Suu­rim­mat erot: edun­val­von­ta­val­tuu­tus ja val­ta­kir­ja

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sel­la ja ta­val­li­sel­la val­ta­kir­jal­la voit tur­va­ta tah­to­si to­teu­tu­mis­ta sen va­ral­ta, että et itse pysty hoi­ta­maan asioi­ta­si tu­le­vai­suu­des­sa. Val­ta­kir­ja on edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta ke­vyem­pi asia­kir­ja, mutta val­ta­kir­jan oheen on aina suo­si­tel­ta­vaa laatia myös edun­val­von­ta­val­tuu­tus.

Val­ta­kir­ja hyö­dyl­li­nen esi­mer­kik­si pank­ki­asioi­den hoi­dos­sa

Val­ta­kir­ja on va­paa­muo­toi­nen asia­kir­ja, jolla voit val­tuut­taa toisen hen­ki­lön hoi­ta­maan asioi­ta puo­les­ta­si. Val­tuu­tus on myös mah­dol­lis­ta antaa suul­li­ses­ti. Val­ta­kir­ja on hyö­dyl­li­nen sil­loin, kun olet itse es­ty­nyt hoi­ta­maan asioi­ta­si esi­mer­kik­si matkan tai sai­rau­den vuoksi.

Val­ta­kir­jal­la voit va­luut­taa luo­tet­ta­van hen­ki­lön hoi­ta­maan puo­les­ta­si esi­mer­kik­si yk­sit­täi­siä pank­ki­asioi­ta­si tai edus­ta­maan sinua vi­ran­omais­asias­sa. Ylei­nen ar­ki­päi­vän esi­merk­ki val­ta­kir­ja­val­tuu­tuk­ses­ta on myös toisen val­tuut­ta­mi­nen pos­ti­pa­ke­tin nou­ta­mi­seen.

Val­ta­kir­jan voi laatia yli 18-vuo­tias hen­ki­lö, joka ky­ke­nee ym­mär­tä­mään val­tuu­tuk­sen oi­keu­del­li­sen mer­ki­tyk­sen. Val­ta­kir­ja tulee voi­maan vä­lit­tö­mäs­ti, ja se on voi­mas­sa tois­tai­sek­si, ellei val­ta­kir­jas­sa toisin mää­rä­tä.

Val­ta­kir­jan voi ha­lu­tes­saan tehdä yhä myös pa­pe­ril­le kä­sin­kir­joi­tet­tu­na.

Yk­si­löi­ty ja avoin val­ta­kir­ja

Val­ta­kir­ja voi olla si­säl­löl­tään avoin tai yk­si­löi­ty. Avoi­mes­sa val­ta­kir­jas­sa ei ole mää­ri­tel­ty sitä, mil­lai­sia oi­keus­toi­mia val­tuu­tet­tu voi tehdä val­tuu­tuk­sen an­ta­jan eli pää­mie­hen puo­les­ta. Yk­si­löi­ty val­ta­kir­ja sen sijaan ra­joit­taa val­tuu­te­tun oi­keu­den toimia pää­mie­hen puo­les­ta vain tietyn asian/asioi­den hoi­ta­mi­seen.

Avoi­meen val­ta­kir­jaan liit­tyy kui­ten­kin ris­ke­jä, sillä se antaa val­tuu­te­tul­le käy­tän­nös­sä vapaat kädet. Siksi val­ta­kir­jan si­säl­tö kan­nat­taa aina yk­si­löi­dä mah­dol­li­sim­man tar­kas­ti.

Yk­si­löin­nin mer­ki­tys ko­ros­tuu eri­tyi­ses­ti sil­loin, kun ky­sy­mys on hen­ki­lön kan­nal­ta mer­kit­tä­väs­tä asias­ta. Mikäli on epä­sel­vää, mil­lai­sia asioi­ta val­tuu­tet­tu voi tehdä pää­mie­hen puo­les­ta, val­ta­kir­jaa ei vält­tä­mät­tä hy­väk­sy­tä. Esi­mer­kik­si pankit hy­väk­sy­vät vain riit­tä­väs­ti yk­si­löi­ty­jä val­ta­kir­jo­ja.

Lue lisää: Miten val­ta­kir­ja teh­dään?

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus teh­dään toi­min­ta­ky­vyn hei­ken­ty­mi­sen va­ral­le

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus eli edun­val­von­ta­tes­ta­ment­ti antaa val­tuu­te­tul­le useim­mi­ten laa­jem­mat toi­mi­val­tuu­det kuin ta­val­li­nen val­ta­kir­ja­val­tuu­tus.

Edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan tar­koi­tuk­se­na on tur­va­ta pää­mie­hen asioi­den hoito tämän toi­vo­mal­la ta­val­la sen va­ral­ta, että hän tulee esi­mer­kik­si sai­rau­den tai ter­vey­den­ti­lan hei­ken­ty­mi­sen vuoksi ky­ke­ne­mät­tö­mäk­si hoi­ta­maan omia asioi­taan.

Val­tuu­tus tu­lee­kin voi­maan vasta pää­mie­hen toi­min­ta­ky­vyn hei­ken­nyt­tyä siten, ettei tämä kykene itse huo­leh­ti­maan niitä asioi­ta, joita val­tuu­tus koskee.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus koskee useim­mi­ten pää­mie­hen:

1. hen­ki­lö­koh­tais­ten asioi­den hoitoa
2. ta­lou­del­lis­ten asioi­den hoitoa
3. hen­ki­lö­koh­tais­ten ja ta­lou­del­lis­ten asioi­den hoitoa

Hen­ki­lö­koh­tai­sil­la asioil­la voi­daan tar­koit­taa esi­mer­kik­si ter­vey­den­hoi­toon liit­ty­viä asioi­ta. Ta­lou­del­li­set asiat taas kos­ke­vat pää­mie­hen va­ral­li­suu­den hoitoa sekä tuloja ja menoja, esi­mer­kik­si päi­vit­täi­siä raha-asioi­ta kuten las­ku­jen mak­sa­mis­ta.

Toi­saal­ta edun­val­von­ta­val­tuu­tus voi olla myös ra­ja­tum­pi ja siinä voi­daan esi­mer­kik­si mää­rä­tä, että val­tuu­tus koskee esi­mer­kik­si vain tiet­tyä omai­suut­ta tai oi­keus­toi­mea. Li­säk­si edun­val­von­ta­val­tuu­tus voi si­säl­tää yk­si­tyis­koh­tai­sem­pia mää­räyk­siä muista pää­mie­hel­le tär­keis­tä asiois­ta, kuten vapaa-ajan vie­tos­ta.

Edu­val­von­ta­val­tuu­tus ei siis au­to­maat­ti­ses­ti val­tuu­ta kaik­kien pää­mie­hen asioi­den hoi­toon.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sel­la ei kos­kaan voida mää­rä­tä ko­ros­te­tun hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta asiois­ta kuten avio­lii­ton sol­mi­mi­ses­ta tai lap­sek­siot­ta­mi­ses­ta.

Lue lisää: Näin vältät edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen su­den­kuo­pat

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen muo­to­vaa­ti­muk­set

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus on mää­rä­muo­toi­nen asia­kir­ja, joka on aina teh­tä­vä kir­jal­li­se­na kahden es­teet­tö­män to­dis­ta­jan läs­nä­ol­les­sa. Sen voi tehdä 18 vuotta täyt­tä­nyt hen­ki­lö, joka ky­ke­nee ym­mär­tä­mään val­tuu­tuk­sen mer­ki­tyk­sen.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen voi­maan­tu­lo edel­lyt­tää li­säk­si, että Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­to vah­vis­taa edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan. Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen muo­to­mää­räyk­sien kanssa kan­nat­taa­kin olla tarkka, sillä muo­to­vir­he estää asia­kir­jan vah­vis­ta­mi­sen. Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­to valvoo li­säk­si tar­vit­taes­sa val­tuu­te­tun toi­min­taa.

💡 Edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu voi saada palk­kio­ta teh­tä­vis­tään. Palk­kio ja mah­dol­li­set kulut mak­se­taan pää­mie­hen va­rois­ta.

Miten val­ta­kir­ja ja edun­val­von­ta­val­tuu­tus eroa­vat toi­sis­taan?

Sekä val­ta­kir­jal­la että edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sel­la val­tuut­ta­ja määrää itse val­tuu­tuk­sen si­säl­lös­tä ja val­tuu­tet­ta­vas­ta hen­ki­lös­tä.

Yh­teis­tä mo­lem­mil­le asia­kir­joil­le on li­säk­si se, että niiden laa­ti­mi­nen edel­lyt­tää ym­mär­rys­tä asia­kir­jan oi­keu­del­li­ses­ta mer­ki­tyk­ses­tä. Val­tuu­tus kan­nat­taa­kin laatia hy­vis­sä ajoin, sillä kyky päät­tää it­se­ään kos­ke­vis­ta asiois­ta voi hei­ke­tä yl­lät­täen­kin esi­mer­kik­si on­net­to­muu­den tai äkil­li­sen sai­rau­den vuoksi.

Suurin ero: voi­maan­tu­lo ja käyt­tö­tar­koi­tus

Suurin ero edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen ja ta­val­li­sen val­ta­kir­jan vä­lil­lä on niiden voi­maan­tu­lo ja käyt­tö­tar­koi­tus.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus tulee voi­maan aina vasta pää­mie­hen toi­min­ta­ky­vyn hei­ken­nyt­tyä siten, ettei tämä kykene huo­leh­ti­maan niistä asiois­ta, joita val­tuu­tus koskee. Sen tar­koi­tuk­se­na onkin va­rau­tua juuri pää­mie­hen toi­min­ta­ky­vyn heik­ke­ne­mi­seen. Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen voi­maan­tu­lo edel­lyt­tää li­säk­si sitä, että Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­to vah­vis­taa sen.

Ta­val­li­nen val­ta­kir­ja sen sijaan tulee pää­sään­töi­ses­ti voi­maan vä­lit­tö­mäs­ti, ellei siinä toisin mää­rä­tä, eikä se edel­ly­tä eril­lis­tä vah­vis­ta­mis­ta. Sen tar­koi­tuk­se­na on siir­tää toi­mi­val­taa pää­mie­hel­tä val­tuu­te­tul­le sil­loin, kun pää­mies on itse es­ty­nyt tai hän esi­mer­kik­si muuten kokee olevan hel­pom­paa, että joku toinen hoitaa oi­keus­toi­men hänen puo­les­taan.

“Teimme äi­dil­le­ni val­ta­kir­ja van­huu­den va­ral­le, jotta voimme sis­ko­ni kanssa edel­leen hoitaa hänen asioi­taan. Val­ta­kir­ja oli avoin, joten emme yk­si­löi­neet eri­tyi­siä teh­tä­viä. Ajat­te­lim­me voi­vam­me hoitaa kaikki asiat yh­del­lä val­ta­kir­jal­la.  Moni vi­ran­omai­nen ei kui­ten­kaan hy­väk­sy­nyt te­ke­määm­me val­ta­kir­jaa. Äiti oli sil­loin jo niin huo­nos­sa kun­nos­sa, että edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen te­ke­mi­nen ei enää on­nis­tu­nut.” (Mies, 63 vuotta)

Val­tuu­tet­tu ei kui­ten­kaan voi tehdä pää­mie­hen puo­les­ta sel­lai­sia oi­keus­toi­mia, joiden mer­ki­tys­tä tämä ei ky­ke­ni­si ym­mär­tä­mään. Täl­lai­sia oi­keus­toi­mia varten tar­vi­taan aina edun­val­von­ta­val­tuu­tus.

Muita eroja: muo­to­vaa­ti­muk­set, si­säl­tö ja val­von­ta

Muut eroa­vai­suu­det edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen ja val­ta­kir­jan vä­lil­lä liit­ty­vät eri­tyi­ses­ti muo­to­vaa­ti­muk­siin, val­tuu­tuk­sen si­säl­töön sekä val­tuu­te­tun toi­mien val­von­taan.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen muoto on tar­koin sään­nel­ty, kun taas val­ta­kir­jan voi tehdä va­paa­muo­toi­se­na. Edun­val­von­ta­val­tuu­tus kattaa usein laa­jem­min esi­mer­kik­si pää­mie­hen ta­lou­del­li­sia asioi­ta, kun taas val­ta­kir­jan useim­mi­ten koskee sup­peam­paa, yk­sit­täis­tä oi­keus­toi­mea. Tämä ei kui­ten­kaan aina pidä paik­kaan­sa, sillä val­tuu­tuk­sen laa­ti­ja voi päät­tää val­tuu­tuk­sen laa­juu­des­ta ha­lua­mal­laan ta­val­la.

“Äiti oli tehnyt yk­si­löi­dyn val­ta­kir­jan pank­ki­asioi­den hoitoa varten, jotta lä­hi­su­ku­lai­set voi­si­vat hoitaa tar­vit­taes­sa hänen asioi­taan. Pian äiti sai­ras­tui muis­ti­sai­rau­teen. Pe­run­kir­joi­tus­ta teh­täes­sä huo­ma­sim­me, että eräs su­ku­lai­nen oli ka­val­ta­nut äidin varoja yli 20 000 euroa.” (Nainen, 57 vuotta)

Edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun toi­min­taa valvoo tar­vit­taes­sa Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­to kun taas val­ta­kir­jas­sa vastuu val­ta­kir­jan käytön val­von­nas­ta on val­tuu­tuk­sen an­ta­jal­la it­sel­lään. Jos pää­mies sai­ras­tuu va­ka­vas­ti, hän ei vält­tä­mät­tä kykene itse val­vo­maan val­ta­kir­jan käyt­töä.

Eri­lai­set lain­sää­dän­nöt eroina

Vii­mei­se­nä mer­kit­tä­vä­nä erona on se, että edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen ja val­ta­kir­ja­val­tuu­tuk­sen sään­te­ly pe­rus­tuu eri lain­sää­dän­töön.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus on huo­mat­ta­vas­ti sään­nel­lym­pi kuin val­ta­kir­jan. Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen oi­keu­del­li­nen pe­rus­ta on laissa edun­val­von­ta­va­tuu­tuk­ses­ta kun taas val­ta­kir­ja­val­tuu­tuk­ses­ta sää­de­tään eri­tyi­ses­ti laissa va­ral­li­suusoi­keu­del­li­sis­ta oi­keus­toi­mis­ta.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen ja val­ta­kir­jan erot pää­piir­teit­tein

Seu­raa­vas­ta tau­lu­kos­ta näet vielä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen ja val­ta­kir­jan suu­rim­mat erot tii­vis­tet­ty­nä.

Älä jätä edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta te­ke­mät­tä

Te­ke­mäl­lä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen ajois­sa, var­mis­tat, että lä­heis­te­si on helppo hoitaa asioi­ta­si, kun et niitä enää itse kykene hoi­ta­maan.

Luot ju­ri­di­ses­ti pä­te­vän ja omaan ti­lan­tee­see­si so­pi­van edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus maksaa Aa­tok­ses­sa 69 euroa.

Miksi Aatos?

• Ko­kei­le pal­ve­lua il­mai­sek­si
• Vastaa yk­sin­ker­tai­siin ky­sy­myk­siin
• Valmis asia­kir­ja heti la­dat­ta­vak­si
• Il­mai­nen la­kia­pu tar­vit­taes­sa
• Edul­li­nen hinta
• Val­tuu­tuk­sen te­ke­mi­seen menee noin 10 mi­nuut­tia

Var­mis­ta huo­le­ton tu­le­vai­suus ja tee edun­val­von­ta­val­tuu­tus val­miik­si.

Ko­kei­le heti il­mai­sek­si: