Onko ositus pakko tehdä?

Kaksi henkilöä istuu rannalla
tatu.png
Tatu Mäenpää, lakimies (OTM)
11.1.2023 ● 6 minuuttia
Jaa artikkeli
Moni eroava avio­pa­ri jättää osi­tuk­sen suo­rit­ta­mat­ta. Osi­tuk­sen te­ke­mi­nen on kui­ten­kin useim­mis­sa ti­lan­teis­sa suo­si­tel­ta­vaa ja se kan­nat­taa­kin tehdä mah­dol­li­sim­man pian.

Ositus purkaa käy­tän­nös­sä avio-oi­keu­den toisen omai­suu­teen. Omai­suu­den osi­tuk­sel­la tar­koi­te­taan avio­puo­li­soi­den omai­suu­den ja­ka­mis­ta, kun avio­liit­to on päät­ty­nyt. Ilman avio­eron osi­tus­ta ex-puo­li­sol­la­si on edel­leen oikeus omai­suu­tee­si.

Ositus teh­dään läh­tö­koh­tai­ses­ti yh­des­sä puo­li­son kanssa niin sa­not­tu­na so­pi­muso­si­tuk­se­na. Osi­tuk­ses­ta laa­di­taan osi­tus­kir­ja, jonka mo­lem­mat os­a­puo­let tai pe­sän­ja­ka­ja al­le­kir­joit­ta­vat. Osi­tus­kir­ja on hyvä säi­lyt­tää var­mas­sa ja luo­tet­ta­vas­sa pai­kas­sa. Osi­tus­kir­jan ka­toa­mi­nen voi tuot­taa on­gel­mia esi­mer­kik­si kuo­le­man jäl­keen kuo­lin­pe­sän sel­vi­tyk­ses­sä. 

Ker­rom­me 8 syytä, miksi ositus kan­nat­taa tehdä avio­eron jäl­keen mah­dol­li­sim­man pian.

Voiko osi­tuk­sen jättää te­ke­mät­tä?

Avio­eron osi­tus­ta ei lain mukaan ole pakko tehdä. Laki vel­voit­taa osi­tuk­sen toi­mit­ta­mi­seen ai­noas­taan sil­loin, kun toinen puo­li­sois­ta sitä vaatii. Mää­rä­ai­kaa osi­tus­vaa­ti­muk­sen esit­tä­mi­sel­le ei ole. 

Moni jät­tää­kin osi­tuk­sen te­ke­mät­tä joko tar­koi­tuk­sel­la tai tar­koi­tuk­set­to­mas­ti.

Ylei­sim­piä syitä, miksi ositus jää te­ke­mät­tä

  • Pa­rem­min so­pi­vaan ajan­koh­taa ei kos­kaan tule
  • So­pui­sas­ti eroava pa­ris­kun­ta saat­taa sopia omai­suu­den jaosta vain suul­li­ses­ti
  • Eron rii­tai­suus, pas­sii­vi­suus tai ha­lut­to­muus aloit­taa osi­tus­ta
  • Avio­liit­to­lain sään­nök­siä osi­tuk­ses­ta ei tun­ne­ta

Lain sil­mis­sä ositus on kui­ten­kin suo­ri­tet­tu vasta, kun siitä on ole­mas­sa osi­tus­kir­ja, joka on al­le­kir­joi­tet­tu.

Ositus vuosia avio­eron jäl­keen

Ositus voi­daan tehdä vielä vuosia avio­eron jäl­keen­kin. Osi­tuk­ses­ta tulee kui­ten­kin ajan ku­lues­sa vai­keam­paa, joten se kan­nat­taa tehdä pian avio­eron jäl­keen. 

Et ole tur­vas­sa puo­li­so­si mah­dol­li­sel­ta osi­tus­vaa­ti­muk­sel­ta ennen kuin vi­ral­li­nen osi­tus­kir­ja on laa­dit­tu.

Vain osi­tus­kir­ja ni­mit­täin takaa osi­tuk­sen oi­keu­del­li­sen si­to­vuu­den ja var­mis­taa, ettei jo tehtyä osi­tus­ta voida myö­hem­min vaatia muu­tet­ta­vak­si. Osi­tus­kir­jan re­kis­te­röi­mäl­lä voit myös saada suojaa en­ti­sen puo­li­so­si vel­ko­jia vas­taan.

1. Mitä enem­män asioi­ta lykkää, sitä vai­keam­mak­si ne muut­tu­vat

Useim­mi­ten asioi­den aikaan saa­mi­nen muut­tuu yhä vai­keam­mak­si, mitä kau­em­min niiden te­ke­mi­ses­sä vii­vyt­te­lee. Sama pätee osi­tuk­seen.

Eten­kin vai­kean eron jäl­keen osi­tuk­sen te­ke­mi­nen saat­taa tuntua ras­kaal­ta. Vaikka osi­tuk­sen te­ke­mi­nen ei tun­tui­si kiin­nos­ta­val­ta tai tär­keäl­tä, kan­nat­taa se kui­ten­kin laatia mah­dol­li­sim­man pian alta pois. Mikäli lyk­käät osi­tuk­sen te­ke­mis­tä esi­mer­kik­si odot­taen so­pi­vam­paa ajan­koh­taa, saat­taa ositus lo­pul­ta jäädä koko­naan te­ke­mät­tä.

Jos pa­ris­kun­ta ei saa osi­tus­ta tehtyä kes­ke­nään, kan­nat­taa avuksi ottaa pe­sän­ja­ka­ja. On kui­ten­kin hyvä huo­mioi­da, että pe­sän­ja­ka­ja nostaa aina avio­eron kus­tan­nuk­sia mer­kit­tä­väs­ti. Tämä johtuu siitä, että pe­sän­ja­ka­ja las­kut­taa tun­ti­ve­loit­tei­ses­ti.

Lue lisää: mitä osi­tuk­sen so­vit­te­lu tar­koit­taa?

2. Avio-oikeus puo­li­soon ei lakkaa ilman osi­tus­ta

Ositus päät­tää avio­va­ral­li­suus­suh­teen puo­li­soi­den vä­lil­lä. Voisi sanoa, että ositus ikään kuin vii­meis­te­lee eron.

Ilman osi­tus­ta puo­li­soi­den avio-oikeus toi­siin­sa jatkuu eli ex-puo­li­soil­la on edel­leen oikeus tois­ten­sa omai­suu­teen avio­lii­ton päät­tyes­sä.

Mikäli haluat myydä omaa omai­suut­ta­si, esi­mer­kik­si si­joi­tusa­sun­to­si, voit joutua pyy­tä­mään lupaa ex-puo­li­sol­ta­si omai­suu­den myy­mi­seen.

Lue lisää: Näin sel­viät rii­tai­sas­ta osi­tuk­ses­ta

3. Saatat jäädä paitsi ta­sin­gos­ta

Puo­li­sois­ta vä­hä­va­rai­sem­pi on yleen­sä oi­keu­tet­tu saa­maan toi­sel­ta puo­li­sol­ta ta­sin­koa osi­tuk­ses­sa.

Osi­tuk­ses­sa puo­li­soi­den avio­va­ral­li­suus las­ke­taan yhteen ja jae­taan tasan. Ta­sin­koa mak­se­taan tämän las­kel­man pe­rus­teel­la.

Esi­merk­ki: Ta­sin­ko ilman avio­eh­toa

Jos Matin avio-oi­keu­den alai­sen omai­suu­den arvo on 150 000 euroa ja Kaisan 100 000 euroa, on heidän yh­teen­las­ket­tu avio­va­ral­li­suu­ten­sa summa 250 000 euroa.

Kun tämä summa jae­taan tasan, saavat mo­lem­mat os­a­puo­let 125 000 euroa. Koska Matti on puo­li­sois­ta va­rak­kaam­pi tulee hänen maksaa Kai­sal­le ta­sin­koa 150 000 € - 125 000 € = 25 000 €. 

Mikäli osi­tus­ta ei suo­ri­te­ta, saatat jäädä paitsi ta­sin­gos­ta. Summa voi olla suuri, eten­kin mikäli puo­li­so oli huo­mat­ta­vas­ti va­rak­kaam­pi.

💡 Ta­sin­gon suu­ruu­teen vai­kut­taa kui­ten­kin esi­mer­kik­si avio­eh­to avio­puo­li­soi­den tahdon mukaan.

⚠️ Mikäli toi­sel­la tai kum­mal­la­kin avio­pa­reis­ta on velkaa, ote­taan se huo­mioon osi­tuk­ses­sa. Velka mää­rit­tää, kuinka paljon omai­suut­ta tulee yli­pään­sä jaet­ta­vak­si.

4. Ex-puo­li­son osak­kuus kuo­lin­pe­säs­sä voi yl­lät­tää

Pe­rin­tö­kaa­ren mukaan puo­li­so – riip­pu­mat­ta siitä, onko kyse en­ti­ses­tä vai ny­kyi­ses­tä puo­li­sos­ta – on kuo­lin­pe­sän osakas siihen saakka, kunnes ositus on tehty. 

Eten­kin sil­loin, mikäli ero en­tis­ten puo­li­soi­den vä­lil­lä oli rii­tais­ta ja muiden kuo­lin­pe­sän osak­kai­den välit vain­ajan en­ti­seen puo­li­soon eivät ole hyvät, voi olla hy­vin­kin ikävä ti­lan­ne, kun ex-puo­li­so il­mes­tyy vaa­ti­maan oi­keuk­si­aan kuo­lin­pe­säs­sä.

Kuo­lin­pe­sän osak­kaat vas­taa­vat yh­des­sä kuo­lin­pe­sän hal­lin­nos­ta ja hal­lit­se­vat yh­des­sä kuo­lin­pe­sän omai­suut­ta. Li­säk­si osak­kaal­la on oikeus ajaa kan­net­ta kuo­lin­pe­sän hy­väk­si. 

Ex-puo­li­so on kuo­lin­pe­sän osak­kaa­na myös kut­sut­ta­va pe­run­kir­joi­tus­ti­lai­suu­teen.

5. Ositus vai­kut­taa pe­rit­tä­vän jää­mis­töön

Osi­tuk­sen lop­pu­tu­lok­sel­la on myös vai­ku­tus­ta pe­rit­tä­vän jää­mis­tön suu­ruu­teen, sillä vain­ajan jää­mis­tös­tä saa­te­taan joutua mak­sa­maan ta­sin­koa.

Siten esi­mer­kik­si pe­ril­li­set tai pe­rit­tä­vä itse ei voi olla varma jää­mis­tön­sä suu­ruu­des­ta, mikä voi han­ka­loit­taa esi­mer­kik­si tes­ta­men­tin laa­ti­mis­ta.

6. Avio-oi­keu­den alai­sen omai­suu­den sel­vit­tä­mi­nen han­ka­la­loi­tuu

Te­ke­mät­tä jää­nees­sä osi­tuk­ses­sa piilee myös riski siitä, että en­ti­nen puo­li­so vaatii sen te­ke­mis­tä myö­hem­min, ehkä jopa vuo­sien päästä.

Vuo­sien jäl­keen on han­ka­laa sel­vi­tää, mikä omai­suus kuului avio-oi­keu­den pii­riin. Näin ositus voi muut­tua huo­mat­ta­vas­ti mo­ni­mut­kai­sem­mak­si pro­ses­sik­si kuin, mitä se olisi ollut, jos sen olisi suo­rit­ta­nut heti eron jäl­keen.

Pääset siis huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­mal­la, mikäli toi­mi­tat osi­tuk­sen mah­dol­li­sim­man pian eron jäl­keen.

7. Ositus jää pe­ril­lis­ten har­teil­le

Mikäli osi­tus­ta ei ikinä toi­mi­tet­tu, jää sen toi­mit­ta­mi­nen vii­me­kä­des­sä pe­ril­li­sil­le vain­ajan jää­mis­tön sel­vit­tä­mi­sen yh­tey­teen.

Omai­suu­den ositus on teh­tä­vä ennen pe­rin­nön­ja­koa. Te­ke­mäl­lä osi­tuk­sen heti eron jäl­keen sääs­tät myös pe­ril­li­se­si yli­mää­räi­sel­tä pään­vai­val­ta.

8. Omai­suu­den ar­von­nousu voi vai­kut­taa osi­tuk­sen lop­pu­tu­lok­seen yl­lät­tä­väs­ti

Osi­tuk­sen te­ke­mät­tä jät­tä­mi­sen yl­lät­tä­vä­nä seu­rauk­se­na voi olla, että olet tah­to­mat­ta­si ker­ryt­tä­nyt en­ti­sen puo­li­so­si omai­suut­ta.

Mikäli ositus teh­dään vasta vuo­sien päästä erosta, voi olla, että puo­li­soi­den va­ral­li­suus­suh­de on muut­tu­nut yl­lät­tä­väs­ti esi­mer­kik­si siksi, että avio­va­ral­li­suu­teen kuu­lu­van kiin­teis­tön arvo on nous­sut ku­lu­nei­den vuo­sien aikana.

Tämä voi tar­koit­taa jopa sitä, että puo­li­sois­ta se, joka ai­em­min olisi oi­keu­tet­tu ta­sin­koon, voi joutua sen mak­sa­jak­si ar­von­nousun seu­rauk­se­na.

Lue lisää: osi­tus­so­pi­mus ja il­mai­nen malli

Vältä omai­suu­den arvon nousus­ta ai­heu­tu­vat on­gel­mat

Ositus kan­nat­taa­kin tehdä usein vii­vy­tyk­set­tä, jos omis­tat ar­vok­kai­ta omai­suuse­riä, kuten asun­non. Näin pystyt hel­pot­ta­maan osi­tus­ta ja pie­nen­nät usein mah­dol­lis­ta ta­sin­gon­mak­su­vel­vol­li­suut­ta­si.

Ta­sin­koa mak­sa­va puo­li­so saa päät­tää, mitä omai­suut­ta hän luo­vut­taa ta­sin­ko­na.

Tästä huo­li­mat­ta ar­von­nousus­ta ai­heu­tu­nut suuri ta­sin­gon­mak­su­vel­vol­li­suus voi olla on­gel­mal­li­nen: ar­von­nousu voi johtaa esi­mer­kik­si siihen, että puo­li­son on pakko myydä itse omis­ta­man­sa asunto, jotta hän saa rahat ta­sin­gon mak­sa­mis­ta varten.

Miten puo­li­soi­den omai­suu­den arvo las­ke­taan?

Osi­tuk­ses­sa jaet­ta­vat varat ar­vos­te­taan läh­tö­koh­tai­ses­ti osi­tuk­sen toi­mi­tus­het­ken mukaan. Jaet­ta­vaan omai­suu­teen kuu­lu­vat omai­suuse­rät mää­räy­ty­vät siis avio­eron vi­reil­le­tu­lo­het­ken mukaan, mutta niiden ar­vos­sa ta­pah­tu­neet muu­tok­set huo­mioi­daan osi­tuk­ses­sa.

Esi­merk­ki: ke­sä­mök­ki ja ositus

Jos omis­tat ke­sä­mö­kin, jonka olet hank­ki­nut ennen avio­eron vi­reil­le­tu­lo­het­keä, ke­sä­mök­ki kuuluu osi­tuk­ses­sa jaet­ta­vaan omai­suu­teen.

Jos ke­sä­mö­kin arvo on kui­ten­kin ollut avio­eron vi­reil­le­tu­lo­het­kel­lä 50 000 euroa, ja sen arvo on osi­tuk­sen toi­mi­tus­het­kel­lä 80 000 euroa, kat­so­taan ke­sä­mö­kin ar­vok­si osi­tuk­ses­sa 80 000 euroa.

Vas­taa­val­la ta­val­la ar­von­alen­tu­mi­set ote­taan myös huo­mioon, eli jos ke­sä­mö­kin arvo on las­ke­nut osi­tuk­sen toi­mi­tus­het­keen men­nes­sä, sen ar­vok­si kat­so­taan tämä las­ke­nut arvo.

Omai­suus ar­vos­te­taan läh­tö­koh­tai­ses­ti aina käyvän myyn­tiar­von mu­kai­ses­ti: omai­suus­koh­teil­le an­ne­taan siis osi­tuk­ses­sa se arvo, joka vastaa niiden to­den­nä­köis­tä myyn­ti­hin­taa osi­tuk­sen toi­mi­tus­het­kel­lä.

Osi­tuk­sen hel­pot­ta­mi­sek­si kan­nat­taa­kin pyytää myös ajan­ta­sai­set hinta-arviot suu­rim­mis­ta jaet­ta­vis­ta omai­suuse­ris­tä, kuten asun­nos­ta tai ajo­neu­vois­ta. Jos pääset puo­li­so­si kanssa sopuun osi­tuk­ses­ta, voitte myös sopia kes­ke­nän­ne omai­suuse­rien tar­kem­mas­ta ar­vos­ta.

Mitä jos toinen puo­li­so kuolee ennen osi­tus­ta?

Osi­tus­kir­jan puut­tu­mi­nen ai­heut­taa on­gel­mia vii­meis­tään toisen puo­li­son kuol­les­sa, sillä eloon­jää­nyt puo­li­so kuuluu täl­löin kuol­leen puo­li­son kuo­lin­pe­sään.

Osi­tuk­sen te­ke­mät­tä jät­tä­mi­nen voi ai­heut­taa myö­hem­min on­gel­mia, vaikka puo­li­sot oli­si­vat kes­ke­nään so­vus­sa omai­suu­den jaosta: kuol­leen puo­li­son pe­ril­li­set voivat ni­mit­täin myös vaatia osi­tus­ta toi­mi­tet­ta­vak­si.

Vuosia avio­eron jäl­keen tehty ositus on usein vai­ke­aa

Voit hel­pot­taa osi­tuk­sen te­ke­mis­tä hank­ki­mal­la tar­vit­ta­vat asia­kir­jat kai­kes­ta jaet­ta­vas­ta omai­suu­des­ta, kuten pan­kis­sa ole­vis­ta ti­leis­tä ja mah­dol­li­sis­ta ve­lois­ta. Koska jaet­ta­va omai­suus mää­räy­tyy avio­eron vi­reil­le­tu­lo­het­ken mukaan, kan­nat­taa nämä tiedot pyytää avio­eron vi­reil­le­tu­lo­päi­vään asti.  Tar­vit­ta­vien ti­li­tie­to­jen hank­ki­mi­nen vuo­sien jäl­keen voi kui­ten­kin olla haas­ta­vaa.

Osi­tus­ta voi vai­keut­taa myös se, että monet avio­eron vi­reil­le­tu­lo­het­kel­lä omis­te­tut omai­suuse­rät ovat voi­neet jo vaih­tua toi­sek­si. Esi­mer­kik­si ke­sä­mök­ki on voitu jo myydä, ja ostaa osalla ra­hois­ta pur­je­ve­ne. Loput rahat on voitu käyt­tää mat­kai­luun.

Jaet­ta­van omai­suu­den tarkka mää­rit­tä­mi­nen onkin vuo­sien jäl­keen yleen­sä vai­ke­aa. Eri­tyi­ses­ti ta­sin­gon­mak­su­vel­vol­li­suus voi olla on­gel­mal­li­nen, jos puo­li­so ei enää omista jaon pe­rus­tee­na olevaa omai­suut­ta.

Voi­daan­ko osi­tus­ta koh­tuul­lis­taa?

Osi­tus­ta voi­daan so­vi­tel­la, jos omai­suu­den ja­ka­mi­nen suo­raan lain kir­jai­men mukaan joh­tai­si koh­tuut­to­maan lop­pu­tu­lok­seen. Puo­li­soi­den avio-oi­keut­ta ja sen laa­juut­ta voi­daan esi­mer­kik­si ra­joit­taa. 

Osi­tuk­sen so­vit­te­lu voisi tulla ky­see­seen esi­mer­kik­si sil­loin, jos toisen puo­li­son omis­ta­man yri­tyk­sen arvo olisi kas­va­nut huo­mat­ta­vas­ti avio­eron jäl­keen.

Osi­tuk­sen so­vit­te­lu­tar­ve ar­vioi­daan ta­paus­koh­tai­ses­ti, ja osi­tuk­sen mah­dol­li­ses­ta koh­tuul­lis­ta­mi­ses­ta päät­tää en­sisi­jai­ses­ti pe­sän­ja­ka­ja. Pe­sän­ja­ka­jan rat­kai­sus­ta voi­daan kui­ten­kin va­lit­taa kä­rä­jä­oi­keu­teen.

Voit tehdä osi­tuk­sen hel­pos­ti Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa

Tie­sit­kö, että voit tehdä osi­tuk­sen hel­pos­ti ja edul­li­ses­ti Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa?

Lis­taat verk­ko­pal­ve­lus­sa kum­man­kin puo­li­son va­ral­li­suus sekä velat, jol­loin pal­ve­lu laskee au­to­maat­ti­ses­ti ta­sin­gon suu­ruu­den. Voit li­säk­si toivoa, mikäli haluat tietyn omai­suu­den – esi­mer­kik­si auton – säi­ly­vän it­sel­lä­si osi­tuk­sen jäl­keen.

Saat osi­tus­kir­jan luotua pal­ve­lus­sa heti osi­tuk­sen jäl­keen – hin­taan 199 euroa.