So­si­aa­lie­tuu­det ero­ti­lan­tees­sa

Ero­ti­lan­teis­sa yksi kes­kei­sim­mäs­tä ta­lou­teen liit­ty­vis­tä ky­sy­myk­sis­tä on eron vai­ku­tus so­si­aa­lie­tuuk­siin.

Elä­män­ti­lan­teen muu­tok­set, kuten avio­ero, tulee il­moit­taa Kelaan, sillä ne saat­ta­vat vai­kut­taa oi­keu­teen eri­lai­siin so­si­aa­lie­tuuk­siin. Toi­saal­ta oikeus esi­mer­kik­si asu­mis­tu­keen saat­taa syntyä, jos puo­li­sot muut­ta­vat eril­leen asu­maan.

Toi­meen­tu­lo­tu­ki on vii­me­si­jai­nen etuus. Suo­ma­lai­nen so­si­aa­li­tur­va takaa, ettei kukaan meistä jää tyhjän päälle vai­keas­sa­kaan ti­lan­tees­sa.

Saman katon alla asuvat muo­dos­ta­vat yh­tei­sen ta­lou­den

Usei­den so­si­aa­lie­tuuk­sien myön­tä­mi­seen vai­kut­taa läh­tö­koh­tai­ses­ti per­he­koh­tai­set tai ruo­ka­kun­nan saamat tuet. Tuen saa­mi­seen vai­kut­taa siis kaik­kien sa­mas­sa asun­nos­sa asu­vien hen­ki­löi­den tulot.

Pää­sään­nön mukaan sa­mas­sa ta­lou­des­sa asuvat hen­ki­löt kuu­lu­vat samaan ruo­ka­kun­taan.

Ylei­sim­piä ti­lan­tei­ta

• Avio­pa­ri, joka on vä­li­ri­kon vuoksi muut­ta­nut eril­leen, ei elä enää sa­mas­sa ta­lou­des­sa. Kela katsoo, että avio­puo­li­sot muo­dos­ta­vat omat eril­li­set ta­lou­ten­sa, jos he asuvat pa­ri­suh­teen päät­ty­mi­sen jäl­keen eril­lään. Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa sitä, että puo­li­sot elävät asu­muse­ros­sa. 
• Jos puo­li­sot asuvat har­kin­ta-ajan aikana tai avio­eroon tuo­mit­se­mi­sen jäl­keen sa­mas­sa asun­nos­sa, kat­so­taan heidän edel­leen muo­dos­ta­van yh­tei­sen ta­lou­den. 
• Jos puo­li­sot taas asuvat eril­lään jos­tain muusta syystä, elävät he Kelan sil­mis­sä edel­leen yh­teis­ta­lou­des­sa. Muu syy voisi olla esi­mer­kik­si toisen puo­li­son työ­paik­ka toi­sel­la paik­ka­kun­nal­la.

Kela saa tiedon avio­eros­ta väes­tö­tie­to­jär­jes­tel­mäs­tä. Avo­lii­ton päät­ty­mi­ses­tä tulisi itse erik­seen il­moit­taa Ke­lal­le, jotta oikeus so­si­aa­lie­tuuk­siin voi­daan tar­kis­taa.

💡 Vinkki: Tie­sit­kö, että puo­li­soi­den vä­li­nen ela­tus­vel­vol­li­suus ei pääty avio­ero­ha­ke­muk­seen? Ela­tus­vel­vol­li­suus ei siten lakkaa esi­mer­kik­si asu­muse­ron aikana. sillä puo­li­sot ovat edel­leen avio­lii­tos­sa. Puo­li­soi­den kes­ki­näi­nen ela­tus­vel­vol­li­suus voi jatkua vielä avio­eron jäl­keen.

So­si­aa­lie­tuu­det tur­vaa­vat yk­si­löi­den ta­lout­ta

Ero on mul­lis­ta­va elä­män­muu­tos, johon kestää so­peu­tua. On hyvä muis­taa, että ero­ti­lan­ne saat­taa muo­dos­taa oi­keu­den joi­hin­kin uusiin etui­hin. Täl­lai­sia voisi olla esi­mer­kik­si ela­tus­tu­ki, asu­mis­tu­ki ja toi­meen­tu­lo­tu­ki. Seu­raa­vas­sa käymme läpi niistä muu­ta­mia.

Toi­meen­tu­lo­tu­ki

Toi­meen­tu­lo­tu­ki on vii­me­si­jai­nen tuki. Se tar­koit­taa sitä, että ensin on sel­vi­tet­tä­vä, mihin muihin tukiin voit olla oi­keu­tet­tu. Voit olla oi­keu­tet­tu toi­meen­tu­lo­tu­keen, jos varat eivät riitä arjen vält­tä­mät­tö­miin me­noi­hin, vaikka saisit jo muita tukia.

👉 Toi­meen­tu­lo­tu­ki on per­he­koh­tai­nen etuus. Tämä tar­koit­taa sitä, että kaik­kien sa­mas­sa ta­lou­des­sa asu­vien tulot ja mah­dol­li­set etuu­det vai­kut­ta­vat tuen myön­tä­mi­seen. Jos esi­mer­kik­si kotona asuva lapsi hank­kii it­sel­leen tuloja, las­ke­taan tämä per­he­koh­tai­sek­si tu­lok­si. Toi­saal­ta, jos puo­li­sot ovat eron vuoksi muut­ta­neet eril­leen, ei heitä kat­so­ta Kelan sil­mis­sä sa­mak­si per­heek­si. Täl­löin puo­li­soi­den saamat tulot ja etuu­det eivät vai­ku­ta tois­ten­sa oi­keu­teen tähän tukeen.

Toi­meen­tu­lo­tu­kea hae­taan Ke­las­ta ha­ke­muk­sel­la. Poik­keus­ti­lan­teis­sa on mah­dol­lis­ta saada toi­meen­tu­lo­tu­kea ta­kau­tu­vas­ti. Täl­lai­sia poik­keus­ti­lan­tei­ta voisi Kelan mukaan olla esi­mer­kik­si hää­tö­uh­ka tai ero­ti­lan­ne per­hees­sä. Poik­keus­ti­lan­teet kä­si­tel­lään ta­paus­koh­tai­ses­ti.

💡 Vinkki: Ero­ti­lan­tees­sa Kela voi myön­tää pe­rus­toi­meen­tu­lo­tu­kea vuo­kra­va­kuu­den mak­sa­mis­ta varten. Jotta mak­susi­tou­mus voi­daan myön­tää, tulisi ha­ki­jal­la olla ole­mas­sa päätös pe­rus­toi­meen­tu­lo­tues­ta. Tuki myön­ne­tään yleen­sä mak­susi­tou­muk­se­na vuo­kra­nan­ta­jal­le.

Ela­tus­tu­ki

Jos puo­li­soil­la on lapsi tai lapsia, tulee puo­li­soi­den eron jäl­keen mää­ri­tel­lä, kumpi on lä­hi­van­hem­pi ja kumpi etä­van­hem­pi. Näin tulee toimia myös sil­loin, vaikka lapsi asuisi ta­sai­ses­ti vuo­ro­tel­len mo­lem­pien luona. Tämä johtuu siitä, että lap­sel­la voi olla vain yksi vi­ral­li­nen ko­tio­soi­te.

Lapsen ela­tuk­ses­ta ja muista lapsen asiois­ta voi sopia yh­des­sä esi­mer­kik­si las­ten­val­vo­jan kanssa. Täl­löin so­vi­taan myös siitä ela­tusa­vus­ta, jota etä­van­hem­pi maksaa lä­hi­van­hem­mal­le. Lapsen etu on en­si­si­jais­ta ja kyse on lapsen oi­keu­des­ta ela­tuk­seen.

⚠️ Ela­tus­tu­ki ja ela­tus­a­pu ovat kaksi eri asiaa. Ela­tus­tu­ki on tuki, jota Kela voi maksaa lä­hi­van­hem­mal­le, jos etä­van­hem­pi ei maksa erik­seen so­vit­tua ela­tus­a­pua. Kela voi maksaa ela­tus­tu­kea myös sil­loin, jos mak­set­ta­va ela­tus­a­pu on pie­nem­pi kuin täy­si­mää­räi­nen ela­tus­tu­ki. Täysi Kelan mak­sa­ma ela­tus­tu­ki on vuonna 2023 186,97 €/kk.

Ko­ti­hoi­don ja yk­si­tyi­sen hoidon tuki

Perhe voi saada ko­ti­hoi­don tukea, jos per­hees­sä on alle 3-vuo­tias lapsi, eikä hä­nel­lä ole kun­nal­lis­ta var­hais­kas­va­tus­paik­kaa. Tuki koos­tuu hoi­to­ra­has­ta, sekä hoi­to­li­säs­tä. Hoi­to­li­sän mää­rään vai­kut­taa koko per­heen tulot. Erosta kan­nat­taa il­moit­taa siis Kelaan, jotta hoi­to­li­sän määrä voi­daan tar­kis­taa.

Yk­si­tyi­sen hoidon tukea voi saada, jos lapsi ei ole kunnan var­hais­kas­va­tuk­ses­sa, vaan häntä hoitaa jokin yk­si­tyi­nen toi­mi­ja. Täl­lai­nen voisi olla esi­mer­kik­si van­hem­pien palk­kaa­ma yk­si­tyi­nen hoi­ta­ja. Myös yk­si­tyi­sen hoidon tuki koos­tuu hoi­to­ra­has­ta, sekä hoi­to­li­säs­tä. Per­heen tulot vai­kut­ta­vat hoi­to­li­sän mää­rään.

💡 Tie­sit­kö tämän?

Ko­ti­hoi­don­tu­ki on mer­kit­tä­vä etu pien­ten lasten van­hem­mil­le. Kelan ti­las­to­jen mukaan vuonna 2022 ko­ti­hoi­don tuen pii­ris­sä oli jopa 36 pro­sent­tia kai­kis­ta alle 2-vuo­tias­ta, mutta yli 9 kuu­kau­den ikäi­sis­tä lap­sis­ta.

Ylei­nen asu­mis­tu­ki

Ylei­nen asu­mis­tu­ki on tuki, jota mak­se­taan sil­loin, kun tulot eivät riitä asu­mis­me­noi­hin. Tukea mak­se­taan yh­tei­ses­ti ruo­ka­kun­nal­le ja ruo­ka­kun­nan yh­teen­las­ke­tut tulot vai­kut­ta­vat asu­mis­tuen mää­rään.

👉 Jos toinen puo­li­sois­ta muut­taa yh­tei­ses­tä asun­nos­ta pois tai mo­lem­mat muut­ta­vat eri osoit­tei­siin, voivat he olla oi­keu­tet­tu­ja ylei­seen asu­mis­tu­keen. Puo­li­soi­den tuet eivät täl­löin enää vai­ku­ta tois­ten­sa asu­mis­tuen mää­rään. Jos puo­li­so saa jo asu­mis­tu­kea, kan­nat­taa täl­löin hakea asu­mis­tuen tar­kis­tus­ta.

Eläk­keen­saa­jan asu­mis­tu­kea voivat saada pie­ni­tu­loi­set hen­ki­löt, jotka saavat elä­ket­tä. Myös eläk­keen­saa­jan asu­mis­tu­keen vai­kut­taa ruo­ka­kun­nan tulot. Jos per­he­suh­teet muut­tu­vat, kan­nat­taa myös täl­löin hakea joko tar­kis­tus­ta asu­mis­tu­keen tai tar­kis­taa oikeus eläk­keen­saa­jan asu­mis­tu­keen.

Myös kan­sa­ne­läk­keen mää­rään vai­kut­taa se, asuuko eläk­keen saaja yksin vai ei. Yksin asuva on oi­keu­tet­tu kor­keam­paan Kelan mak­sa­maan kan­sa­ne­läk­kee­seen.

Lap­si­li­sä

Lap­si­li­sää voi saada jo­kai­ses­ta alle 17-vuo­ti­aas­ta lap­ses­ta. Tuki mak­se­taan yleen­sä lapsen huol­ta­jal­le. Van­hem­mat voivat ero­ti­lan­tees­sa sopia, kum­mal­le lap­si­li­sä mak­se­taan. Jos van­hem­mat eivät pääse asias­ta sopuun, mak­se­taan tuki sille, joka pää­asial­li­ses­ti huo­leh­tii lapsen hoi­dos­ta ja kas­va­tuk­ses­ta.

Ero­ti­lan­tees­sa eli kun yh­tei­se­lä­mä loppuu, on mah­dol­lis­ta hakea lap­si­li­sään yk­sin­huol­ta­ja­ko­ro­tus­ta. Ko­ro­tus­ta voi saada vaikka van­hem­mil­la olisi yh­teis­huol­ta­juus.

Lue lisää: Yk­sin­huol­ta­juus käy­tän­nös­sä

Van­hem­pien ero saat­taa vai­kut­taa myös lasten tukiin

Kotona asuva lapsi saat­taa saada omaa hen­ki­lö­koh­tais­ta so­si­aa­lie­tuut­ta. Esi­mer­kik­si opis­ke­le­va lapsi on yleen­sä oi­keu­tet­tu opin­to­tu­keen. Van­hem­pien ero voi näin ollen vai­kut­taa myös kotona asu­vien lasten saa­miin tukiin.

Jos toinen van­hem­pi muut­taa eron takia pois yh­tei­ses­tä ko­dis­ta, kan­nat­taa lapsen il­moit­taa muu­tok­ses­ta Ke­lal­le. Lapsen kanssa asu­vien huol­ta­jien tulot vai­kut­ta­vat esi­mer­kik­si lapsen saa­maan opin­to­tu­keen tai työ­mark­ki­na­tu­keen. Kotona asuvan lapsen saa­mien tukien mää­rään vai­kut­ta­vat vain niiden van­hem­pien tulot, joiden kanssa lapsi asuu. Jos toinen van­hem­pi muut­taa pois, vai­kut­taa ai­noas­taan lapsen kanssa asuvan van­hem­man tulot tuen mää­rään.

Avio­ero säh­köi­ses­ti Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa

Kun on aika erota, voit hoitaa koko avio­ero­pro­ses­sin Aa­tok­ses­sa. Help­po­käyt­töi­ses­sä pal­ve­lus­sam­me voit lä­het­tää avio­ero­ha­ke­muk­sen yksin tai yh­dessä puo­li­sosi kanssa kä­rä­jä­oi­keu­teen.

• Pal­ve­lu oh­jeis­taa sinua pro­ses­sin jo­kai­ses­sa vai­hees­sa, esi­mer­kik­si avio­ero­ha­ke­muk­sen täyt­tä­mi­ses­sä. 
• Voit hoitaa myös osi­tuk­sen pal­ve­lum­me kautta. Tie­sit­hän, että ositus kan­nat­taa tehdä mah­dol­li­sim­man pian avio­lii­ton päät­ty­mi­sen jäl­keen? 
• Voit hoitaa koko pro­ses­sin hel­pos­ti etänä.

Pal­ve­lu maksaa 199 euroa. Kä­rä­jä­oi­keus lä­het­tää si­nul­le vielä eril­li­sen laskun avio­ero­ha­ke­mus­ten kä­sit­te­lystä oman pal­ve­lu­hin­nas­ton­sa mu­kai­ses­ti.

Lue lisää:

• Ositus vuosia avio­eron jäl­keen
• Omai­suu­den jako avio­eros­sa
• Näin vaih­dat su­ku­ni­men avio­eron jäl­keen