Mikä on omai­suu­den erot­te­lu?

Henkilö laskee laskimella ja kirjoittaa lyijykynällä muistikirjaan.
tatu.png
Tatu Mäenpää, juristi (OTM)
7.3.2024 ● 4 minuuttia
Jaa artikkeli
Omai­suu­den erot­te­lus­sa kum­pi­kin puo­li­sois­ta pitää oman omai­suu­ten­sa.

Omai­suu­den erot­te­lu tar­koit­taa me­net­te­lyä, jossa avio­lii­ton päät­tyes­sä puo­li­soi­den yh­tei­nen ja hen­ki­lö­koh­tai­nen omai­suus ero­tel­laan toi­sis­taan, mikäli he ovat sol­mi­neet kat­ta­van avio­eh­to­so­pi­muk­sen.

Avio­eh­to mää­rit­te­lee, että kum­mal­la­kaan puo­li­sol­la ei ole avio-oi­keut­ta tois­ten­sa omai­suu­teen, jol­loin avio­eron tai toisen puo­li­son kuo­le­man sat­tues­sa omai­suut­ta ei jaeta ta­van­omai­sen osi­tuk­sen kautta. Sen sijaan kum­pi­kin puo­li­so säi­lyt­tää oman omai­suu­ten­sa ko­ko­nai­suu­des­saan, mikä mah­dol­lis­taa sel­keän ja yk­sin­ker­tai­sen erot­te­lun ilman tar­vet­ta mo­ni­mut­kai­sil­le las­kel­mil­le tai so­pi­muk­sil­le.

Avio­eh­to­so­pi­mus, joka kattaa koko omai­suu­den, on te­ho­kas keino var­mis­taa, että mo­lem­pien puo­li­soi­den ta­lou­del­li­set int­res­sit ja omai­suus säi­ly­vät muut­tu­mat­to­mi­na avio­lii­ton päät­tyes­sä.

⚠️ Muista re­kis­te­röi­dä avio­eh­to, jotta se on lain­voi­mai­nen.

Avio­eh­don voi tehdä ennen avio­eroa

Ko­kei­le il­mai­sek­si, miltä avio­eh­to­so­pi­mus voisi teidän ta­pauk­ses­sa näyt­tää.

Omai­suu­den erot­te­lu se­li­tet­ty­nä

Omai­suu­den erot­te­lu on vaih­toeh­to omai­suu­den osi­tuk­sel­le avio­lii­ton päät­tyes­sä, sil­loin kun puo­li­sot ovat sol­mi­neet avio-oi­keu­den täysin pois­sul­ke­van avio­eh­don. Kun osi­tuk­ses­sa puo­li­soi­den omai­suus jae­taan, erot­te­lus­sa puo­li­soi­den va­ral­li­suus ero­te­taan toi­sis­taan ja puo­li­sot pi­tä­vät it­sel­lään oman omai­suu­ten­sa. Kum­mal­la­kaan puo­li­sois­ta ei ole oi­keut­ta toisen omai­suu­teen, eikä kum­pi­kaan puo­li­sois­ta maksa ta­sin­koa.

Omai­suu­den erot­te­lun tar­koi­tuk­se­na on mää­ri­tel­lä puo­li­soi­den omis­tus­suh­teet ja vah­vis­taa se, mitä kum­pi­kin puo­li­sois­ta omis­taa.

Eri­tyi­ses­ti pit­käs­sä avio­lii­tos­sa ei aina ole selvää, mikä omai­suus kuuluu kel­le­kin. Vuo­sien var­rel­la on usein os­tet­tu pal­jon­kin omai­suut­ta yh­tei­siin nimiin, eikä avio­lii­ton päät­tyes­sä ole aina selvää, ke­nel­le omai­suus kuuluu. Omai­suu­den erot­te­lus­sa nou­da­te­taan­kin niin sa­not­tua yh­tei­so­mis­tuso­let­ta­maa. Tämä tar­koit­taa sitä, että omai­suus, jonka omis­ta­jas­ta ei ole var­muut­ta, kat­so­taan puo­li­soi­den yh­des­sä omis­ta­mak­si.

Ha­lu­tes­saan puo­li­sot voivat purkaa yh­tei­so­mis­tus­suh­teen. Yh­tei­so­mis­tus­suh­teen pur­ka­mi­nen on teh­tä­vä aina, mikäli toinen puo­li­sois­ta sitä vaatii.

Omai­suu­den erot­te­lu käy­tän­nös­sä

Omai­suu­den erot­te­lun voi tehdä joko so­pi­muse­rot­te­lu­na tai toi­mi­tuse­rot­te­lu­na.

  • So­pi­muse­rot­te­lus­sa puo­li­sot so­pi­vat kes­ke­nään siitä, miten puo­li­soi­den omai­suus ero­tel­laan ja mitä yh­tei­ses­ti omis­te­tul­le omai­suu­del­le teh­dään. Omai­suu­den erot­te­luun ei siis tar­vi­ta ul­ko­puo­lis­ta hen­ki­löä, vaan puo­li­sot voivat hoitaa asian yh­tei­sym­mär­ryk­ses­sä itse.
  • Toi­mi­tuse­rot­te­lun sen sijaan suo­rit­taa tuo­miois­tui­men mää­rää­mä pe­sän­ja­ka­ja. Kum­mal­la­kin puo­li­sois­ta on oikeus hakea pe­sän­ja­ka­jan mää­rää­mis­tä. Pe­sän­ja­ka­jan ha­ke­mi­nen voi olla jär­ke­vää eten­kin sil­loin, kun puo­li­soi­den vä­lil­lä on eri­mie­li­syyk­siä omis­tus­suh­teis­ta, tai kun puo­li­soil­la on paljon yh­teis­tä omai­suut­ta, joka ha­lu­taan jakaa, mutta se koe­taan han­ka­lak­si.

Lue lisää: Avio­eh­to, tes­ta­ment­ti vai mo­lem­mat?

Omai­suu­den erot­te­lus­ta teh­dään erot­te­lu­kir­ja

Omai­suu­den erot­te­lus­ta laa­di­taan aina osi­tus­kir­jan ta­pai­nen erot­te­lu­kir­ja. Erot­te­lu­kir­ja on kir­jal­li­nen do­ku­ment­ti siitä, mikä omai­suus kuuluu kul­le­kin puo­li­sol­le. Pe­sän­ja­ka­ja laatii toi­mi­tuse­rot­te­lun yh­tey­des­sä erot­te­lu­kir­ja aina viran puo­les­ta.

Erot­te­lu­kir­ja si­säl­lös­tä ei ole tar­kem­pia sään­nök­siä. Tär­ke­ää olisi, että erot­te­lu­kir­jas­ta kävisi ilmi ai­na­kin puo­li­soi­den yh­des­sä omis­ta­ma omai­suus ja siihen koh­dis­tu­vat velat. Li­säk­si erot­te­lu­kir­jas­ta tulisi ilmetä, mitä yh­des­sä omis­te­tul­le omai­suu­del­le teh­dään – säi­lyy­kö omis­tus yh­tei­se­nä vai pu­re­taan­ko yh­tei­so­mis­tus.

Myös puo­li­soi­den yksin omis­ta­ma omai­suus on jär­ke­vää lis­ta­ta. Omis­tus­suh­tei­den vah­vis­ta­mi­nen myös puo­li­soi­den yksin omis­ta­man omai­suu­den osalta turvaa puo­li­soi­den oi­keuk­sia myö­hem­min esi­mer­kik­si rii­ta­ti­lan­teis­sa.

Erot­te­lu­kir­jan laa­ti­mi­ses­sa nou­da­te­taan samoja muo­to­sään­nök­siä kuin osi­tuk­ses­sa. Jos pe­sän­ja­ka­ja toi­mit­taa erot­te­lun, tulee hänen al­le­kir­joit­taa erot­te­lu­kir­ja. Mikäli puo­li­sot so­pi­vat erot­te­lus­ta kes­ke­nään, mo­lem­pien puo­li­soi­den tulee al­le­kir­joit­taa erot­te­lu­kir­ja ja li­säk­si kahden es­teet­tö­män hen­ki­lön on to­dis­tet­ta­va se al­le­kir­joi­tuk­sil­laan oi­keak­si.

Omai­suu­den erot­te­lun lop­pu­tu­los­ta voi­daan so­vi­tel­la

Omai­suu­den erot­te­lun lop­pu­tu­los­ta on mah­dol­lis­ta so­vi­tel­la. Osi­tus­ta voi­daan so­vi­tel­la, jos ositus muu­toin joh­tai­si koh­tuut­to­maan lop­pu­tu­lok­seen taikka siihen, että toinen puo­li­so saisi pe­rus­teet­to­mas­ti ta­lou­del­lis­ta etua. Osi­tuk­sen so­vit­te­lua har­kit­taes­sa on otet­ta­va eri­tyi­ses­ti huo­mioon avio­lii­ton kes­toai­ka, puo­li­soi­den toi­min­ta yh­tei­sen ta­lou­den hy­väk­si ja omai­suu­den kar­tut­ta­mi­sek­si ja säi­lyt­tä­mi­sek­si sekä muut näihin ver­rat­ta­vat puo­li­soi­den ta­lout­ta kos­ke­vat seikat.

Omai­suu­den erot­te­lua voi­daan myös jäl­keen­päin moit­tia. Moi­teoi­keus on sekä puo­li­soil­la että vain­ajan pe­ril­li­sil­lä avio­lii­ton pää­tyt­tyä toisen puo­li­son kuo­le­maan.

Onko omai­suu­den erot­te­lu pakko tehdä?

Avio­liit­to­la­ki ei edel­ly­tä omai­suu­den erot­te­lun te­ke­mis­tä. Puo­li­sot voivat päät­tää asias­ta kes­ke­nään. Erot­te­lu on kui­ten­kin aina teh­tä­vä, mikäli toinen puo­li­sois­ta sitä vaatii.

Mikäli avio­liit­to päät­tyi toisen puo­li­son kuo­le­maan, on erot­te­lu teh­tä­vä myös sil­loin, mikäli joku vain­ajan pe­ril­li­sis­tä sitä vaatii. Eri­tyi­ses­ti sil­loin, kun puo­li­soil­la on paljon omai­suut­ta yh­tei­ses­sä omis­tuk­ses­sa, voi omai­suu­den erot­te­lu olla tu­le­van pe­rin­nön­jaon kan­nal­ta vält­tä­mä­tön­tä.

Mikäli vas­ta­puo­li on ha­lu­ton erot­te­lun suo­rit­ta­mi­seen, on pe­sän­ja­ka­jan ha­ke­mi­nen asian hoi­ta­mi­sek­si hyvä rat­kai­su. Näin erot­te­lu saa­daan asian­mu­kai­ses­ti hoi­de­tuk­si, vaikka puo­li­so olisi yh­teis­työ­ky­vy­tön.

Miksi omai­suu­den erot­te­lu kan­nat­taa aina tehdä?

Jos erot­te­lua ei tehdä, py­sy­vät puo­li­soi­den vä­li­set va­ral­li­suus­suh­teet sa­man­lai­si­na kuin avio­lii­ton aikana. Yh­tei­nen omai­suus säilyy edel­leen puo­li­soi­den yh­tei­ses­sä omis­tuk­ses­sa ja puo­li­soi­den yksin omis­ta­maa omai­suut­ta ei erik­seen vah­vis­te­ta heille kuu­lu­vik­si.

Omai­suu­den erot­te­lu on jär­ke­vää myö­hem­pien eri­mie­li­syyk­sien vält­tä­mi­sek­si. Mitä enem­män aikaa kuluu, sitä vai­keam­paa on sel­vit­tää, mikä omai­suus kuuluu ke­nel­le­kin ja mikä taas on yh­teis­tä. Ris­ki­nä voi olla, että toinen puo­li­sois­ta väit­tää myö­hem­min omis­ta­man­sa jo­ta­kin, jota toinen taas pitää it­sel­leen kuu­lu­va­na. Omai­suu­den erot­te­lu ja siitä tehty erot­te­lu­kir­ja tur­vaa­vat puo­li­soi­den oi­keuk­sia myö­hem­pien rii­to­jen va­ral­ta.