär­jes­te­tään?

Vi­ran­omai­set ovat pyr­ki­neet hel­pot­ta­maan per­hei­den, joissa on alai­käi­siä lapsia, avio­ero­ti­lan­tei­ta tar­joa­mal­la apua ja tuki toi­min­taa. Täl­lais­ta apua tar­jo­aa esi­mer­kik­si eri­lai­set jär­jes­töt, Man­ner­hei­min Las­ten­suo­je­lu­liit­to, Mie­len­ter­veys­ta­lo ja Apua Eroon.

Lapsen huol­ta­juus avio­eros­sa

Lapsen huol­ta­juus on mo­lem­mil­la van­hem­mil­la, jos muuta ei ole so­vit­tu. Van­hem­mat voivat kui­ten­kin myös valita, että he sol­mi­vat huol­to­so­pi­muk­sen.

Huol­to­so­pi­mus tar­koit­taa sitä, että van­hem­mat so­pi­vat lapsen hoi­toon liit­ty­vis­tä asiois­ta. Huol­to­so­pi­mus voi vä­hen­tää rii­te­lyä van­hem­pien vä­lil­lä, mutta nou­dat­ta­mat­ta jää­nyt­tä so­pi­mus­ta ei voi lait­taa oi­keus­teit­se täy­tän­töön.

Van­hem­mat voivat esi­mer­kik­si sopia, että lapsen huolto us­ko­taan mo­lem­mil­le van­hem­mil­le yh­tei­ses­ti tai yksin toi­sel­le van­hem­mal­le. Lap­sel­la on joka ta­pauk­ses­sa oikeus tavata mo­lem­pia van­hem­pia. Kum­mal­la­kin van­hem­mal­la on myös oikeus tavata oma lap­sen­sa.

Yh­teis­huol­to vai yk­sin­huol­ta­juus?

Eron jäl­keen van­hem­pien täytyy miet­tiä, kuinka he hoi­ta­vat lasten huol­lon – yksin vai yh­tei­ses­ti.

Ylei­sin huol­ta­juu­den muoto on yh­teis­huol­ta­juus, jol­loin van­hem­pia koskee yh­teis­toi­min­ta­vel­vol­li­suus.

Yh­teis­toi­min­ta­vel­vol­li­suus tar­koit­taa sitä, että kai­kis­ta lapsen huol­toon kos­ke­vis­ta asiois­ta pää­te­tään yh­tei­ses­ti. Li­säk­si mo­lem­mil­la huol­ta­jil­la on oikeus saada lasta kos­ke­via tie­to­ja vi­ran­omai­sil­ta.

Yk­sin­huol­ta­juus tar­koit­taa sitä, että vain toinen van­hem­mis­ta hoitaa lasta. Näin hän voi tehdä yksin kaikki lasta kos­ke­vat pää­tök­set. Sil­loin toi­sel­la van­hem­mal­la on kui­ten­kin oikeus tavata las­taan.

Lapsen elatus avio­eron jäl­keen

Läh­tö­koh­tai­ses­ti mo­lem­mat lapsen van­hem­mat vas­taa­vat ela­tuk­ses­ta avio­eron jäl­keen.

Jos lapsen ela­tus­ta ei ole mah­dol­lis­ta sopia kes­ke­nään van­hem­pien kesken, voit ela­tus­a­pua vaatia vi­ran­omai­sel­ta. Ela­tus­so­pi­mus teh­dään sil­loin kir­jal­li­ses­ti ja lasta edus­taa huol­ta­ja, jonka luona lapsi asuu va­ki­tui­ses­ti.

Jos toinen puo­li­sois­ta lai­min­lyö ela­tuk­sen mak­sa­mi­sen, voi van­hem­pi siinä ta­pauk­ses­sa hakea Ke­las­ta ela­tus­a­pua. Jotta Ke­las­ta olisi mah­dol­lis­ta saada ela­tus­a­pua, täytyy ela­tus­so­pi­mus olla teh­ty­nä.

Lue lisää: Miten sel­vi­tä avio­eros­ta?

Vuo­roa­su­mi­nen van­hem­pien luona

Lapsi voi asua vuo­ro­vii­koin eri van­hem­pien luona. Vuo­roa­su­mi­nen tar­koit­taa sitä, että lapsi asuu yhtä paljon tai lähes yhtä paljon kum­man­kin van­hem­man luona.

Vuo­roa­su­mi­nen mah­dol­lis­taa ela­tus­vas­tuun ja­ka­mi­sen tas­a­puo­li­ses­ti van­hem­pien vä­lil­lä. Haas­tee­na on kui­ten­kin se, että lapsi joutuu vaih­ta­maan ko­ti­aan sään­nöl­li­ses­ti.

Ota huo­mioon vuo­roa­su­mi­ses­sa

• Lapsen ikä
• Etäi­syys kotien vä­lil­lä
• Lapsen oma halu
• Lapsen elatus ja ku­lu­jen jako
• Van­hem­pien halu
• Mah­dol­li­suus kes­kus­tel­la kump­pa­nin kanssa

Van­hem­pien täytyy kui­ten­kin päät­tää, että missä on lapsen va­ki­tui­nen osoite. Tämä vai­kut­taa esi­mer­kik­si päi­vä­hoi­to­pai­kan ja koulun si­jain­tiin. Li­säk­si osoite voi vai­kut­taa esi­mer­kik­si Kelan mak­sa­miin tukiin.

💡 Vinkki: Tie­dät­kö, mitä oles­ke­lu­lu­val­le ta­pah­tuu avio­eros­sa? Maa­han­muut­to­vi­rasto voi jopa pe­ruut­taa hen­ki­lön oles­ke­lu­lu­van avio­eron pe­rus­teel­la.

Lasten so­peu­tu­mi­nen avio­eroon

Avio­ero voi olla stres­saa­va ti­lan­ne lap­sel­le. Voi kestää kauan ennen kuin lapsi so­peu­tuu uuteen elä­män­ti­lan­tee­seen. So­peu­tu­mi­sai­ka on kui­ten­kin jo­kai­sen lapsen koh­dal­la yk­si­löl­li­nen.

Lapsi saat­taa myös pelätä, että eron takia hän me­net­tää toisen tai mo­lem­mat van­hem­pan­sa tai tulee muuten hy­lä­tyk­si.

Lapsi saat­taa syyt­tää it­se­ään erosta, eri­tyi­ses­ti jos lapsi on nuori. Tästä syystä on tär­ke­ää, että van­hem­mat ker­to­vat ero­uu­ti­sen yh­tey­des­sä, että ero ei johdu lap­ses­ta.

Lapsi haluaa usein tietää, miksi van­hem­pien vä­li­nen suhde on päät­ty­nyt. Van­hem­pien ei kui­ten­kaan tar­vit­se kertoa kaik­kia yk­si­tyis­koh­tia.

Lapsi tuntee usein epä­var­muut­ta ja pelkoa eron yh­tey­des­sä. Lapsi haluaa kuulla, että van­hem­mat ra­kas­ta­vat häntä erosta huo­li­mat­ta.

Arjen jat­ku­mi­nen eron jäl­keen

Ero­rau­han ra­ken­ta­mi­nen on tär­ke­ää. Tämä tar­koit­taa, että van­hem­mat kun­nioit­ta­vat toi­si­aan eikä van­hem­pien vä­li­nen rii­te­ly ta­pah­du lapsen edessä. Rii­te­ly lapsen edessä voi pa­hen­taa jo val­miik­si kuor­mit­tu­neen lapsen ti­lan­net­ta.

Lapsen arjen tulisi jatkua kuten ennen. Näin lapsi tottuu no­peam­min ero­ti­lan­tee­seen. Ka­ve­rei­den ta­paa­mi­nen ja har­ras­tus­ten jat­ka­mi­nen vä­hen­tää lapsen yk­si­näi­syy­den tun­net­ta.

Lapsen ja van­hem­pien on mah­dol­lis­ta käydä per­he­neu­vo­las­sa. Per­he­neu­vo­las­sa van­hem­mat ja lapset voivat yh­des­sä am­mat­ti­hen­ki­lö­kun­nan kanssa kä­si­tel­lä ero­ti­lan­teen he­rät­tä­miä reak­tiot ja tun­tei­ta.

Lue lisää ai­hees­ta

Löydät avio­eroon liit­ty­viä ar­tik­ke­le­ja tie­to­pan­kis­tam­me.

• Avio­eron ha­ke­mi­nen
• Avio­ero ja ositus
• Avio­eron hinta

Usein ky­syt­ty­jä ky­sy­myk­siä – avio­ero ja lapset

Alla ylei­sim­piä ky­sy­myk­siä liit­tyen avio­eroon ja lap­siin.

Miten lasten huol­ta­juus mää­räy­tyy eron yh­tey­des­sä?

Van­hem­mat itse päät­tä­vät miten lasten huolto mää­räy­tyy. Läh­tö­koh­tai­ses­ti huol­ta­juus pysyy mo­lem­mil­la van­hem­mal­la. Lapsen asu­mi­seen, ela­tuk­seen tai ta­paa­mi­seen liit­ty­vät asiat täytyy kui­ten­kin sopiva erik­seen.

Miten ero vai­kut­taa lap­seen?

Ero voi vai­kut­taa eri tavoin lap­siin, ja jo­kai­nen ti­lan­ne on yk­si­löl­li­nen. Lapset tar­vit­set aikaa ja tukea so­peu­tuak­seen uuteen ti­lan­tee­seen.

Miten lapset sel­viä­vät erosta?

Lapsen arjen tulisi jatkua kuten en­nen­kin, jol­loin so­peu­tu­mi­nen uuteen ti­lan­tee­seen on hel­pom­paa. Esi­mer­kik­si ka­ve­rei­den ta­paa­mi­nen ja har­ras­tus­ten jat­ka­mi­nen vä­hen­tä­vät usein lapsen yk­si­näi­syy­den tun­net­ta.

Miten yh­teis­huol­ta­juus jär­jes­te­tään?

Van­hem­mat päät­tä­vät lapsen huol­toon kos­ke­vis­ta asiois­ta yh­tei­ses­ti. Li­säk­si mo­lem­mil­la huol­ta­jil­la on oikeus saada lasta kos­ke­via tie­to­ja vi­ran­omai­sil­ta.

Miten elatus jär­jes­te­tään?

Mo­lem­mat lapsen van­hem­mat vas­taa­vat ela­tuk­ses­ta avio­eron jäl­keen yh­des­sä. Jos ela­tuk­ses­ta ei päästä yk­si­mie­li­syy­teen, voi ela­tus­a­pua vaatia vi­ran­omai­sen kautta.

Kuinka vuo­ro­viik­koa­su­mi­nen ja elatus kan­nat­taa hoitaa?

Vuo­roa­su­mi­nen mah­dol­lis­taa ela­tus­vas­tuun ja­ka­mi­sen tas­a­puo­li­ses­ti van­hem­pien vä­lil­lä. Mo­lem­mat van­hem­mat huo­leh­ti­vat puo­lik­si lap­sen­sa ela­tuk­ses­ta.

Lue lisää

• Miten sel­vi­tä avio­eros­ta?
• Onko ositus pakko tehdä?
• Näin laadit huol­ta­juus­so­pi­muk­sen