Laki edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­ta turvaa edun­val­vot­ta­van oi­keuk­sia

Tässä ar­tik­ke­lis­sa ker­rom­me tar­kem­min edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen his­to­rias­ta ja siitä, miksi laki edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­ta sää­det­tiin.

Taus­taa, miksi laki edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­ta sää­det­tiin

Laki edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­ta tuli voi­maan 1. mar­ras­kuu­ta 2007. Ennen lain sää­tä­mis­tä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen laa­ti­mi­nen oli mah­dol­lis­ta ylei­sen so­pi­musoi­keu­del­li­sen lain­sää­dän­nön pe­rus­teel­la, mutta yk­si­tyis­koh­tai­sem­paa ni­me­no­maan edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta kos­ke­vaa lain­sää­dän­töä ei ollut.

Tar­ken­ta­van lain­sää­dän­nön puute johti edun­val­vot­ta­van kan­nal­ta tur­vat­to­maan ti­lan­tee­seen, sillä ke­nen­kään vas­tuul­la ei ollut valvoa val­tuu­te­tun toi­min­taa.

Tark­kaa tietoa edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ten mää­räs­tä ennen vuoden 2007 lakia ei ollut. Toi­min­ta­ky­vyn hei­ken­ty­mi­sen va­ral­le laa­di­tut val­ta­kir­jat lie­ne­vät olleen kui­ten­kin hyvin har­vi­nai­sia.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta kos­ke­van lain­sää­dän­nön sää­tä­mi­sen taus­tal­la vai­kut­ti­vat eri­tyi­ses­ti tarve pa­ran­taa ih­mis­ten mah­dol­li­suut­ta kah­del­la ta­val­la:

1. en­na­koi­da mah­dol­lis­ta tu­le­vaa toi­min­ta­ky­vyt­tö­myyt­tä
2. lisätä it­se­mää­rää­mi­soi­keut­ta.

Li­säk­si useis­sa maissa oli jo ke­hit­teil­lä tai ke­hi­tet­ty edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta kos­ke­va jär­jes­tel­mä ja myös Eu­roo­pan neu­vos­ton oli suo­si­tel­lut lain­sää­dän­nöl­li­siä toi­men­pi­tei­tä, jotka mah­dol­lis­tai­si­vat sen, että vielä toi­min­ta­ky­kyi­nen hen­ki­lö voisi va­rau­tua mah­dol­li­seen toi­min­ta­ky­vyt­tö­myy­teen­sä.

Lain sää­tä­mis­tar­pee­seen vai­kut­ti myös edun­val­von­taa tar­vit­se­vien hen­ki­löi­den kas­va­va määrä, joka lisäsi sil­lois­ten mai­straat­tien työ­taak­kaa.

Lue lisää: Mikä on van­hus­pal­ve­lu­la­ki?

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus turvaa jo­kai­sen it­se­mää­rä­mi­soi­keut­ta

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus on val­ta­kir­ja, jolla val­tuut­ta­ja määrää toisen hen­ki­lön hoi­ta­maan asiois­taan, mikäli hän itse tulee sai­rau­den, hen­ki­sen toi­min­nan häi­riin­ty­mi­sen, hei­ken­ty­neen ter­vey­den­ti­lan tai muun vas­taa­van syyn vuoksi ky­ke­ne­mät­tö­mäk­si huo­leh­ti­maan niistä itse.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus voi koskea joko hen­ki­lön ta­lou­del­li­sia asioi­ta, hen­ki­lö­koh­tai­sia asioi­ta tai mo­lem­pia.

Ko­ros­te­tun hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta asiois­ta kuten avioi­tu­mi­ses­ta tai tes­ta­men­tin laa­ti­mi­ses­ta ei edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­sa kui­ten­kaan voi mää­rä­tä. Täl­lai­sia toimia hen­ki­lö voi tehdä vain itse ol­les­saan ky­ke­ne­väi­nen ym­mär­tä­mään niiden mer­ki­tyk­sen.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sel­la voit val­tuut­taa si­nul­le lä­hei­sen, luo­tet­ta­van hen­ki­lön hoi­ta­maan asioi­ta­si, kun et siihen itse kykene. Val­tuu­tuk­ses­sa voit mää­rä­tä asioi­den hoi­ta­mi­ses­ta ylei­sel­lä ta­sol­la, mutta antaa myös yk­si­tyis­koh­tai­sem­pia mää­räyk­siä esi­mer­kik­si omai­suu­te­si myyn­tiin ja hoi­toon liit­tyen.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus voi si­säl­tää myös toi­vei­ta esi­mer­kik­si vapaa-ajan viet­toon tai elä­män­laa­tuun liit­tyen.

💡 Edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta kut­su­taan myös edun­val­von­ta­val­ta­kir­jak­si ja edun­val­von­ta­so­pi­muk­sek­si.

Ko­kei­le edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen laa­ti­mis­ta

Ju­ri­di­ses­ti pätevä ja toi­vee­si mu­kai­nen edun­val­von­ta­val­tuu­tus heti val­miik­si.

Mikä muut­tui lain edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­ta tul­les­sa voi­maan?

Lain voi­maan­tu­lo syn­nyt­ti ko­ko­naan uuden oi­keu­del­li­sen ins­ti­tuu­tion: edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen.

Ai­em­min toi­min­ta­ky­kyn­sä me­net­tä­neet hen­ki­löt olivat tul­leet ylei­sen edun­val­von­nan pii­riin eli mai­straat­ti oli mää­rän­nyt heille edun­val­vo­jan. Nyt osa näistä hen­ki­löis­tä tulisi edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen pii­riin, mikä toi­saal­ta vä­hen­täi­si mai­straat­tien eli ny­kyi­sen Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­to­jen työ­taak­kaa.

Yk­sit­täis­ten ih­mis­ten kan­nal­ta tär­keim­mät muu­tok­set ai­em­paan oi­keus­ti­laan ver­rat­tu­na liit­ty­vät eri­tyi­ses­ti

• mah­dol­li­suu­teen va­rau­tua tu­le­vaan ajois­sa
• it­se­mää­rää­mi­soi­keu­den li­sään­ty­mi­nen
• edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­seen liit­ty­vä vi­ran­omais­val­von­ta, mikä vä­hen­tää val­tuu­tuk­sen vää­rin­käyt­töä.

1. Voit va­rau­tua toi­min­ta­ky­vyn hei­ken­ty­mi­seen hy­vis­sä ajoin

Ehkä tär­keim­pä­nä muu­tok­se­na ai­em­paan oli, että laki edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­ta mah­dol­lis­ti helpon ja tur­val­li­sen tavan va­rau­tua mah­dol­li­seen tu­le­vaan toi­min­ta­ky­vyn hei­ken­ty­mi­seen jo hy­vis­sä ajoin sil­loin, kun hen­ki­lö on vielä toi­min­ta­ky­kyi­nen.

Lain­val­mis­te­lus­sa kat­sot­tiin myös, että edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen tuoma mah­dol­li­suus jär­jes­tel­lä omia asioi­taan hy­vis­sä ajoin etu­kä­teen alen­tai­si myös riskiä siitä, että hen­ki­löön koh­dis­tuu ta­lou­del­lis­ta hy­väk­si­käyt­töä siinä vai­hees­sa, kun hänen toi­min­ta­ky­kyn­sä alkaa hei­ken­tyä.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen voi laatia mil­loin vain ja se on hy­vä­kin tehdä jo ennen kuin toi­min­ta­ky­ky alkaa hei­ken­tyä. Usein aja­tel­laan, että edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ken laa­ti­mi­nen on ajan­koh­tais­ta ikään­ty­neil­le hen­ki­löil­le. To­sia­sia on kui­ten­kin se, että emme kos­kaan tiedä, mitä tulee ta­pah­tu­maan seu­raa­va­na päi­vä­nä. Siksi val­tuu­tus kan­nat­taa laatia ajois­sa. Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sel­la va­rau­dut myös esi­mer­kik­si on­net­to­muu­den ai­heut­ta­maan toi­min­ta­ky­vyn heik­ke­ne­mi­seen.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus tulee voi­maan kui­ten­kin aina vasta sitten, kun toi­min­ta­ky­ky­si on hei­ken­ty­nyt niin, ettet ole ky­ke­ne­väi­nen pää­asial­li­ses­ti hoi­ta­maan niitä asioi­ta, joita val­tuu­tus koskee. Val­tuu­tus tulee voi­maan sen jäl­keen, kun Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­to on vah­vis­ta­nut edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus on myös mah­dol­lis­ta pe­ruut­taa. Li­säk­si asia­kir­jaa voi muut­taa ennen toi­min­ta­ky­vyn hei­ken­ty­mis­tä.

Lue lisää: Vältä nämä 3 vir­het­tä – tee edun­val­von­ta­val­tuu­tus ajois­sa

2. Luo­tet­ta­va ja lä­hei­nen hen­ki­lö voi hoitaa asioi­ta­si

Laki edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­ta toi mah­dol­li­sek­si sen, että hen­ki­lö pystyi itse val­tuut­ta­maan ha­lua­man­sa luo­tet­ta­van hen­ki­lön hoi­ta­maan asioi­taan toi­min­ta­ky­vyt­tö­myy­ten­sä va­ral­ta. Se vah­vis­ti oi­keut­ta to­teut­taa it­se­mää­rää­mi­soi­keut­taan mo­ni­puo­li­sem­min.

Luo tur­val­li­suut­ta, että tuttu ja luo­tet­ta­va hen­ki­lö voi tu­le­vai­suu­des­sa hoitaa omia asioi­ta. Lä­hei­nen hen­ki­lö myös usein tietää pa­rem­min, mistä hen­ki­lö pitää ja mil­lai­sia toi­vei­ta tällä on, vaikka kaik­kia toi­vei­ta ei oli­si­kaan kir­jat­tu edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­seen.

3. Voit kir­ja­ta edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­seen kaikki si­nul­le tär­keät asiat

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus mah­dol­lis­taa sen, että voit mää­rä­tä ja esit­tää toi­vei­ta kai­kis­ta si­nul­le tär­keis­tä asiois­ta tu­le­vai­suut­ta­si aja­tel­len.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus voi si­säl­tää niin ylei­sem­piä mää­räyk­siä esi­mer­kik­si ta­lou­den­hoi­dos­ta­si tai yk­si­tyis­koh­tai­sia mää­räyk­siä kos­kien, esi­mer­kik­si ke­sä­mök­kiä tai vaik­ka­pa kuu­kausit­tais­ta kam­paa­jal­la käyn­tiä.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­seen ei tar­vit­se ottaa mää­räyk­siä esi­mer­kik­si vain ta­lou­del­li­sis­ta asiois­ta, vaan ne voivat koskea myös vapaa-aikaa ja muita si­nul­le hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti tär­kei­tä asioi­ta. Toi­saal­ta val­tuu­tus voi koskea myös vain yk­sit­täis­tä asiaa.

Ra­joi­tuk­se­na edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen si­säl­löl­le on, että se ei voi koskea ko­ros­te­tun hen­ki­lö­koh­tai­sia asioi­ta kuten avioi­tu­mis­ta tai lap­sek­si ot­ta­mis­ta, tes­ta­ment­tia ja isyy­den­tun­nus­ta­mis­ta.

4. Yk­si­tyis­koh­tai­nen sään­te­ly ja val­von­ta tuovat turvaa edun­val­vot­ta­val­le

Lain­sää­dän­tö mah­dol­lis­ti edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu­jen val­von­nan. Jo ai­em­min so­pi­musoi­keu­del­li­nen lain­sää­dän­tö oli mää­rän­nyt, että val­tuu­te­tun tuli tehdä vuo­sit­tain tili toi­mis­taan val­tuut­ta­jal­le.

Val­tuut­ta­jan hei­ken­ty­nyt toi­min­ta­ky­ky kui­ten­kin to­sia­sial­li­ses­ti vai­kut­ti siihen, ettei tällä vält­tä­mät­tä ollut kykyä ar­vioi­da val­tuu­te­tun toimia.

Uu­del­la lain­sää­dän­nöl­lä edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu­jen val­von­ta mää­rät­tiin mai­straa­teil­le, ny­kyi­sel­le Digi- ja väes­tö­vi­ras­tol­le.

Li­säk­si edun­val­von­ta­val­ta­kir­jaa kos­ke­vat tarkat muo­to­mää­räyk­set. Sen on oltava kir­jal­li­nen ja al­le­kir­joi­tet­ta­va kahden es­teet­tö­män to­dis­ta­jan läs­nä­ol­les­sa.

Edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun toi­min­taa taas ra­jaa­vat mm. edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun vel­vol­li­suuk­sia ja es­teel­li­syyt­tä kos­ke­vat sään­nök­set. Val­tuu­te­tun ylei­se­nä vel­vol­li­suu­te­na on pitää tun­nol­li­ses­ti huolta val­tuut­ta­jan oi­keuk­sis­ta ja edis­tää hänen pa­ras­taan.

Hänen tulee myös tie­dus­tel­la val­tuut­ta­jan mie­li­pi­det­tä tär­keis­tä asiois­ta ennen pää­tök­sen­te­koa, mikäli val­tuu­tet­tu ky­ke­nee ym­mär­tä­mään asian mer­ki­tyk­sen.

Lue lisää

• Edun­val­von­ta­val­tuu­tus ja vää­rin­käy­tök­set