Vin­kit osi­tuk­sen te­ke­mi­seen avio­eron tai kuo­le­man jäl­keen

Nainen tekee ositusta
tatu.png
Tatu Mäenpää, lakimies (OTM)
30.5.2022 ● 6 minuuttia
Ositus tehdään avioeron jälkeen tai viimeistään vainajan kuoltua. Osituksessa jaetaan avio-oikeuden alaista omaisuutta tasan puolisoiden kesken.

Osituksessa vahvistetaan, kuinka paljon kumpikin puoliso saa avio-oikeuden alaista omaisuutta avioeron jälkeen. Osituksessa omaisuus yksilöidään ja huolehditaan siitä, että omaisuuden siirrot suoritetaan asianmukaisesti.

Osituksessa selvitetään myös kummankin puolison velat ja puretaan yhteisomistuksia. Osituksen toimituksen ja sen lainvoimaiseksi muuttumisen jälkeen avioliitto ja sen oikeusvaikutukset ovat lopullisesti päättyneet.

Aatoksen avioeron ositusnäkymä

Avioero ja ositus: näin omaisuus jaetaan eron jälkeen

Avioeron osituksen tekemiseen on kaksi vaihtoehtoa: sopimusositus ja toimitusositus.

Sopimusositus

Sopimusositus perustuu puolisoiden väliseen sopimukseen omaisuuden jakamisesta. Sopimusosituksessa ei ole pakko noudattaa kaikkia lain määräyksiä.

Selkeästi yleisin on sopimusositus, jossa on laaja sisältövapaus ja puolisot voivat toimittaa menettelyn pitkälti haluamallaan tavalla. Toimitusositukseen turvaudutaan, jos puolisot eivät pääse sopimukseen osituksesta.

Sopimusosituksessa ei tarvitse noudattaa avioliittolain (234/1929) eri kohdissa jommallekummalle puolisolle annettuja oikeuksia. Sopimusositus perustuu nimensä mukaisesti puolisoiden väliselle sopimukselle siitä, miten he haluavat omaisuuden jakaa ja oikeuksiinsa vedota.

Toimitusositus

Toimitusosituksen suorittaa tuomioistuimen määräämä pesänjakaja. Toimitusosituksen mukaan tehty ositus tehdään lain vastaamalla tavalla.

Toimitusositusta varten jommankumman puolison on tehtävä kotipaikkansa käräjäoikeuteen hakemus pesänjakajan määräämiseksi.

Pesänjakaja on oikeustieteellisen koulutuksen saanut henkilö ja hänen toimintansa on tiukasti sidottu lakiin. Hän ottaa huomioon omaisuuksien jaossa lain säännökset ja pyrkii maksimoimaan kummankin puolison oikeudet.

Näin avioeron ositus etenee

Avioliitot päättyvät joko eroon tai puolison kuolemaan. On hyvä tuntea avioeroprosessi pääpiirteittäin.

Avioeroon liittyy aina puolisoiden omaisuuksien erittely eli ositus. Avioliiton päättyessä omaisuudet ositetaan eli jaetaan puolisoiden kesken.

Kannattaa sopia etukäteen puolison kanssa, miten toivotte omaisuutenne jaettavan mahdollisen avioeron varalta. Tämä onnistuu tekemällä avioehto. Avioeron koittaessa osituksesta sopiminen puolisoiden keskenään ei välttämättä enää onnistu yhteisesti.

Huomaa, että omaisuuden osituksen lisäksi on asioita, joita erotessa tulee muistaa.

Muista myös

  • Yhteiset lainat, käyttötilit ja vakuutukset
  • Jos on teillä on alaikäisiä lapsia, sovi lasten asioista (mm. asuminen)

Avioeron hinta vaihtelee paljon

Avioeron hinta maksaa lakimiehen avustuksella keskimäärin vähintään 1 000 euroa. Avioero tulee aina edullisimmaksi, kun se tehdään sopuisasti.

Sopuisan avioeron hoitamisen takaakin usein avioehto, jonka avulla sovitaan ennakkoon, miten omaisuus jaetaan, jos tiet erkanevat.

Hoidat avioeron edullisesti hintaan 199 euroa Aatoksen verkkopalvelussa. Huomioi, että hintaan lisätään viranomaismaksuja. Avioeropalveluun sisältyy avioerohakemuksen laatiminen, hakemuksen lähetys käräjäoikeuteen sekä ositus.

Junan raiteet erkanevat

Ositus tarkoittaa avio-omaisuuden jakoa

Ositus tarkoittaa sitä, että puolisoiden avio-oikeuden alaiset varat lasketaan yhteen ja jaetaan puolisoiden kesken.

Ositus suoritetaan avioliiton päättyessä avioeroon tai puolison menehtyessä. Toisen puolison on vaadittava ositusta, jotta prosessi käynnistyy.

Osituksen voi suorittaa silloin, kun avioerohakemus on tullut vireille. Puolisoiden ei siis tarvitse odottaa harkinta-ajan umpeutumista tai lopullista avioerotuomiota.

Laskennallinen ositus vähentää velat

Laskennallinen ositus tapahtuu niin, että puolisoiden avio-oikeuden alaisista varoista vähennetään velat.

Puolisoiden avio-oikeuden alaiset omaisuudet lasketaan yhteen ja jaetaan puolisoiden kesken. Kunkin puolison omaisuutta on nimiperiaatteen mukaan kaikki hänen nimissään oleva omaisuus.

Osituksessa puolisoiden omaisuus luetteloidaan, eli arvotetaan, ositusperusteen syntyhetken tilanteen mukaan. Ositusperuste on joko avioerohakemuksen vireilletulopäivä tai toisen puolison kuolinpäivä.

Osituksesta laaditaan ositussopimus tai osituskirja.

Ositussopimus: omaisuus ja velat

Ositussopimukseen kirjataan ainakin osapuolet, molempien puolisoiden avio-oikeuden alaiset omaisuudet ja velat, puolisoiden allekirjoitukset ja todistajat.

Ositussopimuksen voi rekisteröidä Digi- ja väestötietovirastoon (DVV), jotta syntyy suoja velkojia vastaan. Rekisteröinti ei ole pakollista eikä vaikuta osituksen pätevyyteen.

Sopimuksessa on myös hyvä mainita, onko ositus lopullinen vai osittainen.

Ositusta ei kannata jättää roikkumaan, vaan ositus kannattaa tehdä kerralla lopullisesti. Näin kummallakaan puolisolla ei ole enää oikeutta toisen omaisuuteen. Tämä helpottaa entisten puolisoiden taloudellisesti itsenäisen elämän jatkamista.

Tasinkovelvollisuus selviää ositussopimuksessa

Puolisoiden tasinkovelvollisuus selvitetään ositussopimuksen tietojen pohjalta.

Tasinkovelvollisuus tarkoittaa sitä, että enemmän omistava puoliso luovuttaa vähemmän omistavalle puolisolle osan omaisuudestaan. Näin ositus tasaa omistuseroja. Tasinkoa luovuttava puoliso saa itse päättää, mitä omaisuutta hän luovuttaa toiselle puolisolle.

On hyvä laatia ositussopimus, vaikka puolisoilla olisikin avioehto, joka määrittelee miten omaisuus jaetaan. Ositussopimuksen avulla ei myöhemmin synny epäselvää tilannetta suoritetusta omaisuuden jaosta.

Esimerkki 1

Jos puolisot eivät ole tehneet ositussopimusta tai ositusta, saatetaan tarvita ex-puolison lupa myydä entinen yhteinen asunto.

Tämä johtuu siitä, että ex-puolisolla on oikeus tiettyyn määrään toisen puolison omaisuuttta avio-oikeuden perusteella.

Onko ositus pakko suorittaa?

Lain mukaan ositusta ei ole pakko tehdä. Osituksen tarve tulee kuitenkin vastaan viimeistään toisen kuollessa.

Oikeus vaatia ositusta ei vanhene, mutta ei ole kuitenkaan loputon. Yleisesti oikeuskäytännössä (esimerkiksi KKO: 2001:56) on katsottu passiivisuuden indikoivan, että osituksesta on sovittu tai se on suoritettu. Näin ollen pitkän ajan kuluttua ei voi enää välttämättä vaatia ositusta.

Ositus kannattaa suorittaa mahdollisimman pian.

Ositus ilman avioehtoa

Lähtökohtaisesti avioehto avioehto kannattaa aina tehdä.

Puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen lain nojalla. Se tarkoittaa, että puolisoiden varat jaetaan puoliksi eli varoista vähennetään velat ja jaetaan puoliksi, jolloin varakkaampi maksaa tasinkoa.

Esimerkki 1: ositus ilman avioehtoa

  • Puoliso A ja puoliso B ovat olleet naimisissa 10 vuotta.
  • Heillä ei ole avioehtoa.
  • Yhteinen omakotitalo 200 000 €
  • Yhteinen asuntolainan 100 000 €
  • Puolisolla A sijoitusvarallisuutta 60 000 € sekä sijoitusasunto 160 000 €
  • Puoliso B omistaa moottoriveneen 5 000 € ja auton 45 000 €

Puolison A:n avio-oikeuden alaiset varat on puolet talosta (100 000 €), asunto-osakkeet (160 000 €) ja sijoitusvarallisuus (60 000 €). Puoliso A:n velat on puolet asuntolainasta (50 000 €). Puoliso A:n avio-oikeuden alainen nettovarallisuus on 270 000 €.

Puoliso B:n avio-oikeuden alaiset varat on puolet talosta (100 000 €), vene (5 000 €) ja auto (45 000 €). Puoliso B:n velat on puolet asuntolainasta (50 000 €). Puoliso B:n avio-oikeuden alaiset nettovarat on 100 000 €.

Puolisoiden yhteenlaskettu varallisuus on 370 000 €. Kumpikin puoliso saa osituksessa puolet, eli 185 000 €. Esimerkissä puoliso A maksaa puoliso B:lle 85 000 € tasinkoa.

Ositus, kun puolisoilla on avioehto

Avio-oikeuden voi sulkea pois esimerkiksi avioehdolla, perinnöksi saadusta omaisuudesta testamentilla tai lahjaksi saadusta omaisuudesta lahjakirjalla. Avio-oikeuden voi sulkea pois kokonaan tai osittain.

Jos puolisoilla on avioehto, toimitetaan osituksen sijaan omaisuuden erottelu. Avioehdossa määritellään, mikä omaisuus on avio-oikeuden alaista ja mikä sen ulkopuolella. Omaisuuksien erittely on siis yksinkertaisempaa, kun on avioehto.

Avioehto tulee olla rekisteröity ennen eroprosessin aloittamista Digi- ja väestötietovirastolle. Sitä ei siis voi rekisteröidä avioeroasian tultua vireille, eli kun avioerohakemus on lähetetty.

Esimerkki 2: Ositus ja avioehto

Puoliso X ja puoliso Y ovat eroamassa viiden vuoden avioliiton jälkeen. Heillä on avioehto, jossa on määritelty, että kummallakaan ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen.

Puoliso X omistaa useita asunto-osakkeita sekä sijoitusvarallisuutta. Puoliso Y omistaa maatilakiinteistön. Avioehdon ansiosta kumpikin pitää oman omaisuutensa heidän erotessaan.

Ositus avioliiton päättyessä kuolemaan

Jos puolisot ovat avioliitossa, leski on ensin kuolleen puolison kuolinpesän osakas osituksen takia. Tällöin ositusta kutsutaan jäämistöositukseksi. Ositus suoritetaan ennen perinnönjakoa (40/1965).

Jos puolisoilla on rintaperillisiä, eli lapsia, ei leski ole perillinen, vaikka onkin kuolinpesän osakas.

Eloonjääneen puolison kuollessa saattaa herätä kysymys siitä, että onko ositusta suoritettu. Esimerkiksi pankki vaatii usein ositussopimuksen.

Pääsääntöisesti ositus on suoritettu, jos ensin kuolleen puolison kuolinpesä on jaettu. Jos ositus on tehty, ei viimeksi kuolleen puolison perukirjaan merkitä ensin kuolleen puolison varoja tai velkoja.

Jos leski on varakkaampi, on hänellä oikeus vedota niin kutsuttuun tasinkoprivilegiin. Tällöin lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa ensin kuolleen puolison kuolinpesälle.

Pitääkö osituksesta maksaa veroa?

Osituksessa saatu tasinko on verovapaata. Näin ollen laadukkaalla avioehdolla on mahdollista turvata lesken tilanne avioliiton päättyessä kuolemaan niin sanotulla lesken lisäturvalla.

Verohallinnon ohjeen mukaan tilanne on selkeä, kun tasinko osituksen yhteydessä suoritetaan avio-oikeuden alaisilla varoilla eikä tapahdu omistajan vaihdosta. Tietyissä arvopapereiden ja osakkeiden omistajanvaihdoissa kuitenkin tulee veroseuraamuksia.

Tasinko ja tasingon suorittaminen

Tasinko suoritetaan ositussopimuksen perusteella. Tasingon luovuttaja saa itse päättää, miten suorittaa tasingon.

Kuitenkin kannattaa huomioida tietyn omaisuuden luovuttamisesta syntyvät veroseuraamukset, kuten arvopaperit ja osakkeet.

Tasingosta voi myös luopua. Luopuminen on hyvä tehdä kirjallisena. Jos avioliitto päättyy kuolemaan, liitetään kirjallinen luopuminen perukirjaan.

Ositus ja tasingon maksu on hyvä hoitaa pois heti ensin kuolleen puolison jälkeen. Jos ositus ja tasinko maksetaan vasta eloonjääneen puolison kuoleman jälkeen, on ensin kuolleen puolison kuolinpesä saamassa tasinkoa.

Osituksen pitkittäminen voi johtaa siihen, että varat ei välttämättä jakaudu perintönä niin kuin itse toivoisi. Esimerkiksi voi olla, että osakkaana edellisessä pesässä on ollut joku perheen ulkopuolinen.

Puolisoiden velat

Suomessa aviovarallisuusjärjestelmä perustuu varojen ja velkojen erillisyyteen.

Puolisoilla on siis lain nojalla suoja toistensa velkojilta. Lain (234/1929) mukaan kumpikin puoliso vastaa omista veloistaan, paitsi jos velka on otettu yhdessä, esimerkiksi yhteinen asuntolaina.

Verohallinnon ohjeen mukaan voi tasinkona esimerkiksi maksaa yhteisen tai puolison velan pois.

Hoida kaikki elämäsi lakiasiat Aatoksessa ilman stressiä.