Miten tehdä avio­eron ositus?

Nainen tekee ositusta
tatu.png
Tatu Mäenpää, juristi (OTM)
30.5.2022 ● 6 minuuttia
Jaa artikkeli
Avio­eron ositus he­rät­tää usein ky­sy­myk­siä. Osi­tuk­sessa jae­taan avio-oi­keu­den alaista omai­suutta tasan puo­li­soi­den kesken.

Avio­eron ositus tar­koit­taa pa­ris­kun­nan omai­suu­den ja­ka­mista avio­eron jäl­keen. Osi­tuk­sessa vah­vis­te­taan, kuinka paljon kum­pi­kin puo­liso saa avio-oi­keu­den alaista omai­suutta avio­eron jäl­keen.

Osi­tuk­sessa omai­suus yk­si­löi­dään ja huo­leh­di­taan siitä, että omai­suu­den siir­rot suo­ri­te­taan asian­mu­kai­sesti. Ositus tun­ne­taan myös ni­mellä avio-ositus tai ositus.

💡 Osi­tuk­sessa sel­vi­te­tään kum­man­kin puo­li­son velat ja pu­re­taan yh­tei­so­mis­tuk­sia. Osi­tuk­sen toi­mi­tuk­sen ja sen lain­voi­mai­seksi muut­tu­mi­sen jäl­keen avio­liitto ja sen oi­keus­vai­ku­tuk­set ovat lo­pul­li­sesti päät­ty­neet.

Aatoksen avioeron ositusnäkymä

Avio­eron ositus: kaksi vaih­toeh­toa

Avio­eron osi­tuk­sen eli avio-osi­tuk­sen te­ke­mi­seen on kaksi vaih­toeh­toa: so­pi­muso­si­tus ja toi­mi­tuso­si­tus.

1) So­pi­muso­si­tus

So­pi­muso­si­tus pe­rus­tuu puo­li­soi­den vä­li­seen so­pi­muk­seen omai­suu­den ja­ka­mi­sesta. So­pi­muso­si­tuk­sessa ei ole pakko nou­dat­taa kaik­kia lain mää­räyk­siä.

Sel­keästi ylei­sin on so­pi­muso­si­tus, jossa on laaja si­säl­tö­va­paus ja puo­li­sot voivat toi­mit­taa me­net­te­lyn pit­kälti ha­lua­mal­laan ta­valla. Toi­mi­tuso­si­tuk­seen tur­vau­du­taan, jos puo­li­sot eivät pääse so­pi­muk­seen osi­tuk­sesta.

So­pi­muso­si­tuk­sessa ei tar­vitse nou­dat­taa avio­liit­to­lain (234/1929) eri koh­dissa jom­mal­le­kum­malle puo­li­solle an­net­tuja oi­keuk­sia. So­pi­muso­si­tus pe­rus­tuu ni­mensä mu­kai­sesti puo­li­soi­den vä­li­selle so­pi­muk­selle siitä, miten he ha­lua­vat omai­suu­den jakaa ja oi­keuk­siinsa vedota.

2) Toi­mi­tuso­si­tus

Toi­mi­tuso­si­tuk­sen suo­rit­taa tuo­miois­tui­men mää­räämä pe­sän­ja­kaja. Toi­mi­tuso­si­tuk­sen mukaan tehty ositus teh­dään lain vas­taa­malla ta­valla.

Toi­mi­tuso­si­tusta varten jom­man­kum­man puo­li­son on teh­tävä ko­ti­paik­kansa kä­rä­jä­oi­keu­teen ha­ke­mus pe­sän­ja­ka­jan mää­rää­mi­seksi.

Pe­sän­ja­kaja on oi­keus­tie­teel­li­sen kou­lu­tuk­sen saanut hen­kilö ja hänen toi­min­tansa on tiu­kasti si­dottu lakiin. Hän ottaa huo­mioon omai­suuk­sien jaossa lain sään­nök­set ja pyrkii mak­si­moi­maan kum­man­kin puo­li­son oi­keu­det.

Lue lisää: Onko ositus pakko tehdä?

Näin avio­eron ositus etenee

Avio­lii­tot päät­ty­vät joko avio­eroon tai puo­li­son kuo­le­maan. On hyvä tuntea avio­ero­pro­sessi pää­piir­teit­täin.

Kan­nat­taa sopia etu­kä­teen puo­li­son kanssa, miten toi­votte omai­suu­tenne jaet­ta­van mah­dol­li­sen avio­eron va­ralta. Tämä on­nis­tuu te­ke­mällä avio­ehto. Avio­eron koit­taessa osi­tuk­sesta so­pi­mi­nen puo­li­soi­den kes­ke­nään ei vält­tä­mättä enää on­nistu yh­tei­sesti.

⚠️ Huomaa, että omai­suu­den osi­tuk­sen li­säksi on asioita, joita ero­tessa tulee muis­taa.

Muista myös

  • Yh­tei­set lainat, käyt­tö­ti­lit ja va­kuu­tuk­set
  • Jos on teillä on alai­käi­siä lapsia, sovi lasten asioista (mm. asu­mi­nen)

💡 Tie­sitkö, että osi­tuk­sen voi tehdä myös vuosia avio­eron jäl­keen?

Hoida avio­eron ositus Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lussa

Hoidat avio­eron sekä avio­eron osi­tuk­sen edul­li­sesti hin­taan 299 euroa Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lussa. Avio­ero­pal­ve­luun si­säl­tyy avio­ero­ha­ke­muk­sen laa­ti­mi­nen, ha­ke­muk­sen lä­he­tys kä­rä­jä­oi­keu­teen sekä ositus. Huo­mioi, että kä­rä­jä­oi­keus perii avio­ero­ha­ke­muk­sen kä­sit­te­lyistä maksut.

Voit myös hoitaa pelkän osi­tuk­sen Aa­tok­sessa. Pal­ve­lumme ottaa huo­mioon toi­veet siitä, miten ha­luatte omai­suu­den ja­kaan­tu­van avio­eron pää­tyt­tyä.

Älä laske osi­tusta exce­lissä tai ruu­tu­pa­pe­rissa – anna Aa­tok­sen hoitaa avio­eron ositus.

Junan raiteet erkanevat

Avio­eron ositus tar­koit­taa avio-omai­suu­den jakoa

Ositus tar­koit­taa sitä, että puo­li­soi­den avio-oi­keu­den alai­set varat las­ke­taan yhteen ja jae­taan puo­li­soi­den kesken.

Ositus suo­ri­te­taan avio­lii­ton päät­tyessä avio­eroon tai puo­li­son me­neh­tyessä. Toisen puo­li­son on vaa­dit­tava osi­tusta, jotta pro­sessi käyn­nis­tyy.

Osi­tuk­sen voi suo­rit­taa sil­loin, kun avio­ero­ha­ke­mus on tullut vi­reille. Puo­li­soi­den ei siis tar­vitse odot­taa har­kinta-ajan um­peu­tu­mista tai lo­pul­lista avio­ero­tuo­miota.

Las­ken­nal­li­nen ositus ja velka

Suo­messa avio­va­ral­li­suus­jär­jes­telmä pe­rus­tuu va­ro­jen ja vel­ko­jen eril­li­syy­teen. Puo­li­soilla on siis lain no­jalla suoja tois­tensa vel­ko­jilta. Lain (234/1929) mukaan kum­pi­kin puo­liso vastaa omista ve­lois­taan, paitsi jos velka on otettu yh­dessä, esi­mer­kiksi yh­teistä asun­to­lai­naa.

Las­ken­nal­li­nen ositus ta­pah­tuu niin, että puo­li­soi­den avio-oi­keu­den alai­sista va­roista vä­hen­ne­tään velat.

  1. Puo­li­soi­den avio-oi­keu­den alai­set omai­suu­det las­ke­taan yhteen ja jae­taan puo­li­soi­den kesken. Kunkin puo­li­son omai­suutta on ni­mi­pe­ri­aat­teen mukaan kaikki hänen ni­mis­sään oleva omai­suus.
  2. Osi­tuk­sessa puo­li­soi­den omai­suus luet­te­loi­daan, eli ar­vo­te­taan, osi­tus­pe­rus­teen syn­ty­het­ken ti­lan­teen mukaan.
  3. Osi­tuk­sesta laa­di­taan osi­tus­so­pi­mus tai osi­tus­kirja.

💡 Osi­tus­pe­rus­te on avio­ero­ha­ke­muk­sen vi­reil­le­tu­lo­päivä, ky­seessä on avio­eron ositus.

Osi­tus­so­pi­mus sel­vi­tää omai­suu­det

Kun las­ken­nal­li­nen ositus on tehty, laa­di­taan osi­tus­so­pi­mus. Osi­tus­so­pi­muk­seen kir­ja­taan ai­na­kin os­a­puo­let, mo­lem­pien puo­li­soi­den avio-oi­keu­den alai­set omai­suu­det ja velat, puo­li­soi­den al­le­kir­joi­tuk­set ja to­dis­ta­jat.

Osi­tus­so­pi­muk­sen voi re­kis­te­röidä Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­toon (DVV), jotta syntyy suoja vel­ko­jia vas­taan. Re­kis­te­röinti ei ole pa­kol­lista eikä vai­kuta osi­tuk­sen pä­te­vyy­teen.

So­pi­muk­sessa on myös hyvä mai­nita, onko ositus lo­pul­li­nen vai osit­tai­nen.

Ta­sin­ko­vel­vol­li­suus sel­viää osi­tus­so­pi­muk­sessa

Puo­li­soi­den ta­sin­ko­vel­vol­li­suus sel­vi­te­tään osi­tus­so­pi­muk­sen tie­to­jen poh­jalta.

Ta­sinko tar­koit­taa sitä, että enem­män omis­tava puo­liso luo­vut­taa vä­hem­män omis­ta­valle puo­li­solle osan omai­suu­des­taan. Näin ositus tasaa omis­tuse­roja. Ta­sin­koa luo­vut­tava puo­liso saa itse päät­tää, mitä omai­suutta hän luo­vut­taa toi­selle puo­li­solle.

Ta­sinko ja ta­sin­gon suo­rit­ta­mi­nen

Ta­sinko suo­ri­te­taan osi­tus­so­pi­muk­sen pe­rus­teella. Ta­sin­gon luo­vut­taja saa itse päät­tää, miten suo­rit­taa ta­sin­gon. Kui­ten­kin kan­nat­taa huo­mioida tietyn omai­suu­den luo­vut­ta­mi­sesta syn­ty­vät ve­ro­seu­raa­muk­set, kuten ar­vo­pa­pe­rit ja osak­keet.

💡 Ta­sin­gosta voi myös luopua. Luo­pu­mi­nen on hyvä tehdä kir­jal­li­sena.

💡 Ve­ro­hal­lin­non ohjeen mukaan ta­sin­kona voi esi­mer­kiksi maksaa yh­tei­sen tai puo­li­son velan pois.

Lue lisää: Mil­loin kan­nat­taa tehdä osi­tuk­sen so­vit­telu? ja Osi­tus­las­kelma mää­rit­tää ta­sin­gon määrän

Onko avio-ositus pakko suo­rit­taa?

Lain mukaan avio-osi­tusta ei ole pakko tehdä. Osi­tuk­sen tarve tulee kui­ten­kin vas­taan vii­meis­tään toisen kuol­lessa.

Oikeus vaatia osi­tusta ei van­hene, mutta ei ole kui­ten­kaan lo­pu­ton. Ylei­sesti oi­keus­käy­tän­nössä (esi­mer­kiksi KKO: 2001:56) on kat­sottu pas­sii­vi­suu­den in­di­koi­van, että osi­tuk­sesta on so­vittu tai se on suo­ri­tettu. Näin ollen pitkän ajan ku­lut­tua ei voi enää vält­tä­mättä vaatia osi­tusta.

Osi­tusta ei kan­nata jättää roik­ku­maan, vaan ositus kan­nat­taa tehdä ker­ralla lo­pul­li­sesti. Näin kum­mal­la­kaan puo­li­solla ei ole enää oi­keutta toisen omai­suu­teen. Tämä hel­pot­taa en­tis­ten puo­li­soi­den ta­lou­del­li­sesti it­se­näi­sen elämän jat­ka­mista.

💡 On hyvä laatia osi­tus­so­pi­mus, vaikka puo­li­soilla oli­si­kin avio­ehto, joka mää­rit­te­lee miten omai­suus jae­taan. Osi­tus­so­pi­muk­sen avulla ei myö­hem­min synny epä­sel­vää ti­lan­netta suo­ri­te­tusta omai­suu­den jaosta.

Esi­merkki: Ex-puo­li­son lupa asun­non myyn­tiin

Jos puo­li­sot eivät ole teh­neet osi­tus­so­pi­musta tai osi­tusta, saatat tar­vita ex-puo­li­sosi lupaa myydä esi­mer­kiksi oma si­joi­tusa­sun­tosi. Tämä johtuu siitä, että ex-puo­li­solla on oikeus tiet­tyyn mää­rään toisen puo­li­son omai­suuttta avio-oi­keu­den pe­rus­teella.

Avio-ositus ilman avio­eh­toa

Läh­tö­koh­tai­sesti avio­ehto avio­ehto kan­nat­taa aina tehdä.

Puo­li­soilla on avio-oikeus tois­tensa omai­suu­teen lain no­jalla. Se tar­koit­taa, että puo­li­soi­den varat jae­taan puo­liksi eli va­roista vä­hen­ne­tään velat ja jae­taan puo­liksi, jol­loin va­rak­kaampi maksaa ta­sin­koa.

Esi­merkki 1: ositus ilman avio­eh­toa

  • Puo­liso A ja puo­liso B ovat olleet nai­mi­sissa 10 vuotta.
  • Heillä ei ole avio­eh­toa.
  • Yh­tei­nen oma­ko­ti­talo 200 000 €
  • Yh­tei­nen asun­to­lai­nan 100 000 €
  • Puo­li­solla A si­joi­tus­va­ral­li­suutta 60 000 € sekä si­joi­tusa­sunto 160 000 €
  • Puo­liso B omis­taa moot­to­ri­ve­neen 5 000 € ja auton 45 000 €

Puo­li­son A:n avio-oi­keu­den alai­set varat on puolet ta­losta (100 000 €), asunto-osak­keet (160 000 €) ja si­joi­tus­va­ral­li­suus (60 000 €). Puo­liso A:n velat on puolet asun­to­lai­nasta (50 000 €). Puo­liso A:n avio-oi­keu­den alai­nen net­to­va­ral­li­suus on 270 000 €.

Puo­liso B:n avio-oi­keu­den alai­set varat on puolet ta­losta (100 000 €), vene (5 000 €) ja auto (45 000 €). Puo­liso B:n velat on puolet asun­to­lai­nasta (50 000 €). Puo­liso B:n avio-oi­keu­den alai­set net­to­va­rat on 100 000 €.

Puo­li­soi­den yh­teen­las­kettu va­ral­li­suus on 370 000 €. Kum­pi­kin puo­liso saa osi­tuk­sessa puolet, eli 185 000 €. Esi­mer­kissä puo­liso A maksaa puo­liso B:lle 85 000 € ta­sin­koa.

Avio­eron ositus, kun puo­li­soilla on avio­ehto

Avio-oi­keu­den voi sulkea pois esi­mer­kiksi avio­eh­dolla, pe­rin­nöksi saa­dusta omai­suu­desta tes­ta­men­tilla tai lah­jaksi saa­dusta omai­suu­desta lah­ja­kir­jalla. Avio-oi­keu­den voi sulkea pois ko­ko­naan tai osit­tain.

Jos puo­li­soilla on avio­ehto, toi­mi­te­taan osi­tuk­sen sijaan omai­suu­den erot­telu. Avio­eh­dossa mää­ri­tel­lään, mikä omai­suus on avio-oi­keu­den alaista ja mikä sen ul­ko­puo­lella. Omai­suuk­sien erit­tely on siis yk­sin­ker­tai­sem­paa, kun on avio­ehto.

Avio­ehto tulee olla re­kis­te­röity ennen ero­pro­ses­sin aloit­ta­mista Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tolle. Sitä ei siis voi re­kis­te­röidä avio­eroa­sian tultua vi­reille, eli kun avio­ero­ha­ke­mus on lä­he­tetty.

Esi­merkki: Ositus ja avio­ehto

Puo­liso X ja puo­liso Y ovat eroa­massa viiden vuoden avio­lii­ton jäl­keen. Heillä on avio­ehto, jossa on mää­ri­telty, että kum­mal­la­kaan ei ole avio-oi­keutta toisen omai­suu­teen.

Puo­liso X omis­taa useita asunto-osak­keita sekä si­joi­tus­va­ral­li­suutta. Puo­liso Y omis­taa maa­ti­la­kiin­teis­tön. Avio­eh­don an­siosta kum­pi­kin pitää oman omai­suu­tensa heidän ero­tes­saan.

Pi­tääkö ta­sin­gosta maksaa veroa?

Käy­tän­nössä ta­sinko on ve­ro­va­paata. Ve­ro­hal­lin­non ohjeen mukaan ti­lanne on selkeä, kun ta­sinko osi­tuk­sen yh­tey­dessä suo­ri­te­taan avio-oi­keu­den alai­silla va­roilla eikä ta­pahdu omis­ta­jan vaih­dosta.

Tie­tyissä ar­vo­pa­pe­rei­den ja osak­kei­den omis­ta­jan­vaih­doissa kui­ten­kin tulee ve­ro­seu­raa­muk­sia.

Hoida ositus Aa­tok­sessa ilman stres­siä