Mikä on omai­suu­den erot­telu?

Henkilö laskee laskimella ja kirjoittaa lyijykynällä muistikirjaan.
tatu.png
Tatu Mäenpää, juristi (OTM)
7.3.2024 ● 4 minuuttia
Jaa artikkeli
Omai­suu­den erot­te­lussa kum­pi­kin puo­li­soista pitää oman omai­suu­tensa.

Omai­suu­den erot­telu tar­koit­taa me­net­te­lyä, jossa avio­lii­ton päät­tyessä puo­li­soi­den yh­tei­nen ja hen­ki­lö­koh­tai­nen omai­suus ero­tel­laan toi­sis­taan, mikäli he ovat sol­mi­neet kat­ta­van avio­eh­to­so­pi­muk­sen.

Avio­ehto mää­rit­te­lee, että kum­mal­la­kaan puo­li­solla ei ole avio-oi­keutta tois­tensa omai­suu­teen, jol­loin avio­eron tai toisen puo­li­son kuo­le­man sat­tuessa omai­suutta ei jaeta ta­van­omai­sen osi­tuk­sen kautta. Sen sijaan kum­pi­kin puo­liso säi­lyt­tää oman omai­suu­tensa ko­ko­nai­suu­des­saan, mikä mah­dol­lis­taa sel­keän ja yk­sin­ker­tai­sen erot­te­lun ilman tar­vetta mo­ni­mut­kai­sille las­kel­mille tai so­pi­muk­sille.

Avio­eh­to­so­pi­mus, joka kattaa koko omai­suu­den, on te­ho­kas keino var­mis­taa, että mo­lem­pien puo­li­soi­den ta­lou­del­li­set int­res­sit ja omai­suus säi­ly­vät muut­tu­mat­to­mina avio­lii­ton päät­tyessä.

⚠️ Muista re­kis­te­röidä avio­ehto, jotta se on lain­voi­mai­nen.

Avio­eh­don voi tehdä ennen avio­eroa

Ko­keile il­mai­seksi, miltä avio­eh­to­so­pi­mus voisi teidän ta­pauk­sessa näyt­tää.

Omai­suu­den erot­telu se­li­tet­tynä

Omai­suu­den erot­telu on vaih­toehto omai­suu­den osi­tuk­selle avio­lii­ton päät­tyessä, sil­loin kun puo­li­sot ovat sol­mi­neet avio-oi­keu­den täysin pois­sul­ke­van avio­eh­don. Kun osi­tuk­sessa puo­li­soi­den omai­suus jae­taan, erot­te­lussa puo­li­soi­den va­ral­li­suus ero­te­taan toi­sis­taan ja puo­li­sot pi­tä­vät it­sel­lään oman omai­suu­tensa. Kum­mal­la­kaan puo­li­soista ei ole oi­keutta toisen omai­suu­teen, eikä kum­pi­kaan puo­li­soista maksa ta­sin­koa.

Omai­suu­den erot­te­lun tar­koi­tuk­sena on mää­ri­tellä puo­li­soi­den omis­tus­suh­teet ja vah­vis­taa se, mitä kum­pi­kin puo­li­soista omis­taa.

Eri­tyi­sesti pit­kässä avio­lii­tossa ei aina ole selvää, mikä omai­suus kuuluu kel­le­kin. Vuo­sien var­rella on usein os­tettu pal­jon­kin omai­suutta yh­tei­siin nimiin, eikä avio­lii­ton päät­tyessä ole aina selvää, ke­nelle omai­suus kuuluu. Omai­suu­den erot­te­lussa nou­da­te­taan­kin niin sa­not­tua yh­tei­so­mis­tuso­let­ta­maa. Tämä tar­koit­taa sitä, että omai­suus, jonka omis­ta­jasta ei ole var­muutta, kat­so­taan puo­li­soi­den yh­dessä omis­ta­maksi.

Ha­lu­tes­saan puo­li­sot voivat purkaa yh­tei­so­mis­tus­suh­teen. Yh­tei­so­mis­tus­suh­teen pur­ka­mi­nen on teh­tävä aina, mikäli toinen puo­li­soista sitä vaatii.

Omai­suu­den erot­telu käy­tän­nössä

Omai­suu­den erot­te­lun voi tehdä joko so­pi­muse­rot­te­luna tai toi­mi­tuse­rot­te­luna.

  • So­pi­muse­rot­te­lussa puo­li­sot so­pi­vat kes­ke­nään siitä, miten puo­li­soi­den omai­suus ero­tel­laan ja mitä yh­tei­sesti omis­te­tulle omai­suu­delle teh­dään. Omai­suu­den erot­te­luun ei siis tar­vita ul­ko­puo­lista hen­ki­löä, vaan puo­li­sot voivat hoitaa asian yh­tei­sym­mär­ryk­sessä itse.
  • Toi­mi­tuse­rot­te­lun sen sijaan suo­rit­taa tuo­miois­tui­men mää­räämä pe­sän­ja­kaja. Kum­mal­la­kin puo­li­soista on oikeus hakea pe­sän­ja­ka­jan mää­rää­mistä. Pe­sän­ja­ka­jan ha­ke­mi­nen voi olla jär­ke­vää eten­kin sil­loin, kun puo­li­soi­den vä­lillä on eri­mie­li­syyk­siä omis­tus­suh­teista, tai kun puo­li­soilla on paljon yh­teistä omai­suutta, joka ha­lu­taan jakaa, mutta se koe­taan han­ka­laksi.

Omai­suu­den erot­te­lusta teh­dään erot­te­lu­kirja

Omai­suu­den erot­te­lusta laa­di­taan aina osi­tus­kir­jan ta­pai­nen erot­te­lu­kirja. Erot­te­lu­kirja on kir­jal­li­nen do­ku­mentti siitä, mikä omai­suus kuuluu kul­le­kin puo­li­solle. Pe­sän­ja­kaja laatii toi­mi­tuse­rot­te­lun yh­tey­dessä erot­te­lu­kirja aina viran puo­lesta.

Erot­te­lu­kirja si­säl­löstä ei ole tar­kem­pia sään­nök­siä. Tär­keää olisi, että erot­te­lu­kir­jasta kävisi ilmi ai­na­kin puo­li­soi­den yh­dessä omis­tama omai­suus ja siihen koh­dis­tu­vat velat. Li­säksi erot­te­lu­kir­jasta tulisi ilmetä, mitä yh­dessä omis­te­tulle omai­suu­delle teh­dään – säi­lyykö omis­tus yh­tei­senä vai pu­re­taanko yh­tei­so­mis­tus.

Myös puo­li­soi­den yksin omis­tama omai­suus on jär­ke­vää lis­tata. Omis­tus­suh­tei­den vah­vis­ta­mi­nen myös puo­li­soi­den yksin omis­ta­man omai­suu­den osalta turvaa puo­li­soi­den oi­keuk­sia myö­hem­min esi­mer­kiksi rii­ta­ti­lan­teissa.

Erot­te­lu­kir­jan laa­ti­mi­sessa nou­da­te­taan samoja muo­to­sään­nök­siä kuin osi­tuk­sessa. Jos pe­sän­ja­kaja toi­mit­taa erot­te­lun, tulee hänen al­le­kir­joit­taa erot­te­lu­kirja. Mikäli puo­li­sot so­pi­vat erot­te­lusta kes­ke­nään, mo­lem­pien puo­li­soi­den tulee al­le­kir­joit­taa erot­te­lu­kirja ja li­säksi kahden es­teet­tö­män hen­ki­lön on to­dis­tet­tava se al­le­kir­joi­tuk­sil­laan oi­keaksi.

Omai­suu­den erot­te­lun lop­pu­tu­los­ta voi­daan so­vi­tella

Omai­suu­den erot­te­lun lop­pu­tu­los­ta on mah­dol­lista so­vi­tella. Osi­tusta voi­daan so­vi­tella, jos ositus muu­toin joh­taisi koh­tuut­to­maan lop­pu­tu­lok­seen taikka siihen, että toinen puo­liso saisi pe­rus­teet­to­masti ta­lou­del­lista etua. Osi­tuk­sen so­vit­te­lua har­kit­taessa on otet­tava eri­tyi­sesti huo­mioon avio­lii­ton kes­toaika, puo­li­soi­den toi­minta yh­tei­sen ta­lou­den hy­väksi ja omai­suu­den kar­tut­ta­mi­seksi ja säi­lyt­tä­mi­seksi sekä muut näihin ver­rat­ta­vat puo­li­soi­den ta­loutta kos­ke­vat seikat.

Omai­suu­den erot­te­lua voi­daan myös jäl­keen­päin moit­tia. Moi­teoi­keus on sekä puo­li­soilla että vai­na­jan pe­ril­li­sillä avio­lii­ton pää­tyt­tyä toisen puo­li­son kuo­le­maan.

Onko omai­suu­den erot­telu pakko tehdä?

Avio­liit­to­laki ei edel­lytä omai­suu­den erot­te­lun te­ke­mistä. Puo­li­sot voivat päät­tää asiasta kes­ke­nään. Erot­telu on kui­ten­kin aina teh­tävä, mikäli toinen puo­li­soista sitä vaatii.

Mikäli avio­liitto päät­tyi toisen puo­li­son kuo­le­maan, on erot­telu teh­tävä myös sil­loin, mikäli joku vai­na­jan pe­ril­li­sistä sitä vaatii. Eri­tyi­sesti sil­loin, kun puo­li­soilla on paljon omai­suutta yh­tei­sessä omis­tuk­sessa, voi omai­suu­den erot­telu olla tu­le­van pe­rin­nön­jaon kan­nalta vält­tä­mä­töntä.

Mikäli vas­ta­puoli on ha­lu­ton erot­te­lun suo­rit­ta­mi­seen, on pe­sän­ja­ka­jan ha­ke­mi­nen asian hoi­ta­mi­seksi hyvä rat­kaisu. Näin erot­telu saa­daan asian­mu­kai­sesti hoi­de­tuksi, vaikka puo­liso olisi yh­teis­työ­ky­vy­tön.

Miksi omai­suu­den erot­telu kan­nat­taa aina tehdä?

Jos erot­te­lua ei tehdä, py­sy­vät puo­li­soi­den vä­li­set va­ral­li­suus­suh­teet sa­man­lai­sina kuin avio­lii­ton aikana. Yh­tei­nen omai­suus säilyy edel­leen puo­li­soi­den yh­tei­sessä omis­tuk­sessa ja puo­li­soi­den yksin omis­ta­maa omai­suutta ei erik­seen vah­vis­teta heille kuu­lu­viksi.

Omai­suu­den erot­telu on jär­ke­vää myö­hem­pien eri­mie­li­syyk­sien vält­tä­mi­seksi. Mitä enem­män aikaa kuluu, sitä vai­keam­paa on sel­vit­tää, mikä omai­suus kuuluu ke­nel­le­kin ja mikä taas on yh­teistä. Ris­kinä voi olla, että toinen puo­li­soista väit­tää myö­hem­min omis­ta­mansa jo­ta­kin, jota toinen taas pitää it­sel­leen kuu­lu­vana. Omai­suu­den erot­telu ja siitä tehty erot­te­lu­kirja tur­vaa­vat puo­li­soi­den oi­keuk­sia myö­hem­pien rii­to­jen va­ralta.