Vältä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen su­den­kuo­pat

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sel­la voit val­tuut­taa toisen hen­ki­lön hoi­ta­maan asioi­ta­si, jos et itse siihen kykene sai­rau­den tai ta­pa­tur­man vuoksi. Val­tuu­tuk­sel­la va­rau­du­taan siten tu­le­vai­suu­teen.

Edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan laa­ti­mi­ses­sa tulee kui­ten­kin ottaa huo­mioon tiet­ty­jä asioi­ta, jotka voivat vai­kut­taa sen so­vel­ta­mi­seen. Suu­rim­mat vir­heet edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­sa il­me­nee­kin jo te­ko­vai­hees­sa.

Katso alta, miten voit var­mis­taa, että edun­val­von­ta­val­ta­kir­ja­si on laa­du­kas ja pätevä.

Mikä on edun­val­von­ta­val­tuu­tus?

Voit tehdä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen en­na­koi­den siltä va­ral­ta, ettet myö­hem­min pysty itse hoi­ta­maan omia asioi­ta­si. Val­tuu­tus­asia­kir­jas­sa ni­me­tään tietty hen­ki­lö, jolle annat oi­keu­den hoitaa asioi­ta.

Val­tuu­tuk­ses­sa voit mää­ri­tel­lä myös sen, mitä asioi­ta teh­tä­viä an­ta­mal­le­si edun­val­vo­jal­le si­säl­tyy ja kuka valvoo hänen toi­min­taan­sa.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus on ta­val­lis­ta yleis­tä edun­val­von­taa jous­ta­vam­pi tapa tur­va­ta omien asioi­den hoi­ta­mi­nen tu­le­vai­suu­den va­ral­ta. Sil­loin va­lit­se­ma­si hen­ki­lö voi hoitaa toi­vo­mia­si hen­ki­lö­koh­tai­sia sekä sekä ta­lou­del­li­sia asioi­ta.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen muo­to­vaa­ti­muk­set

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen te­ke­mis­tä har­kit­taes­sa on tär­ke­ää olla tie­toi­nen sen tiu­kois­ta muo­to­vaa­ti­muk­sis­ta.

Muo­to­vaa­ti­muk­set tu­le­vat suo­raan edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta kos­ke­vas­ta laista (648/2007). Lakia so­vel­le­taan vain val­tuu­tuk­seen, jonka val­tuut­ta­ja on mää­rän­nyt tu­le­maan voi­maan sil­loin, kun hän on sai­rau­den tai muun vas­taa­van syyn vuoksi ky­ke­ne­mä­tön huo­leh­ti­maan omista asiois­taan.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen te­ki­jän tulee en­sin­nä­kin olla täysi-ikäi­nen. Hänen tulee li­säk­si ym­mär­tää val­tuu­tuk­sen mer­ki­tys sekä al­le­kir­joit­taa edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta kos­ke­va asia­kir­ja.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus tulee tehdä aina kir­jal­li­ses­sa muo­dos­sa. Se tulee li­säk­si olla kahden es­teet­tö­män to­dis­ta­jan to­dis­ta­ma sekä al­le­kir­joit­ta­ma.

To­dis­ta­jat al­le­kir­joit­ta­vat edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan

To­dis­ta­jien tulee olla läsnä val­tuut­ta­jan al­le­kir­joit­taes­sa edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen. Heidän teh­tä­vän­sä koh­dis­tuu kui­ten­kin vain al­le­kir­joi­tuk­sen to­den­ta­mi­seen, eikä heidän tar­vit­se olla tie­toi­sia sen si­säl­lös­tä.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen si­säl­tö

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen si­säl­lös­tä tulee käydä ilmi en­sin­nä­kin se, kuka on val­tuu­tuk­sen val­tuut­ta­ja. Seu­raa­vak­si ilmi tulee käydä ni­men­omai­nen val­tuu­tet­tu sekä val­tuut­ta­mis­tar­koi­tus. Val­tuu­tuk­ses­sa voi­daan nimetä myös mah­dol­li­set va­ra­val­tuu­te­tut.

Val­tuu­tuk­ses­sa on mai­nit­ta­va se ajan­koh­ta, jol­loin val­tuu­tus astuu voi­maan. Siinä on tyy­pil­lis­tä kuvata myös ne toi­min­nan sal­li­tut rajat, joihin val­tuu­te­tul­la on oikeus val­tuu­tuk­sen no­jal­la ryhtyä.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen vah­vis­ta­mi­nen

Val­tuu­tus tulee voi­maan sitten, kun se on vah­vis­tet­tu. Vah­vis­tus suo­ri­te­taan Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tos­sa. Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen käyt­töön­ot­toa varten tar­vi­taan kui­ten­kin aina lää­kä­rin­lausun­to.

Edellä mai­nit­tu­jen edel­ly­tys­ten myötä edun­val­von­ta­val­tuu­tus on pätevä. Jos edel­ly­tyk­set eivät täyty, on val­tuu­tus pä­te­mä­tön eikä sitä ole mah­dol­lis­ta so­vel­taa tai vah­vis­taa.

Nämä ylei­set vir­heet te­ke­vät edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­ta pä­te­mät­tö­män

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta kos­ke­va asia­kir­ja eli edun­val­von­ta­val­ta­kir­ja tulee tehdä ennen kaik­kea sille ase­tet­tu­jen muo­to­vaa­ti­mus­ten mu­kai­ses­ti.

Muo­to­vaa­ti­mus­ten lai­min­lyö­mi­nen

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen täy­tän­töön­pa­no voi estyä esi­mer­kik­si sil­loin, kun edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen muo­to­vaa­ti­muk­sia ei ole nou­da­tet­tu laa­din­ta­vai­hees­sa. Jos muo­to­vaa­ti­muk­sia ei ole nou­da­tet­tu, ei val­ta­kir­ja ole pätevä.

Kaikki ai­em­min yllä lue­tel­lut muo­to­vaa­ti­muk­set tulee täyt­tää, jotta val­tuu­tus olisi pätevä. Mikään vaa­ti­muk­sis­ta ei saa jäädä täyt­ty­mät­tä.

Jos esi­mer­kik­si val­tuut­ta­jan al­le­kir­joi­tus jää puut­tu­maan, ei val­tuu­tus ole pätevä.

Al­ka­nut muis­ti­sai­raus

Ylei­nen virhe edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen te­ke­mi­sen yh­tey­des­sä on se, että se teh­dään liian myö­hään. Jos hen­ki­löl­lä on esi­mer­kik­si muis­ti­sai­raus, ei hän enää vält­tä­mät­tä ym­mär­rä täysin val­tuu­tuk­sen mer­ki­tys­tä. Koska val­tuu­tuk­sen mer­ki­tyk­sen ym­mär­tä­mi­nen on yksi sille ase­te­tuis­ta kri­tee­reis­tä, voi liian myö­hään tehty val­tuu­tus muo­dos­tua pä­te­mät­tö­mäk­si.

Voi­maan­tu­loeh­to puut­tuu

Usein edun­val­von­ta­val­ta­kir­jas­ta jää puut­tu­maan myös niin kut­sut­tu voi­maan­tu­loeh­to. Voi­maan­tu­loeh­don mukaan val­tuut­ta­jan tulee mää­rä­tä val­tuu­tus tu­le­maan voi­maan siinä ta­pauk­ses­sa, että hän on sai­rau­den tai muun vas­taa­van syyn vuoksi ky­ke­ne­mä­tön huo­leh­ti­maan omista asiois­taan.

Jos ky­seis­tä ehtoa ei ole si­säl­ly­tet­ty val­ta­kir­jaan, ky­sees­sä olevaa val­ta­kir­jaa ei voida pitää edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­se­na.

Vir­heet to­dis­ta­jiin liit­tyen ylei­siä

To­dis­ta­jiin liit­ty­vät vir­heet ovat edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan yh­tey­des­sä erit­täin ylei­siä. To­dis­ta­jaan liit­ty­vä seikka estää edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen pä­te­vyy­den sil­loin, jos to­dis­ta­ja

• ei ole täysi-ikäi­nen
• ei ym­mär­rä to­dis­ta­mi­sen tar­koi­tus­ta
• on es­teel­li­nen

Li­säk­si to­dis­ta­jil­ta edel­ly­te­tään yh­tä­ai­kais­ta läs­nä­oloa al­le­kir­joi­tus­ti­lan­tees­sa. Mikäli tämä ei ole to­teu­tu­nut, ei val­tuu­tus ole pätevä. Jos to­dis­ta­jat eivät täytä näitä vaa­ti­muk­sia, ei val­tuu­tus­ta voida vah­vis­taa.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen päi­vä­mää­rän puut­tu­mi­nen

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen päi­vää­mi­nen ei ole var­si­nai­nen sille ase­tet­tu muo­to­vaa­ti­mus. Se voi kui­ten­kin muo­dos­tua tär­keäk­si sei­kak­si sil­loin, kun ar­vioi­daan val­tuut­ta­jan toi­min­ta­ky­vyn ar­vioin­tia sillä het­kel­lä, kun val­tuu­tus on an­net­tu.

Päi­väyk­sen puut­tu­mi­nen ei it­ses­sään estä val­tuu­tuk­sen so­vel­ta­mis­ta, mutta se voi han­ka­loit­taa ja hi­das­taa ar­vioin­tia mer­kit­tä­väs­ti. Tästä joh­tuen myös päi­väyk­sen pois jää­mis­tä voi­daan pitää vir­hee­nä edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta laa­dit­taes­sa.

Voiko huo­li­mat­to­mas­ti tehty edun­val­von­ta­val­tuu­tus estää val­tuu­tuk­sen täy­tän­töön­pa­non?

Edellä ku­va­tut ylei­sim­mät syyt edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen pä­te­mät­tö­myy­del­le syn­ty­vät usein huo­li­mat­to­muu­des­ta. Täl­löin esi­mer­kik­si muo­to­vaa­ti­muk­sia ei ole nou­da­tet­tu vaa­dit­ta­val­la ta­val­la. Suurin osa vir­heis­tä syn­tyy­kin jo val­tuu­tuk­sen laa­din­ta­vai­hees­sa.

Vir­heet edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­sa voivat estää val­tuu­tuk­sen täy­tän­töön­pa­non.

Esi­merk­ki 1: hen­ki­lö sai­ras­tuu muis­ti­sai­rau­teen

Yhtenä esi­merk­ki­nä voi­daan mai­ni­ta ti­lan­ne, jossa edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen laa­ti­nut hen­ki­lö sai­ras­tuu myö­hem­min muis­ti­sai­rau­teen. Val­tuu­tus on voitu tehdä ni­me­no­maan muis­ti­sai­rauk­sien va­ral­ta, mutta huo­li­mat­to­muus val­tuu­tuk­sen laa­din­nas­sa voi estää sen täy­tän­töön­pa­non täysin.

Muis­ti­sai­rau­den vuoksi val­tuut­ta­ja ei ole vält­tä­mät­tä enää ky­ke­ne­vä ym­mär­tä­mään val­tuu­tuk­sen si­säl­töä. Tästä joh­tuen myös­kään uutta edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta ole näin ollen enää mah­dol­lis­ta laatia.

Jos vanhaa edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta ei voida so­vel­taa eikä uutta laatia, hen­ki­lön edun­val­von­ta tulee jär­jes­tää muin kei­noin, kuten ha­ke­mal­la yleis­tä edun­val­von­taa. Val­ta­kir­jan huo­lel­li­nen laa­ti­mi­nen es­tää­kin täl­lai­set mah­dol­li­set on­gel­ma­ti­lan­teet.

Va­lit­se edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen ni­met­tä­vä hen­ki­lö tar­koin

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta te­ke­vän kan­nat­taa valita teh­tä­vään sopiva hen­ki­lö. Siksi on hyvä pohtia, että kuka voi toimia edun­val­vo­ja­na. Va­lin­nas­sa on hyvä huo­mioi­da myös mah­dol­lis­ten es­teel­li­syys­ti­lan­tei­den vält­tä­mi­nen.

Val­tuu­te­tun es­teel­li­syys voi eten­kin su­ku­lai­suus­ti­lan­teis­sa muo­dos­tua haas­teek­si. Siksi esi­mer­kik­si täysin per­heen ul­ko­puo­li­sen val­tuu­te­tun ni­meä­mi­nen voi olla pe­rus­tel­tua.

Myös va­ra­hen­ki­lön ni­meä­mi­nen voi olla pe­rus­tel­tua, jos al­ku­pe­räi­nen val­tuu­tet­tu ei syystä tai toi­ses­ta pää­dy­kään hoi­ta­maan val­tuu­te­tun teh­tä­vää. Val­tuu­tuk­ses­sa voi­daan nimetä myös tois­si­jai­nen val­tuu­tet­tu, joka voi hoitaa val­tuut­ta­jan asioi­ta en­si­si­jai­sen val­tuu­te­tun ly­hy­tai­kai­sen es­teel­li­syy­den aikana.

Val­tuu­tuk­sen te­ke­mi­ses­sä tulee kyetä ajat­te­le­maan tar­peek­si pitkän ajan päähän, sillä val­tuu­tuk­sen tarve voi rea­li­soi­tua vasta vuo­si­kym­men­ten­kin päästä. Val­tuu­tus­ta teh­des­sä on siis kyet­tä­vä ot­ta­maan huo­mioon mah­dol­li­set mer­kit­tä­vät muu­tok­set omai­suu­des­sa ja mah­dol­li­ses­ti myös per­he­suh­teis­sa. Eten­kin per­he­suh­tei­ta kos­ke­vat seikat voivat vai­kut­taa va­lit­ta­van val­tuu­te­tun hen­ki­löl­li­syy­teen.

Lue lisää Edun­val­von­ta­val­tuu­tus ja puo­li­so

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen te­ki­jän muis­ti­lis­ta

Ko­ko­sim­me alle muis­ti­lis­tan tär­keis­tä asiois­ta, joita kan­nat­taa miet­tiä ennen edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen te­ke­mis­tä. Eten­kin sil­loin, jos aiot käyt­tää ne­tis­tä löy­det­tä­vää edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen il­mais­ta lo­ma­ket­ta.

• Vain täysi-ikäi­nen hen­ki­lö, joka ym­mär­tää val­tuu­tuk­sen si­säl­lön voi tehdä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen
• Tee edun­val­von­ta­val­tuu­tus kir­jal­li­ses­ti
• Si­säl­lös­tä tulee käydä sel­keäs­ti ilmi, että kuka on edun­val­vo­ja ja mikä on val­tuu­tuk­sen tar­koi­tus
• Pohdi tar­koin, kuka voi hoitaa asioi­ta­si ja sel­vi­ää teh­tä­väs­tä
• Mieti myös, kuka saat­taa olla es­teel­li­nen hoi­ta­maan asioi­ta­si
• Kirjaa, mil­loin val­tuu­tus tulee voi­maan
• Muista nimeä myös va­ra­val­tuu­te­tut
• Muista al­le­kir­joit­taa itse val­tuu­tus
• Hanki kahden to­dis­ta­jan al­le­kir­joi­tuk­set val­tuu­tuk­seen
• Muista lisätä päi­vä­mää­rä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­seen
• To­dis­ta­jien ja val­tuut­ta­jan täytyy al­le­kir­joit­taa edun­val­von­ta­val­ta­kir­ja sa­man­ai­kai­ses­ti
• Tee edun­val­von­ta­val­tuu­tus ajois­sa – al­ka­nut muis­ti­sai­raus voi estää val­tuu­tuk­sen te­ke­mi­sen

Edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan laa­din­nas­sa on ko­ros­tet­ta­va asian­tun­ti­ja-avun mer­ki­tys­tä vir­hei­den vält­tä­mi­sek­si. Pä­te­mät­tö­myy­den vält­tä­mi­sen li­säk­si val­tuu­tuk­sen si­säl­lön muo­toi­lu on tär­ke­ää, jotta val­tuut­ta­jan tahto tulee il­mais­tua sel­lai­se­na, kuin se on tar­koi­tet­tu­kin.

Vaikka asia­kir­jan laa­ti­si­kin omin avuin, voi se olla hyvä tar­kis­taa am­mat­ti­lai­sen avulla. Varmin vaih­toeh­to on kui­ten­kin laatia edun­val­von­ta­val­tuu­tus ko­ko­naan am­mat­ti­lai­sen avulla, esi­mer­kik­si Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa.

Lue lisää: Tie­dät­kö, miten edun­val­von­ta­val­tuu­tus ja hoi­to­tah­to eroa­vat toi­sis­taan?

Rää­tä­löi­ty ja ju­ri­di­ses­ti pätevä edun­val­von­ta­val­tuu­tus

Laadit itse ha­lua­ma­si edun­val­von­ta­val­tu­tuuk­sen Aa­tok­ses­sa. Näin edun­val­von­ta­val­ta­kir­ja­si on täysin ju­ri­di­ses­ti pätevä ja nou­dat­taa lain vaa­ti­mia muo­to­vaa­ti­muk­sia.

Pal­ve­lu kar­toit­taa ti­lan­net­ta­si ky­sy­mäl­lä toi­vei­ta­si ja vaa­ti­muk­sia­si. Voit li­säk­si va­paas­ti täy­den­tää ja muo­ka­ta edun­val­vo­jia sekä asioi­ta, joita val­tuu­tus koskee.

Aa­tok­sen avus­tuk­sel­la edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen te­ke­mi­nen sujuu vai­vat­to­mas­ti ja edul­li­ses­ti hin­taan 69 euroa.

Ju­ris­tim­me aut­ta­vat aina il­mai­sek­si, mikäli tar­vit­set apua val­tuu­tuk­sen laa­din­nas­sa.

Var­mis­ta, että edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­se­si laa­di­taan alusta asti laa­duk­kaas­ti.