Edun­val­von­ta­so­pi­mus käy­tän­nössä

Edun­val­von­ta­so­pi­mus eli edun­val­von­ta­val­tuu­tus on hyö­dyl­li­nen asia­kirja hen­ki­lön toi­min­ta­ky­vyn hei­ken­ty­mi­sen va­ralle. Se hel­pot­taa toisen hen­ki­lön puo­lesta asioin­tia sil­loin, kun hen­ki­lön oma toi­min­ta­kyky ei enää riitä omien asioi­densa hoi­ta­mi­seen.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen saa­neelle hen­ki­lölle eli edun­val­von­ta­val­tuu­te­tulle ei kui­ten­kaan ole aina täysin selvää, mitä asioita hän saa val­tuut­ta­jan puo­lesta tehdä ja mitä ei. Li­säksi val­tuu­tuk­sen käyt­tä­mi­seen saat­taa liit­tyä epä­sel­vyyk­siä.

Tässä ar­tik­ke­lissa käymme läpi edun­val­von­ta­so­pi­musta käy­tän­nössä. Ar­tik­keli on suun­nattu eri­tyi­sesti hen­ki­löille, jotka toi­mi­vat en­sim­mäistä kertaa edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tuna.

Edun­val­von­ta­so­pi­musta kut­su­taan myös ni­mellä edun­val­von­ta­tes­ta­mentti.

Edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun teh­tä­vät

Edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun teh­tä­vät ra­jau­tu­vat tar­kasti edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen mukaan. Val­tuut­taja eli pää­mies mää­rit­te­lee siis itse ne asiat, joita edun­val­von­ta­val­tuu­tus koskee.

Val­tuu­tus voi siis koskea val­tuut­ta­jan edus­ta­mista mo­nissa eri asioissa, eikä val­tuu­tusta tar­vitse rajata pel­käs­tään ta­lou­del­lis­ten asioi­den hoi­ta­mi­seen.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus voi siis olla hy­vin­kin tark­kaan ra­jattu vain tiet­tyi­hin teh­tä­viin, tai yleis­luon­toi­sempi val­tuu­tus, jossa val­tuu­te­tun teh­tä­viä ei ole yk­si­löity tar­kasti.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen ei siis ole pakko koskea vain val­tuut­ta­jan ta­lou­del­li­sia asioita; val­tuu­tettu voi hoitaa val­tuut­ta­jan niin sal­liessa esi­mer­kiksi pää­mie­hensä hen­ki­lö­koh­tai­sia asioita.

Näitä asioita edun­val­von­ta­val­ta­kir­jalla voi hoitaa:

• kela-asioita
• ve­ro­asioita
• ter­vey­s­asioita
• pankki- ja muita ta­lous­asioita
• kiin­teis­tön tai asun­non myynti

💡 Edun­val­von­ta­val­tuu­tus voi siis olla hy­vin­kin laaja, ja sen avulla voi­daan hoitaa laa­jasti val­tuut­ta­jan asioita.

Mitkä asiat eivät kuulu edun­val­von­ta­val­tuu­te­tulle?

Laki ra­joit­taa val­tuu­tuk­sen si­säl­töä tie­tyissä asioissa. Val­tuu­te­tulla ei ole kel­poi­suutta val­tuut­ta­jan puo­lesta:

• antaa suos­tu­musta avio­liit­toon tai lap­sek­siot­ta­mi­seen
• tun­nus­taa isyyttä tai hy­väk­syä isyy­den tun­nus­ta­mista
• tehdä tai pe­ruut­taa tes­ta­ment­tia
• edus­taa val­tuut­ta­jaa muussa sel­lai­sessa asiassa, joka on näihin rin­nas­tu­vin tavoin hen­ki­lö­koh­tai­nen

Muuna hen­ki­lö­koh­tai­sena asiana voi­tai­siin pitää esi­mer­kiksi val­tuut­ta­jan avio­eron ha­ke­mista. Jos val­ta­kir­jaan on siis esi­mer­kiksi otettu mää­räys, että val­tuu­tettu on kel­poi­nen te­ke­mään tes­ta­men­tin val­tuut­ta­jan puo­lesta, täl­lai­nen mää­räys on mi­tä­tön.

Laki ra­joit­taa myös val­tuu­te­tun mah­dol­li­suuk­sia päät­tää val­tuut­ta­jan ta­lou­del­li­sista asioista. Val­tuu­tettu ei saa lah­joit­taa val­tuut­ta­jan omai­suutta tai myydä val­tuut­ta­jan kiin­teis­töä, ellei val­ta­kir­jassa ole ni­men­omai­sesti mää­rätty asiasta.

Lue lisää: Edun­val­von­ta­val­tuu­tus ja val­vonta

Mil­loin val­tuu­tettu voi alkaa hoitaa val­tuut­ta­jan asioita?

Edun­val­von­ta­val­tuu­tettu voi alkaa hoi­ta­maan edun­val­von­taan liit­ty­viä teh­tä­vi­ään sen jäl­keen, kun:

1. edun­val­von­nan tarve on al­ka­nut JA
2. edun­val­von­ta­val­tuu­tus on vah­vis­tettu Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tossa

Val­tuu­tuk­sen vah­vis­ta­mi­nen on siis vält­tä­mä­tön osa edun­val­von­nan aloit­ta­mista. Val­tuu­tus kan­nat­taa­kin laatia huo­lella, sillä Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­rasto hylkää jopa 20 pro­sent­tia kai­kista edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sista.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen vah­vis­ta­mi­nen edel­lyt­tää myös edun­val­von­nan aloit­ta­mista puol­ta­vaa lää­kä­rin­lausun­toa val­tuut­ta­jan ter­vey­den­ti­lasta.

Val­tuu­tettu voi kui­ten­kin val­tuu­tuk­sen vah­vis­ta­mista haet­tu­aan ryhtyä val­tuu­tuk­sen pe­rus­teella sel­lai­siin toi­miin, jotka ovat vält­tä­mät­tö­miä val­tuut­ta­jan tur­vaa­mi­seksi va­hin­golta.

Lue lisää: Edun­val­von­ta­val­tuu­tus ja useampi val­tuu­tettu

Esi­merkki: Val­tuu­te­tun al­ka­mi­sen tär­key­destä

Jos val­tuut­taja ei itse ky­ke­nisi myy­mään omai­suut­taan, val­tuu­tettu voisi myydä pi­laan­tu­van tai muuten ar­vol­taan no­peasti alen­tu­van omai­suu­den val­tuut­ta­jan lukuun jo ennen edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen vah­vis­ta­mista.

Omai­suus­luet­te­lon laa­ti­mi­nen – onko se pa­kol­lista?

Jos edun­val­von­ta­val­tuu­tus koskee val­tuut­ta­jan edus­ta­mista tämän ta­lou­del­li­sissa asioissa, val­tuu­te­tun tulee laatia omai­suus­luet­telo val­tuut­ta­jan va­roista.

Omai­suus­luet­te­lon laa­ti­mi­nen ei siis ole tar­peel­lista sil­loin, kun val­tuu­tus ei koske val­tuut­ta­jan ta­lou­del­lis­ten asioi­den hoi­ta­mista.

Pi­tääkö edun­val­von­ta­val­ta­kir­jaa pitää aina mukana?

Val­tuu­te­tun tulee val­tuut­ta­jan asioita eri vi­ran­omais­ten ja muiden ta­ho­jen kanssa hoi­taes­saan näyt­tää:

1. Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­ton vah­vis­ta­mis­pää­töstä SEKÄ
2. vah­vis­ta­mis­pää­tök­sen liit­teenä olevaa edun­val­von­ta­val­ta­kir­jaa

Edun­val­von­ta­val­ta­kir­jaa ei kui­ten­kaan vält­tä­mättä aina tar­vita val­tuut­ta­jan asioi­den hoi­ta­mi­seen. Monet vi­ran­omai­set sekä pankit nä­ke­vät val­tuu­tuk­sen voi­mas­sao­lon väes­tö­tie­to­jär­jes­tel­mästä.

Eri ta­hoilla ja vi­ran­omai­silla on kui­ten­kin eriä­viä oh­jeis­tuk­sia siitä, miten edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen kanssa toi­mi­taan.

Siksi onkin hyvä var­mis­taa aina etu­kä­teen, mitä tie­toja kukin taho, kuten pankki, tar­vit­see val­tuu­te­tulta. Näin val­tuu­tettu voi var­mis­taa, että asiointi val­tuut­ta­jan puo­lesta on­nis­tuu ilman on­gel­mia.

Oikeus saada tietoa pää­mie­hen asioista

Val­tuu­te­tulla on edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­seen pe­rus­tuva oikeus saada tietoa val­tuut­ta­jan asioista. Kun val­tuu­tus on vah­vis­tettu, val­tuu­te­tulla on siis oikeus saada val­tuut­ta­jaa kos­ke­via tie­toja niissä asioissa, jotka liit­ty­vät edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­seen.

Val­tuu­te­tulla on myös ilman val­tuut­ta­jan suos­tu­musta oikeus avata sel­lai­sia val­tuut­ta­jalle saa­pu­neita kir­jeitä tai niihin rin­nas­tet­ta­via sul­jet­tuja vies­tejä, joiden voi­daan pää­tellä kos­ke­van asiaa, jota edun­val­von­ta­val­tuu­tus koskee.

Val­tuut­ta­jan kir­jei­den tai säh­kö­pos­tin avaa­mi­nen on siis sal­lit­tua vain edun­val­von­ta­val­tuu­tusta kos­ke­vissa asioissa. Vies­tin aihe voi­daan pää­tellä esi­mer­kiksi lä­het­tä­jän nimen tai muun eri­tyi­sen seikan pe­rus­teella.

Val­tuu­te­tun tie­don­saan­tioi­keus ei siis ole ra­ja­ton, vaan se on ra­jattu vain niihin asioi­hin, joita edun­val­von­ta­val­tuu­tus koskee.

Esi­merkki: Rajaus vain ter­vey­s­asioi­hin

Jos edun­val­von­ta­val­tuu­tus on ra­jattu kos­ke­maan vain val­tuut­ta­jan ter­vey­s­asioita, val­tuu­tettu ei saa avata val­tuut­ta­jalle toi­mi­tet­tua kir­jettä Ve­ro­hal­lin­nolta, koska val­tuut­ta­jan ve­ro­tuk­seen liit­ty­vät asiat eivät kuulu val­tuu­tuk­sen pii­riin.

Edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun sa­las­sa­pi­to­vel­vol­li­suus

Edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tua sitoo sa­las­sa­pi­to­vel­vol­li­suus val­tuut­ta­jan asioista. Tämä tar­koit­taa sitä, että val­tuu­tettu ei saa ilman pää­mie­hensä suos­tu­musta il­maista pää­mie­heensä liit­ty­viä asioita.

Sa­las­sa­pi­to­vel­vol­li­suus ei kui­ten­kaan estä pää­miestä kos­ke­vien asioi­den il­mai­se­mi­sesta vi­ran­omai­sille tai muille hen­ki­löille siltä osin, kun tiedot ovat tar­peel­li­sia la­ki­sää­teis­ten teh­tä­vien hoi­ta­mi­seksi.

Mil­loin edun­val­von­ta­val­tuu­tus on voi­massa?

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus on voi­massa val­tuu­tuk­sen vah­vis­ta­mis­het­kestä val­tuu­tuk­sen lak­kaa­mis­het­keen.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus lakkaa:

1. val­tuu­tuk­sen pe­ruut­ta­mi­sen TAI
2. val­tuut­ta­jan kuo­le­man TAI
3. val­tuu­te­tun luo­pu­mi­sen vuoksi

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus on mah­dol­lista pe­ruut­taa sekä ennen sen voi­maan­tu­loa, että sen voi­maan­tu­lon jäl­keen.

Jos val­tuut­taja pe­ruut­taa edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen sen voi­maan­tu­lon jäl­keen, pe­ruut­ta­mi­nen edel­lyt­tää Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­ton vah­vis­tusta. Vah­vis­ta­mi­sen tar­koi­tuk­sena on var­mis­tua siitä, että val­tuut­taja ky­ke­nee ym­mär­tä­mään pe­ruut­ta­mi­sen mer­ki­tyk­sen.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus lakkaa aina val­tuut­ta­jan kuol­lessa.

Val­tuu­tuk­sen voi­mas­saolo lakkaa myös sil­loin, jos val­tuu­tettu il­moit­taa Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tolle luo­pu­vansa teh­tä­väs­tään. Ketään ei siis voida vel­voit­taa toi­mi­maan val­tuu­tet­tuna vas­toin tah­to­aan.

Lue lisää: Mitä va­paa­eh­toi­nen edun­val­vonta tar­koit­taa?