Avioeron ositus tarkoittaa pariskunnan omaisuuden jakamista avioeron jälkeen. Osituksessa vahvistetaan, kuinka paljon kumpikin puoliso saa avio-oikeuden alaista omaisuutta avioeron jälkeen.
Osituksessa omaisuus yksilöidään ja huolehditaan siitä, että omaisuuden siirrot suoritetaan asianmukaisesti. Ositus tunnetaan myös nimellä avio-ositus tai ositus.
💡 Osituksessa selvitetään kummankin puolison velat ja puretaan yhteisomistuksia. Osituksen toimituksen ja sen lainvoimaiseksi muuttumisen jälkeen avioliitto ja sen oikeusvaikutukset ovat lopullisesti päättyneet.
Avioeron ositus: kaksi vaihtoehtoa
Avioeron osituksen eli avio-osituksen tekemiseen on kaksi vaihtoehtoa: sopimusositus ja toimitusositus.
1) Sopimusositus
Sopimusositus perustuu puolisoiden väliseen sopimukseen omaisuuden jakamisesta. Sopimusosituksessa ei ole pakko noudattaa kaikkia lain määräyksiä.
Selkeästi yleisin on sopimusositus, jossa on laaja sisältövapaus ja puolisot voivat toimittaa menettelyn pitkälti haluamallaan tavalla. Toimitusositukseen turvaudutaan, jos puolisot eivät pääse sopimukseen osituksesta.
Sopimusosituksessa ei tarvitse noudattaa avioliittolain (234/1929) eri kohdissa jommallekummalle puolisolle annettuja oikeuksia. Sopimusositus perustuu nimensä mukaisesti puolisoiden väliselle sopimukselle siitä, miten he haluavat omaisuuden jakaa ja oikeuksiinsa vedota.
2) Toimitusositus
Toimitusosituksen suorittaa tuomioistuimen määräämä pesänjakaja. Toimitusosituksen mukaan tehty ositus tehdään lain vastaamalla tavalla.
Toimitusositusta varten jommankumman puolison on tehtävä kotipaikkansa käräjäoikeuteen hakemus pesänjakajan määräämiseksi.
Pesänjakaja on oikeustieteellisen koulutuksen saanut henkilö ja hänen toimintansa on tiukasti sidottu lakiin. Hän ottaa huomioon omaisuuksien jaossa lain säännökset ja pyrkii maksimoimaan kummankin puolison oikeudet.
Lue lisää: Onko ositus pakko tehdä?
Näin avioeron ositus etenee
Avioliitot päättyvät joko avioeroon tai puolison kuolemaan. On hyvä tuntea avioeroprosessi pääpiirteittäin.
Kannattaa sopia etukäteen puolison kanssa, miten toivotte omaisuutenne jaettavan mahdollisen avioeron varalta. Tämä onnistuu tekemällä avioehto. Avioeron koittaessa osituksesta sopiminen puolisoiden keskenään ei välttämättä enää onnistu yhteisesti.
⚠️ Huomaa, että omaisuuden osituksen lisäksi on asioita, joita erotessa tulee muistaa.
Muista myös
- Yhteiset lainat, käyttötilit ja vakuutukset
- Jos on teillä on alaikäisiä lapsia, sovi lasten asioista (mm. asuminen)
💡 Tiesitkö, että osituksen voi tehdä myös vuosia avioeron jälkeen?
Hoida avioeron ositus Aatoksen verkkopalvelussa
Hoidat avioeron sekä avioeron osituksen edullisesti hintaan 199 euroa Aatoksen verkkopalvelussa. Avioeropalveluun sisältyy avioerohakemuksen laatiminen, hakemuksen lähetys käräjäoikeuteen sekä ositus. Huomioi, että käräjäoikeus perii avioerohakemuksen käsittelyistä maksut.
Voit myös hoitaa pelkän osituksen Aatoksessa. Palvelumme ottaa huomioon toiveet siitä, miten haluatte omaisuuden jakaantuvan avioeron päätyttyä.
Älä laske ositusta excelissä tai ruutupaperissa – anna Aatoksen hoitaa avioeron ositus.
Avioeron ositus tarkoittaa avio-omaisuuden jakoa
Ositus tarkoittaa sitä, että puolisoiden avio-oikeuden alaiset varat lasketaan yhteen ja jaetaan puolisoiden kesken.
Ositus suoritetaan avioliiton päättyessä avioeroon tai puolison menehtyessä. Toisen puolison on vaadittava ositusta, jotta prosessi käynnistyy.
Osituksen voi suorittaa silloin, kun avioerohakemus on tullut vireille. Puolisoiden ei siis tarvitse odottaa harkinta-ajan umpeutumista tai lopullista avioerotuomiota.
Laskennallinen ositus ja velka
Suomessa aviovarallisuusjärjestelmä perustuu varojen ja velkojen erillisyyteen. Puolisoilla on siis lain nojalla suoja toistensa velkojilta. Lain (234/1929) mukaan kumpikin puoliso vastaa omista veloistaan, paitsi jos velka on otettu yhdessä, esimerkiksi yhteistä asuntolainaa.
Laskennallinen ositus tapahtuu niin, että puolisoiden avio-oikeuden alaisista varoista vähennetään velat.
- Puolisoiden avio-oikeuden alaiset omaisuudet lasketaan yhteen ja jaetaan puolisoiden kesken. Kunkin puolison omaisuutta on nimiperiaatteen mukaan kaikki hänen nimissään oleva omaisuus.
- Osituksessa puolisoiden omaisuus luetteloidaan, eli arvotetaan, ositusperusteen syntyhetken tilanteen mukaan.
- Osituksesta laaditaan ositussopimus tai osituskirja.
💡 Ositusperuste on avioerohakemuksen vireilletulopäivä, kyseessä on avioeron ositus.
Ositussopimus selvitää omaisuudet
Kun laskennallinen ositus on tehty, laaditaan ositussopimus. Ositussopimukseen kirjataan ainakin osapuolet, molempien puolisoiden avio-oikeuden alaiset omaisuudet ja velat, puolisoiden allekirjoitukset ja todistajat.
Ositussopimuksen voi rekisteröidä Digi- ja väestötietovirastoon (DVV), jotta syntyy suoja velkojia vastaan. Rekisteröinti ei ole pakollista eikä vaikuta osituksen pätevyyteen.
Sopimuksessa on myös hyvä mainita, onko ositus lopullinen vai osittainen.
Tasinkovelvollisuus selviää ositussopimuksessa
Puolisoiden tasinkovelvollisuus selvitetään ositussopimuksen tietojen pohjalta.
Tasinko tarkoittaa sitä, että enemmän omistava puoliso luovuttaa vähemmän omistavalle puolisolle osan omaisuudestaan. Näin ositus tasaa omistuseroja. Tasinkoa luovuttava puoliso saa itse päättää, mitä omaisuutta hän luovuttaa toiselle puolisolle.
Tasinko ja tasingon suorittaminen
Tasinko suoritetaan ositussopimuksen perusteella. Tasingon luovuttaja saa itse päättää, miten suorittaa tasingon. Kuitenkin kannattaa huomioida tietyn omaisuuden luovuttamisesta syntyvät veroseuraamukset, kuten arvopaperit ja osakkeet.
💡 Tasingosta voi myös luopua. Luopuminen on hyvä tehdä kirjallisena.
💡 Verohallinnon ohjeen mukaan tasinkona voi esimerkiksi maksaa yhteisen tai puolison velan pois.
Lue lisää: Milloin kannattaa tehdä osituksen sovittelu? ja Osituslaskelma määrittää tasingon määrän
Onko avio-ositus pakko suorittaa?
Lain mukaan avio-ositusta ei ole pakko tehdä. Osituksen tarve tulee kuitenkin vastaan viimeistään toisen kuollessa.
Oikeus vaatia ositusta ei vanhene, mutta ei ole kuitenkaan loputon. Yleisesti oikeuskäytännössä (esimerkiksi KKO: 2001:56) on katsottu passiivisuuden indikoivan, että osituksesta on sovittu tai se on suoritettu. Näin ollen pitkän ajan kuluttua ei voi enää välttämättä vaatia ositusta.
Ositusta ei kannata jättää roikkumaan, vaan ositus kannattaa tehdä kerralla lopullisesti. Näin kummallakaan puolisolla ei ole enää oikeutta toisen omaisuuteen. Tämä helpottaa entisten puolisoiden taloudellisesti itsenäisen elämän jatkamista.
💡 On hyvä laatia ositussopimus, vaikka puolisoilla olisikin avioehto, joka määrittelee miten omaisuus jaetaan. Ositussopimuksen avulla ei myöhemmin synny epäselvää tilannetta suoritetusta omaisuuden jaosta.
Esimerkki: Ex-puolison lupa asunnon myyntiin
Jos puolisot eivät ole tehneet ositussopimusta tai ositusta, saatat tarvita ex-puolisosi lupaa myydä esimerkiksi oma sijoitusasuntosi. Tämä johtuu siitä, että ex-puolisolla on oikeus tiettyyn määrään toisen puolison omaisuuttta avio-oikeuden perusteella.
Avio-ositus ilman avioehtoa
Lähtökohtaisesti avioehto avioehto kannattaa aina tehdä.
Puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen lain nojalla. Se tarkoittaa, että puolisoiden varat jaetaan puoliksi eli varoista vähennetään velat ja jaetaan puoliksi, jolloin varakkaampi maksaa tasinkoa.
Esimerkki 1: ositus ilman avioehtoa
- Puoliso A ja puoliso B ovat olleet naimisissa 10 vuotta.
- Heillä ei ole avioehtoa.
- Yhteinen omakotitalo 200 000 €
- Yhteinen asuntolainan 100 000 €
- Puolisolla A sijoitusvarallisuutta 60 000 € sekä sijoitusasunto 160 000 €
- Puoliso B omistaa moottoriveneen 5 000 € ja auton 45 000 €
Puolison A:n avio-oikeuden alaiset varat on puolet talosta (100 000 €), asunto-osakkeet (160 000 €) ja sijoitusvarallisuus (60 000 €). Puoliso A:n velat on puolet asuntolainasta (50 000 €). Puoliso A:n avio-oikeuden alainen nettovarallisuus on 270 000 €.
Puoliso B:n avio-oikeuden alaiset varat on puolet talosta (100 000 €), vene (5 000 €) ja auto (45 000 €). Puoliso B:n velat on puolet asuntolainasta (50 000 €). Puoliso B:n avio-oikeuden alaiset nettovarat on 100 000 €.
Puolisoiden yhteenlaskettu varallisuus on 370 000 €. Kumpikin puoliso saa osituksessa puolet, eli 185 000 €. Esimerkissä puoliso A maksaa puoliso B:lle 85 000 € tasinkoa.
Avioeron ositus, kun puolisoilla on avioehto
Avio-oikeuden voi sulkea pois esimerkiksi avioehdolla, perinnöksi saadusta omaisuudesta testamentilla tai lahjaksi saadusta omaisuudesta lahjakirjalla. Avio-oikeuden voi sulkea pois kokonaan tai osittain.
Jos puolisoilla on avioehto, toimitetaan osituksen sijaan omaisuuden erottelu. Avioehdossa määritellään, mikä omaisuus on avio-oikeuden alaista ja mikä sen ulkopuolella. Omaisuuksien erittely on siis yksinkertaisempaa, kun on avioehto.
Avioehto tulee olla rekisteröity ennen eroprosessin aloittamista Digi- ja väestötietovirastolle. Sitä ei siis voi rekisteröidä avioeroasian tultua vireille, eli kun avioerohakemus on lähetetty.
Esimerkki: Ositus ja avioehto
Puoliso X ja puoliso Y ovat eroamassa viiden vuoden avioliiton jälkeen. Heillä on avioehto, jossa on määritelty, että kummallakaan ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen.
Puoliso X omistaa useita asunto-osakkeita sekä sijoitusvarallisuutta. Puoliso Y omistaa maatilakiinteistön. Avioehdon ansiosta kumpikin pitää oman omaisuutensa heidän erotessaan.
Pitääkö tasingosta maksaa veroa?
Käytännössä tasinko on verovapaata. Verohallinnon ohjeen mukaan tilanne on selkeä, kun tasinko osituksen yhteydessä suoritetaan avio-oikeuden alaisilla varoilla eikä tapahdu omistajan vaihdosta.
Tietyissä arvopapereiden ja osakkeiden omistajanvaihdoissa kuitenkin tulee veroseuraamuksia.