Onko ositus pakko tehdä?

Kaksi henkilöä istuu rannalla
tatu.png
Tatu Mäenpää, juristi (OTM)
11.1.2023 ● 6 minuuttia
Jaa artikkeli
Moni eroava avio­pari jättää osi­tuk­sen suo­rit­ta­matta. Osi­tuk­sen te­ke­mi­nen on kui­ten­kin useim­missa ti­lan­teissa suo­si­tel­ta­vaa ja se kan­nat­taa­kin tehdä mah­dol­li­sim­man pian.

Ositus purkaa käy­tän­nössä avio-oi­keu­den toisen omai­suu­teen. Omai­suu­den osi­tuk­sella tar­koi­te­taan avio­puo­li­soi­den omai­suu­den ja­ka­mista, kun avio­liitto on päät­ty­nyt. Ilman avio­eron osi­tusta ex-puo­li­sol­lasi on edel­leen oikeus omai­suu­teesi.

Ositus teh­dään läh­tö­koh­tai­sesti yh­dessä puo­li­son kanssa niin sa­not­tuna so­pi­muso­si­tuk­sena. Osi­tuk­sesta laa­di­taan osi­tus­kirja, jonka mo­lem­mat os­a­puo­let tai pe­sän­ja­kaja al­le­kir­joit­ta­vat. Osi­tus­kirja on hyvä säi­lyt­tää var­massa ja luo­tet­ta­vassa pai­kassa. Osi­tus­kir­jan ka­toa­mi­nen voi tuot­taa on­gel­mia esi­mer­kiksi kuo­le­man jäl­keen kuo­lin­pe­sän sel­vi­tyk­sessä.

Ker­romme 8 syytä, miksi ositus kan­nat­taa tehdä avio­eron jäl­keen mah­dol­li­sim­man pian.

Voiko osi­tuk­sen jättää te­ke­mättä?

Avio­eron osi­tusta ei lain mukaan ole pakko tehdä. Laki vel­voit­taa osi­tuk­sen toi­mit­ta­mi­seen ai­noas­taan sil­loin, kun toinen puo­li­soista sitä vaatii. Mää­rä­ai­kaa osi­tus­vaa­ti­muk­sen esit­tä­mi­selle ei ole. Ositus voi­daan siis tehdä vielä vuosia avio­eron jäl­keen.

Moni jät­tää­kin osi­tuk­sen te­ke­mättä joko tar­koi­tuk­sella tai tar­koi­tuk­set­to­masti.

Ylei­sim­piä syitä, miksi ositus jää te­ke­mättä

  • Pa­rem­min so­pi­vaan ajan­koh­taa ei kos­kaan tule
  • So­pui­sasti eroava pa­ris­kunta saat­taa sopia omai­suu­den jaosta vain suul­li­sesti
  • Eron rii­tai­suus, pas­sii­vi­suus tai ha­lut­to­muus aloit­taa osi­tusta
  • Avio­liit­to­lain sään­nök­siä osi­tuk­sesta ei tun­neta

Lain sil­missä ositus on kui­ten­kin suo­ri­tettu vasta, kun siitä on ole­massa osi­tus­kirja, joka on al­le­kir­joi­tettu.

Ositus vuosia avio­eron jäl­keen

Ositus voi­daan tehdä vielä vuosia avio­eron jäl­keen­kin. Osi­tuk­sesta tulee kui­ten­kin ajan ku­luessa vai­keam­paa, joten se kan­nat­taa tehdä pian avio­eron jäl­keen.

Et ole tur­vassa puo­li­sosi mah­dol­li­selta osi­tus­vaa­ti­muk­selta ennen kuin vi­ral­li­nen osi­tus­kirja on laa­dittu.

Vain osi­tus­kirja ni­mit­täin takaa osi­tuk­sen oi­keu­del­li­sen si­to­vuu­den ja var­mis­taa, ettei jo tehtyä osi­tusta voida myö­hem­min vaatia muu­tet­ta­vaksi. Osi­tus­kir­jan re­kis­te­röi­mällä voit myös saada suojaa en­ti­sen puo­li­sosi vel­ko­jia vas­taan.

1. Mitä enem­män asioita lykkää, sitä vai­keam­maksi ne muut­tu­vat

Useim­mi­ten asioi­den aikaan saa­mi­nen muut­tuu yhä vai­keam­maksi, mitä kau­em­min niiden te­ke­mi­sessä vii­vyt­te­lee. Sama pätee osi­tuk­seen.

Eten­kin vai­kean eron jäl­keen osi­tuk­sen te­ke­mi­nen saat­taa tuntua ras­kaalta. Vaikka osi­tuk­sen te­ke­mi­nen ei tun­tuisi kiin­nos­ta­valta tai tär­keältä, kan­nat­taa se kui­ten­kin laatia mah­dol­li­sim­man pian alta pois. Mikäli lyk­käät osi­tuk­sen te­ke­mistä esi­mer­kiksi odot­taen so­pi­vam­paa ajan­koh­taa, saat­taa ositus lo­pulta jäädä ko­ko­naan te­ke­mättä.

Jos pa­ris­kunta ei saa osi­tusta tehtyä kes­ke­nään, kan­nat­taa avuksi ottaa pe­sän­ja­kaja. On kui­ten­kin hyvä huo­mioida, että pe­sän­ja­kaja nostaa aina avio­eron kus­tan­nuk­sia mer­kit­tä­västi. Tämä johtuu siitä, että pe­sän­ja­kaja las­kut­taa tun­ti­ve­loit­tei­sesti.

Lue lisää: mitä osi­tuk­sen so­vit­telu tar­koit­taa?

2. Avio-oikeus puo­li­soon ei lakkaa ilman osi­tusta

Ositus päät­tää avio­va­ral­li­suus­suh­teen puo­li­soi­den vä­lillä. Voisi sanoa, että ositus ikään kuin vii­meis­te­lee eron.

Ilman osi­tusta puo­li­soi­den avio-oikeus toi­siinsa jatkuu eli ex-puo­li­soilla on edel­leen oikeus tois­tensa omai­suu­teen avio­lii­ton päät­tyessä.

Mikäli haluat myydä omaa omai­suut­tasi, esi­mer­kiksi si­joi­tusa­sun­tosi, voit joutua pyy­tä­mään lupaa ex-puo­li­sol­tasi omai­suu­den myy­mi­seen.

Lue lisää: Näin sel­viät rii­tai­sasta osi­tuk­sesta

3. Saatat jäädä paitsi ta­sin­gosta

Puo­li­soista vä­hä­va­rai­sempi on yleensä oi­keu­tettu saa­maan toi­selta puo­li­solta ta­sin­koa osi­tuk­sessa.

Osi­tuk­sessa puo­li­soi­den avio­va­ral­li­suus las­ke­taan yhteen ja jae­taan tasan. Ta­sin­koa mak­se­taan tämän las­kel­man pe­rus­teella.

Esi­merkki: Ta­sinko ilman avio­eh­toa

Jos Matin avio-oi­keu­den alai­sen omai­suu­den arvo on 150 000 euroa ja Kaisan 100 000 euroa, on heidän yh­teen­las­kettu avio­va­ral­li­suu­tensa summa 250 000 euroa.

Kun tämä summa jae­taan tasan, saavat mo­lem­mat os­a­puo­let 125 000 euroa. Koska Matti on puo­li­soista va­rak­kaampi tulee hänen maksaa Kai­salle ta­sin­koa 150 000 € - 125 000 € = 25 000 €.

Mikäli osi­tusta ei suo­ri­teta, saatat jäädä paitsi ta­sin­gosta. Summa voi olla suuri, eten­kin mikäli puo­liso oli huo­mat­ta­vasti va­rak­kaampi.

💡 Ta­sin­gon suu­ruu­teen vai­kut­taa kui­ten­kin esi­mer­kiksi avio­ehto avio­puo­li­soi­den tahdon mukaan.

⚠️ Mikäli toi­sella tai kum­mal­la­kin avio­pa­reista on velkaa, ote­taan se huo­mioon osi­tuk­sessa. Velka mää­rit­tää, kuinka paljon omai­suutta tulee yli­päänsä jaet­ta­vaksi.

4. Ex-puo­li­son osak­kuus kuo­lin­pe­sässä voi yl­lät­tää

Pe­rin­tö­kaa­ren mukaan puo­liso – riip­pu­matta siitä, onko kyse en­ti­sestä vai ny­kyi­sestä puo­li­sosta – on kuo­lin­pe­sän osakas siihen saakka, kunnes ositus on tehty.

Eten­kin sil­loin, mikäli ero en­tis­ten puo­li­soi­den vä­lillä oli rii­taista ja muiden kuo­lin­pe­sän osak­kai­den välit vai­na­jan en­ti­seen puo­li­soon eivät ole hyvät, voi olla hy­vin­kin ikävä ti­lanne, kun ex-puo­liso il­mes­tyy vaa­ti­maan oi­keuk­si­aan kuo­lin­pe­sässä.

Kuo­lin­pe­sän osak­kaat vas­taa­vat yh­dessä kuo­lin­pe­sän hal­lin­nosta ja hal­lit­se­vat yh­dessä kuo­lin­pe­sän omai­suutta. Li­säksi osak­kaalla on oikeus ajaa kan­netta kuo­lin­pe­sän hy­väksi.

Ex-puo­liso on kuo­lin­pe­sän osak­kaana myös kut­sut­tava pe­run­kir­joi­tus­ti­lai­suu­teen.

5. Ositus vai­kut­taa pe­rit­tä­vän jää­mis­töön

Osi­tuk­sen lop­pu­tu­lok­sella on myös vai­ku­tusta pe­rit­tä­vän jää­mis­tön suu­ruu­teen, sillä vai­na­jan jää­mis­töstä saa­te­taan joutua mak­sa­maan ta­sin­koa.

Siten esi­mer­kiksi pe­ril­li­set tai pe­rit­tävä itse ei voi olla varma jää­mis­tönsä suu­ruu­desta, mikä voi han­ka­loit­taa esi­mer­kiksi tes­ta­men­tin laa­ti­mista.

6. Avio-oi­keu­den alai­sen omai­suu­den sel­vit­tä­mi­nen han­ka­la­loi­tuu

Te­ke­mättä jää­neessä osi­tuk­sessa piilee myös riski siitä, että en­ti­nen puo­liso vaatii sen te­ke­mistä myö­hem­min, ehkä jopa vuo­sien päästä.

Vuo­sien jäl­keen on han­ka­laa sel­vi­tää, mikä omai­suus kuului avio-oi­keu­den pii­riin. Näin ositus voi muut­tua huo­mat­ta­vasti mo­ni­mut­kai­sem­maksi pro­ses­siksi kuin, mitä se olisi ollut, jos sen olisi suo­rit­ta­nut heti eron jäl­keen.

Pääset siis huo­mat­ta­vasti hel­pom­malla, mikäli toi­mi­tat osi­tuk­sen mah­dol­li­sim­man pian eron jäl­keen.

7. Ositus jää pe­ril­lis­ten har­teille

Mikäli osi­tusta ei ikinä toi­mi­tettu, jää sen toi­mit­ta­mi­nen vii­me­kä­dessä pe­ril­li­sille vai­na­jan jää­mis­tön sel­vit­tä­mi­sen yh­tey­teen.

Omai­suu­den ositus on teh­tävä ennen pe­rin­nön­ja­koa. Te­ke­mällä osi­tuk­sen heti eron jäl­keen sääs­tät myös pe­ril­li­sesi yli­mää­räi­seltä pään­vai­valta.

8. Omai­suu­den ar­von­nousu voi vai­kut­taa osi­tuk­sen lop­pu­tu­lok­seen yl­lät­tä­västi

Osi­tuk­sen te­ke­mättä jät­tä­mi­sen yl­lät­tä­vänä seu­rauk­sena voi olla, että olet tah­to­mat­tasi ker­ryt­tä­nyt en­ti­sen puo­li­sosi omai­suutta.

Mikäli ositus teh­dään vasta vuo­sien päästä erosta, voi olla, että puo­li­soi­den va­ral­li­suus­suhde on muut­tu­nut yl­lät­tä­västi esi­mer­kiksi siksi, että avio­va­ral­li­suu­teen kuu­lu­van kiin­teis­tön arvo on nous­sut ku­lu­nei­den vuo­sien aikana.

Tämä voi tar­koit­taa jopa sitä, että puo­li­soista se, joka ai­em­min olisi oi­keu­tettu ta­sin­koon, voi joutua sen mak­sa­jaksi ar­von­nousun seu­rauk­sena.

Vältä omai­suu­den arvon noususta ai­heu­tu­vat on­gel­mat

Ositus kan­nat­taa­kin tehdä usein vii­vy­tyk­settä, jos omis­tat ar­vok­kaita omai­suuse­riä, kuten asun­non. Näin pystyt hel­pot­ta­maan osi­tusta ja pie­nen­nät usein mah­dol­lista ta­sin­gon­mak­su­vel­vol­li­suut­tasi.

Ta­sin­koa mak­sava puo­liso saa päät­tää, mitä omai­suutta hän luo­vut­taa ta­sin­kona.

Tästä huo­li­matta ar­von­noususta ai­heu­tu­nut suuri ta­sin­gon­mak­su­vel­vol­li­suus voi olla on­gel­mal­li­nen: ar­von­nousu voi johtaa esi­mer­kiksi siihen, että puo­li­son on pakko myydä itse omis­ta­mansa asunto, jotta hän saa rahat ta­sin­gon mak­sa­mista varten.

💡 Vinkki: Osi­tus­las­kel­man laa­ti­mi­nen on­nis­tuu hel­posti Aa­tok­sen säh­köi­sessä pal­ve­lussa.

Miten puo­li­soi­den omai­suu­den arvo las­ke­taan?

Osi­tuk­sessa jaet­ta­vat varat ar­vos­te­taan läh­tö­koh­tai­sesti osi­tuk­sen toi­mi­tus­het­ken mukaan. Jaet­ta­vaan omai­suu­teen kuu­lu­vat omai­suuse­rät mää­räy­ty­vät siis avio­eron vi­reil­le­tu­lo­het­ken mukaan, mutta niiden ar­vossa ta­pah­tu­neet muu­tok­set huo­mioi­daan osi­tuk­sessa.

Esi­merkki: ke­sä­mökki ja ositus

Jos omis­tat ke­sä­mö­kin, jonka olet hank­ki­nut ennen avio­eron vi­reil­le­tu­lo­het­keä, ke­sä­mökki kuuluu osi­tuk­sessa jaet­ta­vaan omai­suu­teen.

Jos ke­sä­mö­kin arvo on kui­ten­kin ollut avio­eron vi­reil­le­tu­lo­het­kellä 50 000 euroa, ja sen arvo on osi­tuk­sen toi­mi­tus­het­kellä 80 000 euroa, kat­so­taan ke­sä­mö­kin ar­voksi osi­tuk­sessa 80 000 euroa.

Vas­taa­valla ta­valla ar­von­alen­tu­mi­set ote­taan myös huo­mioon, eli jos ke­sä­mö­kin arvo on las­ke­nut osi­tuk­sen toi­mi­tus­het­keen men­nessä, sen ar­voksi kat­so­taan tämä las­ke­nut arvo.

Omai­suus ar­vos­te­taan läh­tö­koh­tai­sesti aina käyvän myyn­tiar­von mu­kai­sesti: omai­suus­koh­teille an­ne­taan siis osi­tuk­sessa se arvo, joka vastaa niiden to­den­nä­köistä myyn­ti­hin­taa osi­tuk­sen toi­mi­tus­het­kellä.

Osi­tuk­sen hel­pot­ta­mi­seksi kan­nat­taa­kin pyytää myös ajan­ta­sai­set hinta-arviot suu­rim­mista jaet­ta­vista omai­suuse­ristä, kuten asun­nosta tai ajo­neu­voista. Jos pääset puo­li­sosi kanssa sopuun osi­tuk­sesta, voitte myös sopia kes­ke­nänne omai­suuse­rien tar­kem­masta ar­vosta.

Mitä jos toinen puo­liso kuolee ennen osi­tusta?

Osi­tus­kir­jan puut­tu­mi­nen ai­heut­taa on­gel­mia vii­meis­tään toisen puo­li­son kuol­lessa, sillä eloon­jää­nyt puo­liso kuuluu täl­löin kuol­leen puo­li­son kuo­lin­pe­sään.

Osi­tuk­sen te­ke­mättä jät­tä­mi­nen voi ai­heut­taa myö­hem­min on­gel­mia, vaikka puo­li­sot oli­si­vat kes­ke­nään so­vussa omai­suu­den jaosta: kuol­leen puo­li­son pe­ril­li­set voivat ni­mit­täin myös vaatia osi­tusta toi­mi­tet­ta­vaksi.

Vuosia avio­eron jäl­keen tehty ositus on usein vai­keaa

Voit hel­pot­taa osi­tuk­sen te­ke­mistä hank­ki­malla tar­vit­ta­vat asia­kir­jat kai­kesta jaet­ta­vasta omai­suu­desta, kuten pan­kissa ole­vista ti­leistä ja mah­dol­li­sista ve­loista. Koska jaet­tava omai­suus mää­räy­tyy avio­eron vi­reil­le­tu­lo­het­ken mukaan, kan­nat­taa nämä tiedot pyytää avio­eron vi­reil­le­tu­lo­päi­vään asti.  Tar­vit­ta­vien ti­li­tie­to­jen hank­ki­mi­nen vuo­sien jäl­keen voi kui­ten­kin olla haas­ta­vaa.

Osi­tusta voi vai­keut­taa myös se, että monet avio­eron vi­reil­le­tu­lo­het­kellä omis­te­tut omai­suuse­rät ovat voi­neet jo vaih­tua toi­seksi. Esi­mer­kiksi ke­sä­mökki on voitu jo myydä, ja ostaa osalla ra­hoista pur­je­vene. Loput rahat on voitu käyt­tää mat­kai­luun.

Jaet­ta­van omai­suu­den tarkka mää­rit­tä­mi­nen onkin vuo­sien jäl­keen yleensä vai­keaa. Eri­tyi­sesti ta­sin­gon­mak­su­vel­vol­li­suus voi olla on­gel­mal­li­nen, jos puo­liso ei enää omista jaon pe­rus­teena olevaa omai­suutta.

Voi­daanko osi­tusta koh­tuul­lis­taa?

Osi­tusta voi­daan so­vi­tella, jos omai­suu­den ja­ka­mi­nen suo­raan lain kir­jai­men mukaan joh­taisi koh­tuut­to­maan lop­pu­tu­lok­seen. Puo­li­soi­den avio-oi­keutta ja sen laa­juutta voi­daan esi­mer­kiksi ra­joit­taa.

Osi­tuk­sen so­vit­telu voisi tulla ky­see­seen esi­mer­kiksi sil­loin, jos toisen puo­li­son omis­ta­man yri­tyk­sen arvo olisi kas­va­nut huo­mat­ta­vasti avio­eron jäl­keen.

Osi­tuk­sen so­vit­te­lu­tarve ar­vioi­daan ta­paus­koh­tai­sesti, ja osi­tuk­sen mah­dol­li­sesta koh­tuul­lis­ta­mi­sesta päät­tää en­si­si­jai­sesti pe­sän­ja­kaja. Pe­sän­ja­ka­jan rat­kai­susta voi­daan kui­ten­kin va­lit­taa kä­rä­jä­oi­keu­teen.

Voit tehdä osi­tuk­sen hel­posti Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lussa

Tie­sitkö, että voit tehdä osi­tuk­sen hel­posti ja edul­li­sesti Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lussa?

Lis­taat verk­ko­pal­ve­lussa kum­man­kin puo­li­son va­ral­li­suus sekä velat, jol­loin pal­velu laskee au­to­maat­ti­sesti ta­sin­gon suu­ruu­den. Voit li­säksi toivoa, mikäli haluat tietyn omai­suu­den – esi­mer­kiksi auton – säi­ly­vän it­sel­läsi osi­tuk­sen jäl­keen.

Saat osi­tus­kir­jan luotua pal­ve­lussa heti osi­tuk­sen jäl­keen – hin­taan 199 euroa.