Monella saattaa tulla yllätyksenä, että rintaperillinen ei saa lakiosaa automaattisesti, vaan sitä pitää erikseen vaatia.
Rintaperillinen tarkoittaa suoraan alenevassa polvessa olevaa jälkeläistä, kuten lasta tai lapsenlasta. Jos rintaperillinen yritetään jättää perinnöttömäksi, on hänelle oikeus vaatia itselleen kuuluvaa lakiosaa.
Lakiosa on puolet siitä perintöosasta, johon rintaperillinen olisi ollut oikeutettu ilman testamenttia.
Rintaperillinen voi vaatia lakiosaa lakiosailmoituksella
Rintaperillisen on siis erikseen vaadittava lakiosaansa kuuden kuukauden kuluessa siitä hetkestä, kun hän on saanut tiedon testamentista.
Lakiosaa vaaditaan lakiosailmoituksella. Lakiosailmoitus on tahdonilmaisu, jolla rintaperillinen toteaa testamentin loukkaavan hänen oikeuttaan lakiosaan. Samalla hän ilmoittaa, että tulee vaatimaan lakiosansa perittävän jäämistöstä.
Lakiosailmoitukselle ei ole erityisiä muotovaatimuksia. Muotovaatimusten mukaan lakiosailmoitus tulee toimittaa kirjallisesti ja todisteellisesti.
Lakiosailmoituksen todisteellisuus tarkoittaa sitä, että rintaperillisen pitää pystyä todistamaan, että testamentin saaja on vastaanottanut ilmoituksen.
Lakiosailmoitus on henkilökohtainen eli kaikkien rintaperillisten on vaadittavaa omaa lakiosaansa erikseen. Jos testamentin saajia on useita, tulee lakiosaa vaatia heiltä jokaiselta.
Esimerkki: Lakiosailmoituksen toimittaminen
Rintaperillinen lähettää lakiosailmoituksen postitse palautuskuoren kanssa. Ilmoituksen mukana hän lähettää yksinkertaisen asiakirjan, jonka mukaan testamentin saaja on ottanut ilmoituksen vastaan.
Testamentin saaja allekirjoittaa asiakirjan ja lähettää sen palautuskuoressa rintaperilliselle. Allekirjoituksellaan testamentin saaja vahvistaa, että hän on ottanut ilmoituksen vastaan. Rintaperillinen pystyy todistamaan, että lakiosailmoitus on lähetetty.
Kirjallisen lakiosailmoituksen voi myös yksinkertaisesti luovuttaa testamentin saajalle henkilökohtaisesti.
💡 Vinkki: Lakiosailmoituksen sisältö saa olla vapaasti muotoiltu. Siitä tulee ainoastaan käydä ilmi, että rintaperillinen vaatii lakiosansa. Lakiosan määrää tai muotoa ei tarvitse määritellä.
Lue lisää: Mikä on omistajattoman tilan testamentti?
Tee testamentti Aatoksen palvelussa
Haluatko laatia juridisesti pätevän testamentin edullisesti? Tee siis testamentti digitaalisia lakipalveluita tarjoavan Aatoksen testamenttipalvelussa.
Palvelumme kartoittaa tilanteesi ja luo sinulle täysin yksilöidyn testamentin.
Testamentin hinta on 69 euroa.
Lakiosavaatimus on osoitettava testamentin saajalle
Lakiosavaatimus esitetään suoraa testamentin saajalle. Vaatimuksen lakiosasta voi lähettää esimerkiksi kirjeitse kotiosoitteeseen. Lakiosaa voi vaatia myös yksinkertaisella ilmoituksella perukirjassa.
Rintaperillinen voi halutessaan välittää lakiosavaatimuksen myös haastemiehen kautta. Haastemiestä haetaan kotipaikkakunnan käräjäoikeudelta. On hyvä muistaa, että haastemiehen käyttäminen maksaa. Maksu peritään aina toimeksiantajalta, toisin sanoen tilaajalta.
💡 Tiesitkö? Lain mukaan lakiosailmoituksen voi julkaista myös Virallisessa lehdessä. Näin voidaan toimia esimerkiksi silloin kun testamentin saajaa ei saada kiinni. Hänen olinpaikkansa voi olla tuntematon tai hän saattaa tahallisesti vältellä lakiosailmoitusta.
Lakiosa on maksettava kohtuullisessa ajassa
Jos testamentti on loukannut rintaperillisen oikeutta lakiosaan, ei testamentin saaja saa perintöä sellaisenaan. Kun lakiosailmoitus on tehty todisteellisesti ja kirjallisesti, jää testamentin saajan vastuulle maksaa lakiosa rintaperilliselle.
Testamentin saajan on kohtuullisessa ajassa maksettava lakiosaa vastaava osuus jäämistöstä rintaperilliselle. Perinnöstä jaetaan lakiosa niille rintaperillisille, jotka ovat vaatineet osansa.
Lakiosa maksetaan yleensä omaisuutena tai rahana
Vainajan jäämistöstä annettava omaisuus tulee vastata lakiosan määrää. Omaisuutta ei kuitenkaan voi täysin vapaasti valita.
Lakiosailmoituksessa ei tarvitse erikseen määritellä lakiosan suuruutta. Siinä ei myöskään tarvitse määritellä, miten lakiosa maksetaan.
Lakiosa maksetaan yleensä omaisuutena, esimerkiksi, autona tai kesämökkinä. Lakiosan voi maksaa myös rahana, jos tätä ei ole erikseen testamentissa kielletty. Raha tulee maksaa rintaperilliselle kohtuullisessa ajassa.
👍 Rintaperillisellä ei kuitenkaan ole oikeutta vaatia, että lakiosa maksetaan hänelle rahana.
Perintövero maksetaan siitä osuudesta, jonka perilliset ovat todellisuudessa saaneet. Testamentin saaja maksaa perintöveroa siitä osuudesta, joka hänelle on jäänyt. Rintaperillinen maksaa veron lakiosastaan.
💡 Tiesitkö, että lakiosaa ei tarvitse vaatia kokonaan? On mahdollista vaatia esimerkiksi vain lakiosan veroton osa. Jos perillisen saama osuus perinnöstä jää alle 20 000 euron, ei perintöveroa tarvitse maksaa ollenkaan.
Kannattaako lakiosan vaatiminen?
Lakiosaa ei ole pakko vaatia eikä lakiosan vaatiminen aina ole kannattavaa. Siitä voi luopua kokonaan tai rintaperillinen voi vaatia ainoastaan tietyn osuuden lakiosasta.
On hyvä huomioida, että lakiosaa ei voi enää vaatia, jos siitä on jo kerran luovuttu.
Lakiosasta voi luopua esimerkiksi perukirjassa. Rintaperillinen luopuu lakiosastaan myös jos hän hyväksyy testamentin. On hyvä muistaa, että testamentti katsotaan hyväksytyksi silloin, jos rintaperillinen ei vaadi lakiosaa muotovaatimusten mukaisesti. Lisäksi voi olla tilanteita, jolloin ei välttämättä ole järkevää vaatia lakiosaa.
Vainajan omaisuutta ei ole pakko jakaa heti. Joissain tilanteissa on jopa järkevää pitää kuolinpesä jakamattomana. Perillisillä on aina oikeus vaatia perinnönjakoa. Testamentissa voi kuitenkin olla ehto, jolla pyritään rajaamaan rintaperillisen halua vaatia perinnönjakoa. Näin on usein jos vainaja on testamentissaan jättänyt omistusoikeuden rintaperilliselle, mutta hallintaoikeuden jollekin muulle.
Esimerkki: Lakiosa ja lesken hallintaoikeus
Vainaja on tehnyt testamentin, jossa hän jättää kaiken omaisuutensa rintaperilliselle. Hän on kuitenkin määrännyt puolisolleen elinikäisen hallintaoikeuden jäämistöön.
Testamentissa olevan ehdon mukaan rintaperillinen saa ainoastaan lakiosansa jos hän vaatii perinnönjakoa ennen puolison kuolemaa. Rintaperillisen ei siis heti kannata vaatia lakiosaansa. Hän saa koko jäämistön haltuunsa kun myös puoliso on kuollut. Puolison hallintaoikeus myös keventää rintaperillisen perintöverotusta.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Alta löydät usein kysyttyjä kysymyksiä lakiosasta ja sen vaatimisesta.
- Voiko perinnönjakoa vaatia?
Perinnönjakoa voi vaatia sen jälkeen kun pesä on selvitetty, eli perunkirjoituksen jälkeen. Jos perinnönjakoa ei vaadita, pysyy kuolinpesä jakamattomana.
- Kuka voi vaatia perinnönjakoa?
Perinnönjakoa voi vaatia pääosin perilliset sekä leski. Myös testamentin saajilla on oikeus vaatia perinnönjakoa.
- Milloin voi vaatia lakiosuutta?
Lakiosaa voi vaatia heti kun rintaperillinen on saanut testamentin tiedokseen. Lakiosavaatimus tulee kuitenkin tehdä viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun rintaperillinen sai testamentin tiedokseen.
- Voiko lapsenlapsi vaatia lakiosaa?
Tietyissä tilanteissa myös lapsenlapsi voi vaatia lakiosaa. Jos vainajan lapsi on menehtynyt aiemmin, on lapsenlapsi silloin sijaantuleva rintaperillinen. Lapsenlapsella on tällöin täydet rintaperillisen oikeudet.
- Voiko testamentti kumota lakiosan?
Testamentti, joka loukkaa rintaperillisen oikeutta lakiosaan, on tehoton. Testamentilla ei siis voi kumota lakiosaa. Tällainen tehoton testamentti voi kuitenkin jäädä voimaan, jos rintaperillinen ei vaadi lakiosaansa.
Hoida lakiasiat kerralla kuntoon - tee testamentti Aatoksen palvelussa.