Avio­ero ja alai­käi­set lap­set

Avio­ero on hen­ki­lö­koh­tai­nen kriisi, mutta vai­kut­taa myös per­heen­jä­se­niin. Eri­tyi­sesti alai­käi­set lapset tar­vit­se­vat aikaa so­peu­tua uuteen ti­lan­tee­seen sekä ru­tii­neja aut­ta­maan päi­vit­täi­sessä ar­jessa.

Jo­kai­nen avio­ero on eri­lai­nen, mutta tär­keintä on saada lasten asiat so­vit­tua yh­dessä lasten oman edun mu­kai­sesti.

Avio­eron jäl­keen lasten asiat tulee rat­kaista

Van­hem­pien ero­tessa ovat he vel­vol­li­sia so­pi­maan mo­nista alai­käistä lasta kos­ke­vista asioista. So­si­aa­li­toi­misto voi vah­vis­taa so­pi­muk­sen.

So­pi­kaa nämä alai­käistä lasta kos­ke­vat asiat

• Huol­ta­juus
• Asu­mi­nen
• Ta­paa­mi­soi­keus
• Ela­tusapu

Pää­tök­set tulisi tehdä alai­käi­sen lapsen edun mukaan. Missä hä­nellä on paras asua? Kuka on lapsen huol­taja? Kuinka lapsen ta­paa­mi­soi­keus toisen van­hem­man kanssa jär­jes­te­tään? Kuinka lapsen elatus jär­jes­te­tään?

Vi­ran­omai­set ovat pyr­ki­neet hel­pot­ta­maan per­hei­den, joissa on alai­käi­siä lapsia, avio­ero­ti­lan­teita tar­joa­malla apua ja tuki toi­min­taa. Täl­laista apua tar­joaa esi­mer­kiksi eri­lai­set jär­jes­töt, Man­ner­hei­min Las­ten­suo­je­lu­liitto, Mie­len­ter­veys­talo ja Apua Eroon.

Lapsen huol­ta­juus avio­erossa

Lapsen huol­ta­juus on mo­lem­milla van­hem­milla, jos muuta ei ole so­vittu. Van­hem­mat voivat kui­ten­kin myös valita, että he sol­mi­vat huol­to­so­pi­muk­sen.

Huol­to­so­pi­mus tar­koit­taa sitä, että van­hem­mat so­pi­vat lapsen hoi­toon liit­ty­vistä asioista. Huol­to­so­pi­mus voi vä­hen­tää rii­te­lyä van­hem­pien vä­lillä, mutta nou­dat­ta­matta jää­nyttä so­pi­musta ei voi lait­taa oi­keus­teitse täy­tän­töön.

Van­hem­mat voivat esi­mer­kiksi sopia, että lapsen huolto us­ko­taan mo­lem­mille van­hem­mille yh­tei­sesti tai yksin toi­selle van­hem­malle. Lap­sella on joka ta­pauk­sessa oikeus tavata mo­lem­pia van­hem­pia. Kum­mal­la­kin van­hem­malla on myös oikeus tavata oma lap­sensa.

Yh­teis­huolto vai yk­sin­huol­ta­juus?

Eron jäl­keen van­hem­pien täytyy miet­tiä, kuinka he hoi­ta­vat lasten huol­lon – yksin vai yh­tei­sesti.

Ylei­sin huol­ta­juu­den muoto on yh­teis­huol­ta­juus, jol­loin van­hem­pia koskee yh­teis­toi­min­ta­vel­vol­li­suus.

Yh­teis­toi­min­ta­vel­vol­li­suus tar­koit­taa sitä, että kai­kista lapsen huol­toon kos­ke­vista asioista pää­te­tään yh­tei­sesti. Li­säksi mo­lem­milla huol­ta­jilla on oikeus saada lasta kos­ke­via tie­toja vi­ran­omai­silta.

Yk­sin­huol­ta­juus tar­koit­taa sitä, että vain toinen van­hem­mista hoitaa lasta. Näin hän voi tehdä yksin kaikki lasta kos­ke­vat pää­tök­set. Sil­loin toi­sella van­hem­malla on kui­ten­kin oikeus tavata las­taan.

Lapsen elatus avio­eron jäl­keen

Läh­tö­koh­tai­sesti mo­lem­mat lapsen van­hem­mat vas­taa­vat ela­tuk­sesta avio­eron jäl­keen.

Jos lapsen ela­tusta ei ole mah­dol­lista sopia kes­ke­nään van­hem­pien kesken, voit ela­tus­a­pua vaatia vi­ran­omai­selta. Ela­tus­so­pi­mus teh­dään sil­loin kir­jal­li­sesti ja lasta edus­taa huol­taja, jonka luona lapsi asuu va­ki­tui­sesti.

Jos toinen puo­li­soista lai­min­lyö ela­tuk­sen mak­sa­mi­sen, voi van­hempi siinä ta­pauk­sessa hakea Ke­lasta ela­tus­a­pua. Jotta Ke­lasta olisi mah­dol­lista saada ela­tus­a­pua, täytyy ela­tus­so­pi­mus olla teh­tynä.

Lue lisää: Miten sel­vitä avio­erosta?

Vuo­roa­su­mi­nen van­hem­pien luona

Lapsi voi asua vuo­ro­vii­koin eri van­hem­pien luona. Vuo­roa­su­mi­nen tar­koit­taa sitä, että lapsi asuu yhtä paljon tai lähes yhtä paljon kum­man­kin van­hem­man luona.

Vuo­roa­su­mi­nen mah­dol­lis­taa ela­tus­vas­tuun ja­ka­mi­sen tas­a­puo­li­sesti van­hem­pien vä­lillä. Haas­teena on kui­ten­kin se, että lapsi joutuu vaih­ta­maan ko­ti­aan sään­nöl­li­sesti.

Ota huo­mioon vuo­roa­su­mi­sessa

• Lapsen ikä
• Etäi­syys kotien vä­lillä
• Lapsen oma halu
• Lapsen elatus ja ku­lu­jen jako
• Van­hem­pien halu
• Mah­dol­li­suus kes­kus­tella kump­pa­nin kanssa

Van­hem­pien täytyy kui­ten­kin päät­tää, että missä on lapsen va­ki­tui­nen osoite. Tämä vai­kut­taa esi­mer­kiksi päi­vä­hoi­to­pai­kan ja koulun si­jain­tiin. Li­säksi osoite voi vai­kut­taa esi­mer­kiksi Kelan mak­sa­miin tukiin.

💡 Vinkki: Tie­dätkö, mitä oles­ke­lu­lu­valle ta­pah­tuu avio­erossa? Maa­han­muut­to­vi­rasto voi jopa pe­ruut­taa hen­ki­lön oles­ke­lu­lu­van avio­eron pe­rus­teella.

Lasten so­peu­tu­mi­nen avio­eroon

Avio­ero voi olla stres­saava ti­lanne lap­selle. Voi kestää kauan ennen kuin lapsi so­peu­tuu uuteen elä­män­ti­lan­tee­seen. So­peu­tu­mi­saika on kui­ten­kin jo­kai­sen lapsen koh­dalla yk­si­löl­li­nen.

Lapsi saat­taa myös pelätä, että eron takia hän me­net­tää toisen tai mo­lem­mat van­hem­pansa tai tulee muuten hy­lä­tyksi.

Lapsi saat­taa syyt­tää it­se­ään erosta, eri­tyi­sesti jos lapsi on nuori. Tästä syystä on tär­keää, että van­hem­mat ker­to­vat ero­uu­ti­sen yh­tey­dessä, että ero ei johdu lap­sesta.

Lapsi haluaa usein tietää, miksi van­hem­pien vä­li­nen suhde on päät­ty­nyt. Van­hem­pien ei kui­ten­kaan tar­vitse kertoa kaik­kia yk­si­tyis­koh­tia.

Lapsi tuntee usein epä­var­muutta ja pelkoa eron yh­tey­dessä. Lapsi haluaa kuulla, että van­hem­mat ra­kas­ta­vat häntä erosta huo­li­matta.

Arjen jat­ku­mi­nen eron jäl­keen

Ero­rau­han ra­ken­ta­mi­nen on tär­keää. Tämä tar­koit­taa, että van­hem­mat kun­nioit­ta­vat toi­si­aan eikä van­hem­pien vä­li­nen rii­tely ta­pahdu lapsen edessä. Rii­tely lapsen edessä voi pa­hen­taa jo val­miiksi kuor­mit­tu­neen lapsen ti­lan­netta.

Lapsen arjen tulisi jatkua kuten ennen. Näin lapsi tottuu no­peam­min ero­ti­lan­tee­seen. Ka­ve­rei­den ta­paa­mi­nen ja har­ras­tus­ten jat­ka­mi­nen vä­hen­tää lapsen yk­si­näi­syy­den tun­netta.

Lapsen ja van­hem­pien on mah­dol­lista käydä per­he­neu­vo­lassa. Per­he­neu­vo­lassa van­hem­mat ja lapset voivat yh­dessä am­mat­ti­hen­ki­lö­kun­nan kanssa kä­si­tellä ero­ti­lan­teen he­rät­tä­miä reak­tiot ja tun­teita.

Lue lisää ai­heesta

Löydät avio­eroon liit­ty­viä ar­tik­ke­leja tie­to­pan­kis­tamme.

• Avio­eron ha­ke­mi­nen
• Avio­ero ja ositus
• Avio­eron hinta

Usein ky­syt­tyjä ky­sy­myk­siä – avio­ero ja lapset

Alla ylei­sim­piä ky­sy­myk­siä liit­tyen avio­eroon ja lap­siin.

Miten lasten huol­ta­juus mää­räy­tyy eron yh­tey­dessä?

Van­hem­mat itse päät­tä­vät miten lasten huolto mää­räy­tyy. Läh­tö­koh­tai­sesti huol­ta­juus pysyy mo­lem­milla van­hem­malla. Lapsen asu­mi­seen, ela­tuk­seen tai ta­paa­mi­seen liit­ty­vät asiat täytyy kui­ten­kin sopiva erik­seen.

Miten ero vai­kut­taa lap­seen?

Ero voi vai­kut­taa eri tavoin lap­siin, ja jo­kai­nen ti­lanne on yk­si­löl­li­nen. Lapset tar­vit­set aikaa ja tukea so­peu­tuak­seen uuteen ti­lan­tee­seen.

Miten lapset sel­viä­vät erosta?

Lapsen arjen tulisi jatkua kuten en­nen­kin, jol­loin so­peu­tu­mi­nen uuteen ti­lan­tee­seen on hel­pom­paa. Esi­mer­kiksi ka­ve­rei­den ta­paa­mi­nen ja har­ras­tus­ten jat­ka­mi­nen vä­hen­tä­vät usein lapsen yk­si­näi­syy­den tun­netta.

Miten yh­teis­huol­ta­juus jär­jes­te­tään?

Van­hem­mat päät­tä­vät lapsen huol­toon kos­ke­vista asioista yh­tei­sesti. Li­säksi mo­lem­milla huol­ta­jilla on oikeus saada lasta kos­ke­via tie­toja vi­ran­omai­silta.

Miten elatus jär­jes­te­tään?

Mo­lem­mat lapsen van­hem­mat vas­taa­vat ela­tuk­sesta avio­eron jäl­keen yh­dessä. Jos ela­tuk­sesta ei päästä yk­si­mie­li­syy­teen, voi ela­tus­a­pua vaatia vi­ran­omai­sen kautta.

Kuinka vuo­ro­viik­koa­su­mi­nen ja elatus kan­nat­taa hoitaa?

Vuo­roa­su­mi­nen mah­dol­lis­taa ela­tus­vas­tuun ja­ka­mi­sen tas­a­puo­li­sesti van­hem­pien vä­lillä. Mo­lem­mat van­hem­mat huo­leh­ti­vat puo­liksi lap­sensa ela­tuk­sesta.