Omaisuuden erottelu tarkoittaa menettelyä, jossa avioliiton päättyessä puolisoiden yhteinen ja henkilökohtainen omaisuus erotellaan toisistaan, mikäli he ovat solmineet kattavan avioehtosopimuksen.
Avioehto määrittelee, että kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, jolloin avioeron tai toisen puolison kuoleman sattuessa omaisuutta ei jaeta tavanomaisen osituksen kautta. Sen sijaan kumpikin puoliso säilyttää oman omaisuutensa kokonaisuudessaan, mikä mahdollistaa selkeän ja yksinkertaisen erottelun ilman tarvetta monimutkaisille laskelmille tai sopimuksille.
Avioehtosopimus, joka kattaa koko omaisuuden, on tehokas keino varmistaa, että molempien puolisoiden taloudelliset intressit ja omaisuus säilyvät muuttumattomina avioliiton päättyessä.
⚠️ Muista rekisteröidä avioehto, jotta se on lainvoimainen.
Avioehdon voi tehdä ennen avioeroa
Kokeile ilmaiseksi, miltä avioehtosopimus voisi teidän tapauksessa näyttää.
Omaisuuden erottelu selitettynä
Omaisuuden erottelu on vaihtoehto omaisuuden ositukselle avioliiton päättyessä, silloin kun puolisot ovat solmineet avio-oikeuden täysin poissulkevan avioehdon. Kun osituksessa puolisoiden omaisuus jaetaan, erottelussa puolisoiden varallisuus erotetaan toisistaan ja puolisot pitävät itsellään oman omaisuutensa. Kummallakaan puolisoista ei ole oikeutta toisen omaisuuteen, eikä kumpikaan puolisoista maksa tasinkoa.
Omaisuuden erottelun tarkoituksena on määritellä puolisoiden omistussuhteet ja vahvistaa se, mitä kumpikin puolisoista omistaa.
Erityisesti pitkässä avioliitossa ei aina ole selvää, mikä omaisuus kuuluu kellekin. Vuosien varrella on usein ostettu paljonkin omaisuutta yhteisiin nimiin, eikä avioliiton päättyessä ole aina selvää, kenelle omaisuus kuuluu. Omaisuuden erottelussa noudatetaankin niin sanottua yhteisomistusolettamaa. Tämä tarkoittaa sitä, että omaisuus, jonka omistajasta ei ole varmuutta, katsotaan puolisoiden yhdessä omistamaksi.
Halutessaan puolisot voivat purkaa yhteisomistussuhteen. Yhteisomistussuhteen purkaminen on tehtävä aina, mikäli toinen puolisoista sitä vaatii.
Omaisuuden erottelu käytännössä
Omaisuuden erottelun voi tehdä joko sopimuserotteluna tai toimituserotteluna.
- Sopimuserottelussa puolisot sopivat keskenään siitä, miten puolisoiden omaisuus erotellaan ja mitä yhteisesti omistetulle omaisuudelle tehdään. Omaisuuden erotteluun ei siis tarvita ulkopuolista henkilöä, vaan puolisot voivat hoitaa asian yhteisymmärryksessä itse.
- Toimituserottelun sen sijaan suorittaa tuomioistuimen määräämä pesänjakaja. Kummallakin puolisoista on oikeus hakea pesänjakajan määräämistä. Pesänjakajan hakeminen voi olla järkevää etenkin silloin, kun puolisoiden välillä on erimielisyyksiä omistussuhteista, tai kun puolisoilla on paljon yhteistä omaisuutta, joka halutaan jakaa, mutta se koetaan hankalaksi.
Lue lisää: Avioehto, testamentti vai molemmat?
Omaisuuden erottelusta tehdään erottelukirja
Omaisuuden erottelusta laaditaan aina osituskirjan tapainen erottelukirja. Erottelukirja on kirjallinen dokumentti siitä, mikä omaisuus kuuluu kullekin puolisolle. Pesänjakaja laatii toimituserottelun yhteydessä erottelukirja aina viran puolesta.
Erottelukirja sisällöstä ei ole tarkempia säännöksiä. Tärkeää olisi, että erottelukirjasta kävisi ilmi ainakin puolisoiden yhdessä omistama omaisuus ja siihen kohdistuvat velat. Lisäksi erottelukirjasta tulisi ilmetä, mitä yhdessä omistetulle omaisuudelle tehdään – säilyykö omistus yhteisenä vai puretaanko yhteisomistus.
Myös puolisoiden yksin omistama omaisuus on järkevää listata. Omistussuhteiden vahvistaminen myös puolisoiden yksin omistaman omaisuuden osalta turvaa puolisoiden oikeuksia myöhemmin esimerkiksi riitatilanteissa.
Erottelukirjan laatimisessa noudatetaan samoja muotosäännöksiä kuin osituksessa. Jos pesänjakaja toimittaa erottelun, tulee hänen allekirjoittaa erottelukirja. Mikäli puolisot sopivat erottelusta keskenään, molempien puolisoiden tulee allekirjoittaa erottelukirja ja lisäksi kahden esteettömän henkilön on todistettava se allekirjoituksillaan oikeaksi.
Omaisuuden erottelun lopputulosta voidaan sovitella
Omaisuuden erottelun lopputulosta on mahdollista sovitella. Ositusta voidaan sovitella, jos ositus muutoin johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen taikka siihen, että toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua. Osituksen sovittelua harkittaessa on otettava erityisesti huomioon avioliiton kestoaika, puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi sekä muut näihin verrattavat puolisoiden taloutta koskevat seikat.
Omaisuuden erottelua voidaan myös jälkeenpäin moittia. Moiteoikeus on sekä puolisoilla että vainajan perillisillä avioliiton päätyttyä toisen puolison kuolemaan.
Onko omaisuuden erottelu pakko tehdä?
Avioliittolaki ei edellytä omaisuuden erottelun tekemistä. Puolisot voivat päättää asiasta keskenään. Erottelu on kuitenkin aina tehtävä, mikäli toinen puolisoista sitä vaatii.
Mikäli avioliitto päättyi toisen puolison kuolemaan, on erottelu tehtävä myös silloin, mikäli joku vainajan perillisistä sitä vaatii. Erityisesti silloin, kun puolisoilla on paljon omaisuutta yhteisessä omistuksessa, voi omaisuuden erottelu olla tulevan perinnönjaon kannalta välttämätöntä.
Mikäli vastapuoli on haluton erottelun suorittamiseen, on pesänjakajan hakeminen asian hoitamiseksi hyvä ratkaisu. Näin erottelu saadaan asianmukaisesti hoidetuksi, vaikka puoliso olisi yhteistyökyvytön.
Miksi omaisuuden erottelu kannattaa aina tehdä?
Jos erottelua ei tehdä, pysyvät puolisoiden väliset varallisuussuhteet samanlaisina kuin avioliiton aikana. Yhteinen omaisuus säilyy edelleen puolisoiden yhteisessä omistuksessa ja puolisoiden yksin omistamaa omaisuutta ei erikseen vahvisteta heille kuuluviksi.
Omaisuuden erottelu on järkevää myöhempien erimielisyyksien välttämiseksi. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä vaikeampaa on selvittää, mikä omaisuus kuuluu kenellekin ja mikä taas on yhteistä. Riskinä voi olla, että toinen puolisoista väittää myöhemmin omistamansa jotakin, jota toinen taas pitää itselleen kuuluvana. Omaisuuden erottelu ja siitä tehty erottelukirja turvaavat puolisoiden oikeuksia myöhempien riitojen varalta.