Pe­sän­ja­ka­ja ja ositus

Pe­sän­ja­kaja on tuo­miois­tui­men mää­räämä, puo­lu­ee­ton hen­kilö. Hänen on oltava am­mat­ti­tai­toi­nen ja asian­tun­teva. Siksi pe­sän­ja­ka­jat ovat lähes poik­keuk­setta hen­ki­löitä, jotka ovat saanet oi­keus­tie­teel­li­sen kou­lu­tuk­sen.

Avio­eron os­a­puo­let tai vain toinen heistä hakee pe­sän­ja­ka­jaa kä­rä­jä­oi­keu­delta. Kä­rä­jä­oi­keus siis osoit­taa pe­sän­ja­ka­jan toi­mi­tuso­si­tuk­seen, jossa so­vi­taan omai­suu­den jaosta.

Tässä ar­tik­ke­lis­sa tu­tus­tum­me pe­sän­ja­ka­jan suo­rit­ta­maan toi­mi­tuso­si­tuk­seen, ja vas­taam­me ylei­sim­piin käy­tän­nön ky­sy­myk­siin pe­sän­ja­ka­jan ha­ke­mi­ses­ta sekä toi­mi­tuso­si­tuk­sen kes­tos­ta ja kus­tan­nuk­sis­ta.

Mil­loin pe­sän­ja­ka­ja kan­nat­taa?

Useim­mi­ten puo­li­sot pys­ty­vät so­pi­maan avio­eron jäl­kei­ses­tä va­ral­li­suu­den­jaos­ta yh­tei­sym­mär­ryk­ses­sä. Mikäli ero on rii­tai­sa, ei­vät­kä puo­li­sot kykene so­pi­maan osi­tuk­ses­ta kes­ke­nään, on pe­sän­ja­ka­jan ha­ke­mi­nen tar­peen.

Pe­sän­ja­ka­ja­na toimii tuo­miois­tui­men mää­rää­mä ja so­pi­vak­si kat­so­ma hen­ki­lö, joka suo­rit­taa osi­tuk­sen puo­lu­eet­to­mas­ti ottaen kum­man­kin puo­li­son edun ja oi­keu­det huo­mioon. Käy­tän­nös­sä sopiva hen­ki­lö on perhe- ja jää­mis­tö­oi­keu­del­li­siin asioi­hin pe­reh­ty­nyt ju­ris­ti, useim­mi­ten asia­na­ja­ja.

Mitä pe­sän­ja­ka­ja tekee?

Pe­sän­ja­ka­jan teh­tä­vä­nä on osi­tuk­sen toi­mit­ta­mi­nen ja sen ul­koi­sen kulun jär­jes­tä­mi­nen.

Pe­sän­ja­ka­ja pyytää os­a­puo­lil­ta tie­to­ja näiden va­ral­li­suu­des­ta, ja luet­te­loi tie­to­jen pe­rus­teel­la heidän avio-oi­keu­den alai­sen (eli kum­man­kin omat ja yh­tei­sen) va­ral­li­suu­ten­sa sekä osi­tuk­sen lop­pu­tu­lok­seen vai­kut­ta­vat velat.

Li­säk­si hänen teh­tä­vä­nään on ar­vos­taa osi­tuk­ses­sa huo­mioi­ta­va omai­suus, el­lei­vät asian­osai­set sovi omai­suu­den ar­vos­ta kes­ke­nään. Näiden poh­jal­ta teh­dään osi­tus­las­kel­ma, johon lo­pul­li­nen omai­suu­den jako ja ta­sin­gon suu­ruus pe­rus­tuu.

Ositus toi­mi­te­taan osi­tus­ko­kouk­sis­sa. Pe­sän­ja­ka­ja määrää ko­kous­ten ajan ja paikan ja kutsuu os­a­puo­let pai­kal­le. Hän pitää osi­tus­ko­kouk­sis­ta tar­kas­ti pöy­tä­kir­jaa. En­sim­mäi­ses­sä ko­kouk­ses­sa käy­dään yleen­sä läpi osi­tuk­sen kulkua ja voi­daan kar­toit­taa niitä osi­tuk­seen liit­ty­viä ky­sy­myk­siä, jotka ovat os­a­puol­ten vä­lil­lä rii­tai­sia.

Pe­sän­ja­ka­jan vel­vol­li­suu­te­na on pyrkiä saa­maan os­a­puol­ten vä­lil­lä aikaan so­vin­nol­li­nen rat­kai­su osi­tuk­ses­ta. Mitä pa­rem­min os­a­puo­let saavat pää­tet­tyä asiois­ta yh­tei­sym­mär­ryk­ses­sä, sitä to­den­nä­köi­sem­min he ovat myös tyy­ty­väi­siä osi­tuk­sen lop­pu­tu­lok­seen. So­vin­toon pää­se­mi­nen ly­hen­tää myös osi­tuk­sen kestoa ja kus­tan­nuk­sia sekä vä­hen­tää riskiä siitä, että jom­pi­kum­pi os­a­puo­lis­ta hakee osi­tuk­seen muu­tos­ta.

Jos os­a­puo­let pää­se­vät jos­tain asias­ta so­vin­toon, tulee pe­sän­ja­ka­jan nou­dat­taa sitä.

Osi­tuk­sen lo­puk­si pe­sän­ja­ka­ja laatii siitä osi­tus­kir­jan, jonka hän al­le­kir­joit­taa.

Lue lisää osi­tuk­sen so­vit­te­lus­ta ja osi­tus­las­kel­man te­ke­mi­ses­tä

Pe­sän­ja­ka­jan ha­ke­mi­nen kä­rä­jä­oi­keu­des­ta

Pe­sän­ja­ka­jaa hae­taan oman ko­ti­pai­kan tai va­ki­tui­sen asuin­pai­kan kä­rä­jä­oi­keu­des­ta. Kum­mal­la­kin puo­li­sol­la on it­se­näi­nen oikeus hakea pe­sän­ja­ka­jaa. Puo­li­soi­den ei siis tar­vit­se tehdä ha­ke­mus­ta yh­des­sä, vaikka sekin on toki mah­dol­lis­ta.

Ha­ke­mus jä­te­tään kir­jal­li­se­na kä­rä­jä­oi­keu­den kans­li­aan. Vaih­toeh­toi­ses­ti sen voi esit­tää suul­li­ses­ti, mikäli asia käy sel­väs­ti ilmi asian yh­tey­des­sä esi­te­tyis­tä asia­kir­jois­ta. Ha­ke­mus­asia voi­daan panna vi­reil­le myös kä­rä­jä­oi­keu­den is­tun­nos­sa esi­mer­kik­si sa­mal­la, kun avio­eroa­si­aa kä­si­tel­lään.

Ha­ke­muk­sen si­säl­löl­le ei ole var­si­nai­sia edel­ly­tyk­siä, mutta siitä olisi hyvä ilmetä osi­tus­pe­rus­te, eli se syy, miksi ositus teh­dään ja se, että pe­sän­ja­ka­jan mää­rää­mis­tä vaa­di­taan.

Tässä ta­pauk­ses­sa osi­tus­pe­rus­tee­na on avio­eron vi­reil­le tu­le­mi­nen. Mikäli ositus teh­täi­siin puo­li­son kuo­le­man jäl­keen, osi­tus­pe­rus­tee­na olisi puo­li­son kuo­le­ma.

Ennen pe­sän­ja­ka­jan mää­rää­mis­tä mo­lem­mil­la puo­li­soil­la on oikeus esit­tää mie­li­pi­teen­sä asias­ta.

Pe­sän­ja­ka­jan palk­kiot

Pe­sän­ja­ka­ja perii työs­tään palk­kion. Palk­kion suu­ruu­teen vai­kut­taa esi­mer­kik­si os­a­puol­ten va­ro­jen laatu ja laa­juus sekä se, pää­se­vät­kö os­a­puo­let asias­sa so­vin­toon.

Palk­kion suu­ruu­den on kui­ten­kin oltava koh­tuul­li­nen. Useim­mi­ten pe­sän­ja­ka­jan palk­kio pe­rus­tuu tämän suo­rit­ta­miin työ­tun­tei­hin, joten työ­tun­tien on oltava oi­keas­sa suh­tees­sa suo­ri­te­tun työn mää­rään.

Avio­eron os­a­puo­let vas­taa­vat pe­sän­ja­ka­jan palk­kiosta puo­liksi riip­pu­matta siitä, kumpi sitä on kä­rä­jä­oi­keu­delta ha­ke­nut. Li­säk­si os­a­puol­ten mak­set­ta­vak­si tu­le­vat muut pe­sän­ja­ka­jan työstä ai­heu­tu­neet tar­peel­li­set kulut.

Myös pe­sän­ja­ka­jan ha­ke­mi­ses­ta ai­heu­tuu kus­tan­nuk­sia. Kä­rä­jä­oi­keus perii ha­ke­muk­ses­ta 270 euron oi­keu­den­käyn­ti­mak­sun.

⚠️ Os­a­puo­let mak­sa­vat osi­tuk­ses­ta ai­heu­tu­neet kulut puo­lik­si riip­pu­mat­ta siitä, kumpi on ha­ke­nut pe­sän­ja­ka­jan mää­rää­mis­tä. Mikäli toinen os­a­puo­lis­ta ei jos­tain syystä maksa omaa osuut­taan, voi­daan tämän osuut­ta vaatia toi­sel­ta os­a­puo­lel­ta.

Kuinka kauan ositus kestää pe­sän­ja­ka­jan te­ke­mä­nä?

Toi­mi­tuso­si­tus saat­taa kestää jopa useita vuosia. So­vin­toon pää­se­mi­nen voi no­peut­taa osi­tuk­sen toi­mit­ta­mis­ta huo­mat­ta­vas­ti.

Osi­tuk­sen kesto riip­puu seu­raa­vat asiat:

• Min­kä­lais­ta omai­suut­ta os­a­puo­lil­la on?
• Kuinka paljon os­a­puo­lil­la on omai­suut­ta?
• Kuinka rii­tai­sia os­a­puo­let ovat?

Laissa ei sää­de­tä siitä, kuinka kauan pe­sän­ja­ka­jan toi­mit­ta­mas­sa osi­tuk­ses­sa saisi enim­mil­lään kestää. Pe­sän­ja­ka­jan on kui­ten­kin toi­min­nas­saan nou­da­tet­ta­va te­hok­kuu­den ja jou­tui­suu­den pe­ri­aa­tet­ta.

⚠️ Mikäli osi­tus­ta ei aloita avio­eron jäl­keen, tar­koit­taa se sitä, että ex-puo­li­sol­la­si on yhä oikeus omai­suu­tee­si. Siksi osi­tuk­sen te­ke­mi­nen on tär­ke­ää, jotta ta­lou­del­li­set vel­voit­teet lak­kaa­vat avio­lii­ton jäl­keen ole­mas­ta. Lue lisää, miksi avio­eron ositus kan­nat­taa tehdä heti.

Pe­sän­ja­ka­jan suo­rit­ta­ma ositus vs. puo­li­soi­den kes­ke­nään tekemä ositus

Pe­sän­ja­ka­jan suo­rit­ta­ma ositus eroaa itse teh­dys­tä osi­tuk­ses­ta eri­tyi­ses­ti muo­dol­taan.

Pe­sän­ja­ka­jan on toi­mi­tuso­si­tuk­ses­sa nou­da­tet­ta­va tar­kas­ti avio­liit­to­lain sään­nök­siä, kun taas so­pi­muso­si­tuk­ses­sa puo­li­soil­la on laaja vapaus sopia asiois­ta myös avio­liit­to­lain sään­nök­sis­tä poik­kea­vas­ti. Toi­saal­ta myös toi­mi­tuso­si­tuk­ses­sa pe­sän­ja­ka­jan on nou­da­tet­ta­va asian­osais­ten saa­vut­ta­maa so­vin­toa, mikäli sel­lai­seen pääs­tään.

Toi­mi­tuso­si­tus voi olla huo­mat­ta­vas­ti kal­liim­pi ja pit­kä­kes­toi­sem­pi ver­rat­tu­na so­pi­muso­si­tuk­seen. Mikäli asian­osai­set pys­ty­vät so­pi­maan omai­suu­den jaosta kes­ke­nään jous­ta­vas­ti, voi ositus olla hy­vin­kin helppo ja yk­sin­ker­tai­nen toi­mi­tus.

Mitä rii­tai­sam­pi ositus taas on, sitä to­den­nä­köi­sem­min sen kesto venyy ja sa­mal­la kus­tan­nuk­set kas­va­vat.

Sekä so­pi­muso­si­tuk­ses­sa että toi­mi­tuso­si­tuk­ses­sa laa­di­taan osi­tus­kir­ja. Erona näissä on se, että toi­mi­tuso­si­tuk­ses­sa riit­tää, että vain pe­sän­ja­ka­ja al­le­kir­joit­taa asia­kir­jan. So­pi­muso­si­tuk­ses­sa sen sijaan mo­lem­pien asian­osais­ten on al­le­kir­joi­tet­ta­va se.

So­pi­muso­si­tus hel­pos­ti Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa

Laadit osi­tuk­sen hel­pos­ti so­pi­muso­si­tuk­se­na Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa. Pal­ve­lu ohjaa osi­tuk­sen te­ke­mi­ses­sä ja laatii vi­ral­li­sen osi­tus­kir­jan.

Li­säk­si saat aina il­mais­ta la­kia­pua Aa­tok­sen ju­ris­teil­ta chatin tai säh­kö­pos­tin vä­li­tyk­sel­lä.

Osi­tuk­sen li­säk­si voit hoitaa myös avio­ero­ha­ke­mus­ten lä­het­tä­mi­sen hel­pos­ti kaut­tam­me.

Pal­ve­lun ko­kei­le­mi­nen on täysin il­mais­ta. Voit li­säk­si tehdä osi­tuk­sen täysin etänä. Mikäli päätät ottaa pal­ve­lun käyt­töön, maksaa se 199 euroa. Hin­taan si­säl­tyy osi­tuk­sen teko sekä osi­tus­kir­ja.

Hoida ositus ker­ral­la kun­toon!