Mikäli vainaja on tehnyt eläessään testamentin, voi testamentin toimeenpano herättää kysymyksiä. Tästä artikkelista löydät ohjeita siihen, miten vainajan laatima testamentti voi vaikuttaa vainajan omaisuuden eli kuolinpesän selvittämiseen ja jakamiseen.
Mikä testamentti on ja mihin sitä käytetään?
Testamentti on oikeudellinen asiakirja, jolla testamentin laatija voi määrätä omaisuutensa eli kuolinpesänsä jakamisesta kuolemansa jälkeen.
Testamentilla voidaan poiketa lain mukaisesta perimysjärjestyksestä: Testamentin avulla testamentin laatija voi esimerkiksi luovuttaa talonsa hyvälle ystävälleen kuolemansa jälkeen.
Milloin testamentin toimeenpano on tarpeellista?
Testamentin toimeenpano on ajankohtaista, kun testamentin laatinut henkilö menehtyy. Testamentin tekeminen on kuitenkin vapaaehtoista, joten testamentin toimeenpano ei ole aina tarpeellista henkilön menehtyessä.
Testamentin toimeenpano ei ole tarpeen myöskään siinä tapauksessa, että testamentin laatija on myöhemmin peruuttanut laatimansa testamentin, eikä uutta testamenttia ole laadittu.
Täytyykö testamentista ilmoittaa erikseen verottajalle?
Testamentista ei tarvitse ilmoittaa erikseen verohallinnolle. Kuolinpesän jakamisesta aiheutuvat veroseuraamukset perustuvat nimittäin perukirjaan, joka toimii eräänlaisena perinnönjakoon liittyvänä veroilmoituksena.
Testamentti on kuitenkin liitettävä perukirjaan, ja testamentin saajan veroseuraamukset määräytyvät testamentin perusteella.
Jos vainajalla ei ole perillisiä, mutta hän on tehnyt testamentin, testamentti tulee antaa tiedoksi Valtiokonttorille.
Näin varmistut testamentin lainvoimaisuudesta
Ennen testamentin toimeenpanoa tulee varmistua siitä, että testamentti on lainvoimainen. Testamentin lainvoimaisuus tarkoittaa sitä, että testamenttia ei lähtökohtaisesti voida enää riitauttaa.
Ennen testamentin lainvoimaisuutta testamenttia ei tule panna täytäntöön.
Testamentin lainvoimaisuus
Testamentti saa lainvoiman sen jälkeen, kun määräaika testamentin moittimiselle on kulunut umpeen, tai kun kaikki perilliset ovat hyväksyneet testamentin.
Lainvoimaisuuden ehtona tiedoksianto perillisille
Testamentin saajan on annettava testamentti tiedoksi perillisille haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti. Lisäksi perillisille on annettava oikeaksi todistettu jäljennös testamentista.
Käytännössä todisteellinen testamentin tiedoksianto voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että perillinen vahvistaa saaneensa tiedon testamentista kirjallisesti tiedoksiannon yhteydessä kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa.
Tiedoksiannon lisäksi perillisiltä voidaan pyytää myös kirjallinen hyväksyntä testamentille. Jos perillinen hyväksyy testamentin, ei tämä voi enää myöhemmin moittia testamenttia.
Joissain tilanteissa voi olla tarpeellista hakea käräjäoikeudelta todistus testamentin lainvoimaisuudesta. Näin voidaan osoittaa virallisesti, ettei testamenttia ole moitittu määräajassa.
Lainvoimaisuustodistus
Lainvoimaisuustodistus voi olla tarpeellinen esimerkiksi kiinteistön lainhuutoa haettaessa, eli kun kiinteistön omistajanvaihdosta yritetään rekisteröidä.
Huolehdi todisteellisesta tiedoksiannosta
Tiedoksiannon suorittaminen lain vaatimalla todistettavalla tavalla on erittäin tärkeää, sillä vain oikein tehty tiedoksianto aloittaa testamentin moittimisajan kulumisen.
Kanne testamentin moittimisesta on nostettava viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tiedoksisaannista.
Mitä testamentin toimeenpano edellyttää?
Listasimme alla kaksi asiaa, jotka testamentin toimeenpano edellyttää.
1. Selvitä kuolinpesän varat
Ennen testamentin toimeenpanoa testamentin laatijan varallisuus tulee selvittää. Varallisuuden selvittämisessä tulee varmistua erityisesti siitä, että kuolinpesän varat riittävät testamentatun omaisuuden jakamiseen.
Kuolinpesän varojen kartoitus tehdään perunkirjoituksessa, jonka perusteella laaditaan perukirja.
2. Jaa omaisuus testamentin mukaisesti, mikäli se on mahdollista
Kun kuolinpesän varallisuustilanne on selvitetty ja perukirja on laadittu, voidaan testamentin toimeenpanoon ryhtyä.
Testamentin toimeenpanon ajankohta riippuu siitä, saako testamentin saaja testamentilla vain jonkun tietyn omaisuuserän, kuten vainajan talon, vai saako hän suhteellisen osan vainajan omaisuudesta. Jos testamentin saaja saa vain tietyn omaisuuserän, voidaan testamentti panna täytäntöön jo ennen varsinaista perinnönjakoa.
Mikäli testamentin saaja ei saa testamentilla mitään tiettyä omaisuutta, vaan esimerkiksi tietyn murto-osan kuolinpesän omaisuudesta, voidaan testamentti panna lopullisesti täytäntöön vasta virallisessa perinnönjaossa. Testamentin saaja voi vaatia jakoa heti, kun kuolinpesän omaisuus on selvitetty.
Kuka huolehtii testamentin toimeenpanosta?
Kuolinpesän osakkaat vastaavat lähtökohtaisesti kuolinpesän hallinnosta vainajan kuollessa. Myös testamentin saaja on kuolinpesän osakas, jos hän saa jonkin suhteellisen osuuden kuolinpesästä.
Onko testamentilla toimeenpanija?
Testamentin toimeenpanosta voidaan myös määrätä testamentilla; Testamentin laatija voi nimetä testamentissaan testamentin toimeenpanijan.
Testamentin toimeenpanijan tehtävien laajuus on tapauskohtaista ja riippuu siitä, millaiset valtuudet hänelle on testamentissa annettu. Testamentin toimeenpanija voi hänelle annetuista valtuuksista riippuen hallita kuolinpesää joko yksin, tai yhdessä kuolinpesän osakkaiden kanssa.
Mikäli testamentin toimeenpanijan valtuuksia ei ole tarkemmin määritelty, toimeenpanijalla on pitkälti pesänselvittäjää vastaavat oikeudet ja velvollisuudet. Testamentin toimeenpanija voi siis edustaa kuolinpesää sen asioissa, mutta vastapainona toimeenpanija on korvausvastuussa mahdollisesti aiheuttamastaan vahingosta.
Kuka voi toimia testamentin toimeenpanijana?
Testamentin toimeenpanija on testamentin laatijan itsensä päätettävissä. Toimeenpanijan rooli testamentin toimeenpanossa on kuitenkin käytännössä hyvin merkittävä.
Tehtävään nimitetäänkin usein riittävän oikeudellisen osaamisen omaava henkilö, kuten asianajaja. Testamentin toimeenpanijan osaamiseen kannattaakin kiinnittää huomiota toimeenpanijaa nimitettäessä.
Testamentin toimeenpanijaa nimitettäessä on hyvä muistaa, että toimeenpanijaksi nimetyllä henkilöllä on oikeus kieltäytyä tehtävästä. Tehtävään nimitettävältä henkilöltä on siis hyvä pyytää suostumus nimittämiselle.
Lisäksi ajan kuluessa on myös hyvä varmistua siitä, että toimeenpanija on edelleen halukas toimimaan tehtävässä, ja että hän on edelleen toimintakykyinen selviytymään siitä.
Pesänselvittäjän määrääminen
Mikäli kuolinpesän osakkaiden yhteishallinto ei jostain syystä onnistu, tai jos testamentin toimeenpanossa ilmenee muita ongelmia, voidaan oikeudelta hakea virallisen pesänselvittäjän määräämistä. Tällöin tuomioistuin määrää, että pesän omaisuus on luovutettava tuomioistuimen määräämän pesänselvittäjän hallintoon.
Mikäli pesänselvittäjän nimittämistä haetaan ja testamentille on nimetty toimeenpanija, on tuomioistuimen lähtökohtaisesti nimitettävä testamentin toimeenpanija pesänselvittäjäksi.
Testamentin toimeenpanijaa ei kuitenkaan kaikissa tapauksissa voida nimittää pesänselvittäjäksi, sillä pesänselvittäjän kelpoisuusvaatimukset on määritelty laissa; Mikäli testamentin toimeenpanija on sopimaton pesänselvittäjän tehtävään, ei häntä voida nimittää pesänselvittäjäksi.
Myös kuolinpesän osakkuus voi rajoittaa pesänselvittäjänä toimimista: kuolinpesän osakas voidaan määrätä pesänselvittäjäksi vain, jos muut osakkaat eivät sitä vastusta ja määräämiseen on erityinen syy.