Pää­tös­ti­li edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen päät­tyes­sä

Kaksi henkilöä pyöräilemässä
tatu.png
Tatu Mäenpää, juristi (OTM)
30.9.2023 ● 3 minuuttia
Jaa artikkeli
Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen päät­tyes­sä on teh­tä­vä eri­tyi­nen pää­tös­ti­li, joka antaa kuvan siitä, miten pää­mie­hen ta­lou­del­li­sia asioi­ta on edun­val­von­nan aikana hoi­det­tu.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus on val­ta­kir­ja, jolla val­tuut­ta­ja määrää toisen hen­ki­lön hoi­ta­maan ta­lou­del­li­sia – tai niin ha­lu­tes­saan myös hen­ki­lö­koh­tai­sia – asioi­taan sen va­ral­ta, että hän tulee sai­rau­den tai muun ter­vey­den­ti­lan hei­ken­ty­mi­sen vuoksi ky­ke­ne­mät­tö­mäk­si niitä itse hoi­ta­maan.

Val­tuu­te­tun vel­vol­li­suu­te­na on hoitaa pää­mie­hen ta­lou­del­li­sia asioi­ta tämän par­haan edun mu­kai­ses­ti. Val­tuu­te­tun ylei­sel­lä ti­lin­pi­to­vel­vol­li­suu­del­la sekä vaa­ti­muk­sel­la pää­tös­ti­lin laa­ti­mi­ses­ta var­mis­te­taan ja val­vo­taan, että pää­mie­hen talous on hoi­det­tu asian­mu­kai­ses­ti.

Joko si­nul­la on edun­val­von­ta­val­tuu­tus teh­ty­nä?

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen avulla voit mää­ri­tel­lä itse etu­kä­teen, kuka asioi­ta­si hoitaa ja miten, jos et itse pysty niitä hoi­ta­maan.

💡 Tie­sit­kö, että voit hakea it­sel­le­si myös va­paa­eh­tois­ta edun­val­von­taa, mikäli koet sel­lais­ta tar­vit­se­va­si?

Ko­kei­le alta edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen laa­ti­mis­ta.

Edun­val­von­nan pää­tös­ti­li antaa tietoa pää­mie­hen asioi­den­hoi­dos­ta

Edun­val­von­nan pää­tös­ti­li on kir­jal­li­nen ra­port­ti siitä, miten pää­mie­hen ta­lou­del­li­sia asioi­ta on hoi­det­tu edun­val­von­nan aikana. Ni­men­sä mu­kai­ses­ti pää­tös­ti­li laa­di­taan sil­loin, kun edun­val­von­ta päät­tyy.

Pää­tös­ti­lin laa­ti­mis­vel­vol­li­suu­des­ta sää­de­tään lain edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­ta (648/2007) 36 §:ssä:

⚠️ Jollei val­ta­kir­jas­sa toisin mää­rä­tä, val­tuu­tet­tu on edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen la­kat­tua ole­mas­ta voi­mas­sa vel­vol­li­nen vii­py­mät­tä an­ta­maan tilin teh­tä­vän­sä hoi­ta­mi­ses­ta sille, jolla on oikeus omai­suu­den vas­taa­not­ta­mi­seen. Vii­mek­si mai­ni­tul­la on oikeus pyyn­nös­tä saada val­tuu­te­tul­ta näh­tä­väk­seen pää­tös­ti­liin sekä hol­hous­vi­ran­omai­sel­le an­net­tui­hin ti­lei­hin liit­ty­vät to­sit­teet.

Val­tuu­tet­tu voi­daan sakon uhalla vel­voit­taa näyt­tä­mään to­sit­teet siten kuin hol­hous­toi­mes­ta an­ne­tun lain 57 §:ssä sää­de­tään.

👉 Edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun on siis ryh­dyt­tä­vä pää­tös­ti­lin laa­ti­mi­seen heti, kun edun­val­von­ta­val­tuu­tus on la­kan­nut. Vel­vol­li­suut­ta siihen ei kui­ten­kaan ole, mikäli edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­seen on kir­jat­tu eril­li­nen mää­räys siitä, että pää­tös­ti­liä ei tar­vit­se laatia.

Val­tuu­te­tun ti­lin­pi­to­vel­vol­li­suu­teen liit­tyy myös vel­vol­li­suus säi­lyt­tää edun­val­von­nan aikana te­ke­miin­sä toi­men­pi­tei­siin liit­ty­vät to­sit­teet.

💡 Vinkki: Tie­dät­kö, mitkä ovat edun­val­vo­jan teh­tä­vät? Edun­val­vo­jan tulee muun muassa toi­mit­taa vuo­si­ti­li hol­hous­vi­ran­omai­sel­le.

Ketä varten pää­tös­ti­li laa­di­taan?

Pää­tös­ti­li laa­di­taan aina sille ta­hol­le, joka vas­taa­not­taa pää­mie­hen omai­suu­den. Ylei­sim­min tämä taho on pää­mies itse, pää­mie­hen kuol­les­sa tämän kuo­lin­pe­sä tai pää­mie­hen asioi­den­hoi­don siir­tyes­sä ylei­seen edun­val­von­taan, pää­mie­hel­le mää­rät­ty ylei­nen edun­val­vo­ja.

Voi olla, että pää­mie­hen asioi­den hoito siir­tyy myös uu­del­le edun­val­von­ta­val­tuu­te­tul­le. Täl­löin pää­tös­ti­lin vas­taa­not­taa tämä edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu.

Sen sijaan pää­tös­ti­liä ei tar­vit­se toi­mit­taa hol­hous­vi­ran­omai­sel­le eli Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ran­omai­sel­le (DVV). Tässä edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun toi­min­ta poik­ke­aa edun­val­vo­jan toi­min­nas­ta. Edun­val­vo­jan on aina laa­dit­ta­va pää­tös­ti­li hol­hous­vi­ran­omai­sen tar­kas­tet­ta­vak­si.

Henkilöt halaavat.

Mil­loin pää­tös­ti­li on laa­dit­ta­va?

Vel­vol­li­suus pää­tös­ti­lin laa­ti­mi­seen syntyy heti edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen päät­tyes­sä.

Val­tuu­tuk­sen päät­ty­mi­sel­le voi olla useita syitä:

  • Mää­rä­ai­kai­nen edun­val­von­ta­val­tuu­tus päät­tyy

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus voi­daan tehdä mää­rä­ai­kai­se­na. Pää­tös­ti­li on täl­löin laa­dit­ta­va, kun edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen voi­mas­sao­lon mää­rä­ai­ka on ku­lu­nut umpeen.

  • Pää­mies me­neh­tyy

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus lakkaa myös sil­loin, kun pää­mies me­neh­tyy. Oikeus pää­mie­hen omai­suu­den hoi­toon siir­tyy kuo­lin­pe­säl­le, josta vas­taa­vat pää­mie­hen oi­keu­de­no­mis­ta­jat eli pe­ril­li­set.

  • Edun­val­von­ta siir­tyy ylei­sel­le edun­val­vo­jal­le tai uu­del­le edun­val­von­ta­val­tuu­te­tul­le

Aina edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu ei hoida pää­mie­hen asioi­ta asian­mu­kai­sel­la ta­val­la. Lai­min­lyön­nis­sä voi olla kyse esi­mer­kik­si ti­lin­pi­to­vel­vol­li­suu­den lai­min­lyön­nis­tä tai siitä, että pää­mie­hen ta­lout­ta on hoi­det­tu ta­val­la, joka on ai­heut­ta­nut pää­mie­hel­le ta­lou­del­lis­ta va­hin­koa. Esi­mer­kik­si täl­lai­sis­sa ti­lan­teis­sa edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun ti­lal­le mää­rä­tään pää­sään­töi­ses­ti vir­ka­vas­tuul­la toi­mi­va ylei­nen edun­val­vo­ja.

  • Pää­mies pe­ruut­taa val­tuu­tuk­sen

Pää­mie­hel­lä on oikeus mil­loin ta­han­sa pe­ruut­taa edun­val­von­ta­val­tuu­tus, mikäli hän kykene ym­mär­tä­mään pe­ruu­tuk­sen mer­ki­tyk­sen. Syynä val­tuu­tuk­sen pe­ruut­ta­mi­sel­le voi olla esi­mer­kik­si se, että pää­mie­hen vointi ko­he­nee niin, että hän tulee taas ky­ke­ne­väk­si hoi­ta­maan omia asioi­taan. Tätä varten on teh­tä­vä ha­ke­mus digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tol­le, jonka liit­teek­si voi­daan edel­lyt­tää lää­kä­rin­lausun­toa pää­mie­hen ym­mär­rys­ky­vys­tä.

  • Val­tuu­tet­tu luopuu teh­tä­väs­tään

Val­tuu­te­tul­la on oikeus luopua edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun teh­tä­väs­tään. Myös täl­löin val­tuu­te­tun on teh­tä­vä pää­tös­ti­li.

Pää­tös­ti­lin si­säl­tö

Pää­tös­ti­li on kat­saus pää­mie­hen asioi­den hoi­toon siltä ajalta, jolta val­tuu­tet­tu ei ole jo ai­em­min tehnyt tiliä.

Edun­val­von­ta­val­tuu­te­tul­la ei ole lain no­jal­la vel­vol­li­suut­ta tehdä vuo­sit­tais­ta tiliä pää­mie­hen­sä asioi­den hoi­dos­ta, mutta val­tuut­ta­ja voi ha­lu­tes­saan ottaa täl­lai­sen mää­räyk­sen edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­seen.

⚠️ Edun­val­von­ta­val­tuu­te­tul­la on kui­ten­kin aina ti­lin­pi­to­vel­vol­li­suus eli vel­vol­li­suus pitää kirjaa val­tuut­ta­jan va­rois­ta ja ve­lois­ta sekä ti­li­kau­den ta­pah­tu­mis­ta.

Mikäli ti­lin­pi­to­vel­vol­li­suut­ta on nou­da­tet­tu huo­lel­li­ses­ti, on pää­tös­ti­lin laa­ti­mi­nen help­poa sen pe­rus­teel­la.

Käy­tän­nös­sä pää­tös­ti­lis­sä on kyse pää­mie­hen va­ro­jen ja vel­ko­jen luet­te­loin­nis­ta. Laki edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­ta ei anna tark­ko­ja mää­räyk­siä siitä, mil­lai­nen pää­tös­ti­lin tulee olla. Sen laa­ti­mi­ses­sa voi­daan kui­ten­kin so­vel­tu­vin osin nou­dat­taa hol­hous­toi­mi­lain mää­räyk­siä pää­tös­ti­lis­tä.

Hol­hous­toi­mi­lain mukaan pää­tös­ti­lis­tä tulee käydä sel­vil­le pää­mie­hen varat ja velat ti­li­kau­den al­kaes­sa ja päät­tyes­sä, ti­li­kau­den aikana niissä ta­pah­tu­neet muu­tok­set, pää­mie­hen puo­les­ta tehdyt mer­kit­tä­vät oi­keus­toi­met sekä muut vas­taa­vat toi­men­pi­teet, joihin edun­val­vo­ja on ryh­ty­nyt omai­suut­ta hoi­taes­saan.

Lue lisää: Ohjeet omai­suus­luet­te­lon laa­ti­mi­seen

Onko pää­tös­ti­li pakko laatia?

Laki edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­ta vel­voit­taa läh­tö­koh­tai­ses­ti pää­tös­ti­lin laa­ti­mi­seen. Val­tuu­tet­tu voi kui­ten­kin edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta laa­ties­saan ottaa siihen mää­räyk­sen, jonka mukaan pää­tös­ti­liä ei tar­vit­se laatia. Sen sijaan val­tuu­te­tun on aina pi­det­tä­vä kirjaa pää­mie­hen va­rois­ta ja ve­lois­ta sekä ti­li­kau­den ta­pah­tu­mis­ta. Tästä ei voida poi­ke­ta val­ta­kir­jan mää­räyk­sel­lä.

Lue lisää: Kuka voi toimia edun­val­vo­ja­na? ja Edun­val­von­ta se­li­tet­ty­nä

Laadi ju­ri­di­ses­ti pätevä edun­val­von­ta­val­tuu­tus Aa­tok­ses­sa

Tie­sit­kö, että edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta kos­ke­vat hyvin tiukat muo­to­vaa­ti­muk­set, joita on nou­da­tet­ta­va? Val­ta­kir­ja on esi­mer­kik­si teh­tä­vä kir­jal­li­ses­ti ja sen täytyy olla  kahden es­teet­tö­män to­dis­ta­jan al­le­kir­joit­ta­ma.

Di­gia­jan la­ki­pal­ve­lui­ta tar­joa­van Aa­tok­sen pal­ve­lus­sa voit luoda edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen, joka nou­dat­taa lain mää­rit­tä­miä muo­to­vaa­ti­muk­sia.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen laa­ti­mi­nen Aa­tok­ses­sa on help­poa ja edul­lis­ta. Saat ha­lu­tes­sa­si meiltä myös il­mais­ta la­ki­neu­von­taa.