Edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun palk­kio

Tie­sit­kö, että hoi­taes­sa­si toisen hen­ki­lön ta­lou­del­li­sia asioi­ta edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen no­jal­la, si­nul­la on läh­tö­koh­tai­ses­ti oikeus sekä kor­vauk­seen edun­val­von­ta­teh­tä­vän ai­heut­ta­mis­ta kus­tan­nuk­sis­ta että palk­kioon an­ta­mas­ta­si työ­pa­nok­ses­ta­si.

Sekä kor­vaus ku­luis­ta että palk­kio mak­se­taan pää­mie­hen va­rois­ta.

Älä unohda eroa edun­val­vo­jan ja edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun vä­lil­lä

Huomaa, että edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu ja edun­val­vo­ja tar­koit­ta­vat eri asioi­ta. Vaikka kä­sit­teet kuu­los­ta­vat lähes sa­mal­ta, on ero tärkeä muis­taa, sillä edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tua ja edun­val­vo­jaa kos­ke­vat osit­tain eri­lai­set sään­nöt ja heidän toi­mi­val­tan­sa pe­rus­tu­vat eri asioi­hin.

• Edun­val­vo­ja on hen­ki­lö, jonka Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­to on mää­rän­nyt huo­leh­ti­maan hen­ki­lön asiois­ta. Edun­val­vo­jan mää­rää­mi­seen on erik­seen haet­ta­va lupaa Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tol­ta tai kä­rä­jä­oi­keu­del­ta. Edun­val­vo­ja­na voi toimia sekä ylei­nen edun­val­vo­ja että yk­si­tyis­hen­ki­lö.
• Edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun toi­mi­val­ta sen sijaan pe­rus­tuu pää­mie­hen an­ta­maan val­tuu­tuk­seen. Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­to vah­vis­taa val­tuu­tuk­sen, mutta eril­lis­tä lupaa edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu­na toi­mi­mi­sel­le ei tar­vit­se hakea.

Yh­teis­tä näille mo­lem­mil­le on, että edun­val­von­nan al­ka­mi­nen edel­lyt­tää aina sitä, että pää­mie­hen toi­min­ta­ky­ky on hei­ken­ty­nyt niin, ettei hän enää kykene itse huo­leh­ti­maan ta­lou­del­li­sis­ta tai hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta asiois­taan.

Lue lisää: Miten edun­val­von­ta toimii?

Edun­val­vo­jan ja edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun palk­kiois­sa on eroa

Edun­val­vo­jan ja edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun toi­min­ta eroa­vat toi­sis­taan kui­ten­kin palk­kion osalta. Edun­val­vo­jan palk­kion suu­ruus on mää­räy­tyy val­tio­neu­vos­ton ase­tuk­sen edun­val­vo­jan palk­kios­ta (696/2012) mukaan. Mikäli haluat tietää lisää edun­val­vo­jan palk­kios­ta, voit käydä lu­ke­mas­sa ai­hees­ta jul­kais­tun ar­tik­ke­lin.

💡 Edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun palk­kion suu­ruu­des­ta ei sen sijaan mää­rä­tä lain­sää­dän­nös­sä. Val­tuu­te­tun palk­kion suu­ruut­ta mää­rit­te­le­vät­kin en­si­si­jai­ses­ti koh­tuus ja se, mitä pää­mie­hen ja edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun vä­lil­lä on so­vit­tu.

Lue lisää: Mitkä ovat edun­val­vo­jan teh­tä­vät?

Edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun palk­kio ja kor­vaus ku­luis­ta mak­se­taan pää­mie­hen va­rois­ta

Edun­val­von­ta­val­tuu­te­tul­le mak­set­ta­va palk­kio sekä kor­vaus edun­val­von­nas­ta ai­heu­tu­neis­ta ku­luis­ta mak­se­taan aina pää­mie­hen va­rois­ta.

Lain edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­ta (648/2007) 22 §:n mukaan val­tuu­te­tul­la on oikeus saada val­tuut­ta­jan va­rois­ta kor­vaus tar­peel­li­sis­ta ku­luis­taan sekä teh­tä­vän­sä laa­tuun ja laa­juu­teen nähden koh­tuul­li­nen palk­kio, jollei val­tuu­te­tun palk­kios­ta ja ku­lu­jen kor­vaa­mi­ses­ta ole so­vit­tu eikä val­tuut­ta­ja ole niistä mää­rän­nyt.

Lue lisää: Miten omai­suus­luet­te­lo laa­di­taan?

Edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun palk­kion mää­rit­tää so­pi­mus tai koh­tuus

Edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun palk­kion suu­ruu­des­ta ei siis ole tar­kem­pia mää­räyk­siä laissa. Val­tuu­te­tun oikeus saada teh­tä­vän­sä hoi­ta­mi­ses­ta palk­kio ja ku­lu­kor­vaus ovat val­tuut­ta­jan ja val­tuu­te­tun vä­li­nen yk­si­tyi­soi­keu­del­li­nen ky­sy­mys, minkä takia läh­tö­koh­ta­na on so­pi­mus­va­paus palk­kion suu­ruu­des­ta.

Myös­kään edun­val­vo­jien val­von­nas­ta vas­taa­va digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­to ei voi antaa asias­ta tar­kem­paa oh­jeis­tus­ta. Laissa edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­ta on mää­ri­tel­ty kui­ten­kin kolme eri seik­kaa, joihin palk­kio voi pe­rus­tua:

1. edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­sa oleva yk­si­puo­li­nen mää­räys
2. so­pi­mi­nen val­tuu­te­tun ja pää­mie­hen vä­lil­lä
3. koh­tuus teh­tä­vän laa­tuun ja laa­juu­teen nähden

💡 Tie­sit­kö, että myös puo­li­sot tar­vit­se­vat tois­ten­sa asioi­den hoi­ta­mi­seen edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta. Lue lisää: edun­val­von­ta­val­tuu­tus puo­li­sol­le.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­sa oleva yk­si­puo­lei­nen mää­räys

Val­tuut­ta­ja voi mää­rä­tä edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun palk­kion suu­ruu­des­ta. Mää­räys palk­kios­ta voi­daan kir­ja­ta itse edun­val­von­ta­val­ta­kir­jaan tai eril­li­siin edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta täy­den­tä­viin va­paa­muo­toi­siin toi­min­taoh­jei­siin. Vaikka toi­min­taoh­jeet eivät olisi var­si­nai­ses­sa edun­val­von­ta­val­ta­kir­jas­sa, vel­voit­ta­vat ne yhtä lailla edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tua.

Kun val­tuu­tet­tu hy­väk­syy edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen ja ryhtyy toi­mi­maan val­tuut­ta­jan puo­les­ta, kat­so­taan hänen yleen­sä sa­mal­la hy­väk­sy­neen ja si­tou­tu­neen myös mää­räyk­siin palk­kios­ta. Edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun ei siis tar­vit­se erik­seen hy­väk­syä palk­kion suu­ruut­ta, vaan val­tuut­ta­jan yk­si­puo­li­nen mää­räys siitä riit­tää.

Val­tuut­ta­ja voi esi­mer­kik­si mää­rä­tä, ettei val­tuu­te­tul­la ole lain­kaan oi­keut­ta palk­kioon, vaan ai­noas­taaan ku­lu­kor­vauk­seen.

Jos palk­kios­ta tehty so­pi­mus tai mää­räys on koh­tuu­ton, voi­daan sitä kui­ten­kin so­vi­tel­la oi­keus­toi­mi­lain (228/1929) 36 §:n no­jal­la.

💡 Tie­sit­kö, että van­hus­pal­ve­lu­la­ki turvaa ikään­ty­vien oi­keuk­sia?

So­pi­mi­nen val­tuu­te­tun ja pää­mie­hen vä­lil­lä

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­seen ei ole pa­kol­lis­ta kir­ja­ta mää­räys­tä edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun palk­kios­ta. Val­tuut­ta­ja ja val­tuu­tet­tu voivat sopia palk­kion suu­ruu­des­ta myös kes­ke­nään.

Mikäli palk­kion suu­ruu­des­ta so­vi­taan jotain, kan­nat­taa siitä olla aina ole­mas­sa jokin kir­jal­li­nen tosite, esi­mer­kik­si eril­li­nen kir­jal­li­nen palk­kio­so­pi­mus. Näin väl­te­tään asias­ta jäl­keen­päin syn­ty­vät epä­sel­vyy­det.

Koh­tuus teh­tä­vän laa­tuun ja laa­juu­teen nähden

Edun­val­von­ta­val­tuu­te­tul­la on sil­loin­kin oikeus palk­kioon, vaikka edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­sa ei olisi palk­kio­ta kos­ke­vaa mää­räys­tä, eikä palk­kios­ta olisi so­vit­tu mitään pää­mie­hen ja val­tuu­te­tun vä­lil­lä.

Täl­löin edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu on oi­keu­tet­tu teh­tä­vän­sä laa­tuun ja laa­juu­teen nähden koh­tuul­li­seen palk­kioon. Tark­ko­ja mää­räyk­siä sille, mitä voi­daan pitää koh­tuul­li­se­na palk­kio­na, ei ole, vaan tämä on ar­vioi­ta­va ta­paus­koh­tai­ses­ti.

Oi­keus­mi­nis­te­riö on an­ta­nut edun­val­vo­jan palk­kion mää­räy­ty­mis­tä kos­ke­van ohjeen, mutta tätä ei kui­ten­kaan suo­raan voida so­vel­taa edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun palk­kion mää­räy­ty­mi­seen, sillä edun­val­vo­jaa ja edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tua kos­ke­vat osit­tain eri sään­nöt.

Edun­val­vo­jan palk­kio­ta mää­ri­tet­täes­sä vai­ku­tus­ta on myös pää­mie­hen va­ral­li­suu­del­la. Edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun palk­kion mää­rää­mi­ses­sä pää­mie­hen va­ral­li­suut­ta ei kui­ten­kaan tar­vit­se lain no­jal­la huo­mioi­da. Edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu on siis oi­keu­tet­tu koh­tuul­li­seen palk­kioon sii­tä­kin huo­li­mat­ta, että pää­mies olisi vä­hä­va­rai­nen.

💡 Tie­sit­kö, että edun­val­von­ta­val­tuu­tus täytyy vah­vis­taa Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tos­sa.

Mitä ovat edun­val­von­ta­val­tuu­te­tul­le kor­vat­ta­vat kulut?

Pää­mies voi mää­rä­tä edun­val­von­ta­val­ta­kir­jas­sa myös edun­val­von­ta­teh­tä­vän hoi­dos­ta ai­heu­tu­nei­den ku­lu­jen kor­vaa­mi­ses­ta sa­mal­la tavoin kuin palk­kios­ta­kin.

Vaih­toeh­to­na on yh­des­sä val­tuu­te­tun kanssa tehty so­pi­mus. Vaikka yh­des­sä pää­mie­hen kanssa ei olisi erik­seen so­vit­tu edun­val­von­nas­ta ai­heu­tu­nei­den ku­lu­jen kor­vaa­mi­ses­ta, on edun­val­von­ta­val­tuu­te­tul­la aina oikeus kor­vauk­seen niistä ku­luis­ta, jotka ovat ai­heu­tu­neet val­tuu­te­tun teh­tä­vien hoi­ta­mi­ses­ta.

Val­tuut­ta­ja ei voi edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­sa kiel­tää ku­lu­kor­vauk­sen mak­sa­mis­ta. Ku­lu­jen on kui­ten­kin oltava tar­peel­li­sia teh­tä­vän hoi­ta­mi­sek­si.