Edun­val­von­ta­so­pi­mus käy­tän­nös­sä

Edun­val­von­ta­so­pi­mus eli edun­val­von­ta­val­tuu­tus on hyö­dyl­li­nen asia­kir­ja hen­ki­lön toi­min­ta­ky­vyn hei­ken­ty­mi­sen va­ral­le. Se hel­pot­taa toisen hen­ki­lön puo­les­ta asioin­tia sil­loin, kun hen­ki­lön oma toi­min­ta­ky­ky ei enää riitä omien asioi­den­sa hoi­ta­mi­seen.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen saa­neel­le hen­ki­löl­le eli edun­val­von­ta­val­tuu­te­tul­le ei kui­ten­kaan ole aina täysin selvää, mitä asioi­ta hän saa val­tuut­ta­jan puo­les­ta tehdä ja mitä ei. Li­säk­si val­tuu­tuk­sen käyt­tä­mi­seen saat­taa liit­tyä epä­sel­vyyk­siä.

Tässä ar­tik­ke­lis­sa käymme läpi edun­val­von­ta­so­pi­mus­ta käy­tän­nös­sä. Ar­tik­ke­li on suun­nat­tu eri­tyi­ses­ti hen­ki­löil­le, jotka toi­mi­vat en­sim­mäis­tä kertaa edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu­na.

Edun­val­von­ta­so­pi­mus­ta kut­su­taan myös ni­mel­lä edun­val­von­ta­tes­ta­ment­ti.

Edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun teh­tä­vät

Edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun teh­tä­vät ra­jau­tu­vat tar­kas­ti edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen mukaan. Val­tuut­ta­ja eli pää­mies mää­rit­te­lee siis itse ne asiat, joita edun­val­von­ta­val­tuu­tus koskee.

Val­tuu­tus voi siis koskea val­tuut­ta­jan edus­ta­mis­ta mo­nis­sa eri asiois­sa, eikä val­tuu­tus­ta tar­vit­se rajata pel­käs­tään ta­lou­del­lis­ten asioi­den hoi­ta­mi­seen.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus voi siis olla hy­vin­kin tark­kaan ra­jat­tu vain tiet­tyi­hin teh­tä­viin, tai yleis­luon­toi­sem­pi val­tuu­tus, jossa val­tuu­te­tun teh­tä­viä ei ole yk­si­löi­ty tar­kas­ti.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen ei siis ole pakko koskea vain val­tuut­ta­jan ta­lou­del­li­sia asioi­ta; val­tuu­tet­tu voi hoitaa val­tuut­ta­jan niin sal­lies­sa esi­mer­kik­si pää­mie­hen­sä hen­ki­lö­koh­tai­sia asioi­ta.

Näitä asioi­ta edun­val­von­ta­val­ta­kir­jal­la voi hoitaa:

• kela-asioi­ta
• ve­ro­asioi­ta
• ter­vey­s­asioi­ta
• pankki- ja muita ta­lous­asioi­ta
• kiin­teis­tön tai asun­non myynti

💡 Edun­val­von­ta­val­tuu­tus voi siis olla hy­vin­kin laaja, ja sen avulla voi­daan hoitaa laa­jas­ti val­tuut­ta­jan asioi­ta.

Mitkä asiat eivät kuulu edun­val­von­ta­val­tuu­te­tul­le?

Laki ra­joit­taa val­tuu­tuk­sen si­säl­töä tie­tyis­sä asiois­sa. Val­tuu­te­tul­la ei ole kel­poi­suut­ta val­tuut­ta­jan puo­les­ta:

• antaa suos­tu­mus­ta avio­liit­toon tai lap­sek­siot­ta­mi­seen
• tun­nus­taa isyyt­tä tai hy­väk­syä isyy­den tun­nus­ta­mis­ta
• tehdä tai pe­ruut­taa tes­ta­ment­tia
• edus­taa val­tuut­ta­jaa muussa sel­lai­ses­sa asias­sa, joka on näihin rin­nas­tu­vin tavoin hen­ki­lö­koh­tai­nen

Muuna hen­ki­lö­koh­tai­se­na asiana voi­tai­siin pitää esi­mer­kik­si val­tuut­ta­jan avio­eron ha­ke­mis­ta. Jos val­ta­kir­jaan on siis esi­mer­kik­si otettu mää­räys, että val­tuu­tet­tu on kel­poi­nen te­ke­mään tes­ta­men­tin val­tuut­ta­jan puo­les­ta, täl­lai­nen mää­räys on mi­tä­tön.

Laki ra­joit­taa myös val­tuu­te­tun mah­dol­li­suuk­sia päät­tää val­tuut­ta­jan ta­lou­del­li­sis­ta asiois­ta. Val­tuu­tet­tu ei saa lah­joit­taa val­tuut­ta­jan omai­suut­ta tai myydä val­tuut­ta­jan kiin­teis­töä, ellei val­ta­kir­jas­sa ole ni­men­omai­ses­ti mää­rät­ty asias­ta.

Lue lisää: Edun­val­von­ta­val­tuu­tus ja val­von­ta

Mil­loin val­tuu­tet­tu voi alkaa hoitaa val­tuut­ta­jan asioi­ta?

Edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu voi alkaa hoi­ta­maan edun­val­von­taan liit­ty­viä teh­tä­vi­ään sen jäl­keen, kun:

1. edun­val­von­nan tarve on al­ka­nut JA
2. edun­val­von­ta­val­tuu­tus on vah­vis­tet­tu Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tos­sa

Val­tuu­tuk­sen vah­vis­ta­mi­nen on siis vält­tä­mä­tön osa edun­val­von­nan aloit­ta­mis­ta. Val­tuu­tus kan­nat­taa­kin laatia huo­lel­la, sillä Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­to hylkää jopa 20 pro­sent­tia kai­kis­ta edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sis­ta.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen vah­vis­ta­mi­nen edel­lyt­tää myös edun­val­von­nan aloit­ta­mis­ta puol­ta­vaa lää­kä­rin­lausun­toa val­tuut­ta­jan ter­vey­den­ti­las­ta.

Val­tuu­tet­tu voi kui­ten­kin val­tuu­tuk­sen vah­vis­ta­mis­ta haet­tu­aan ryhtyä val­tuu­tuk­sen pe­rus­teel­la sel­lai­siin toi­miin, jotka ovat vält­tä­mät­tö­miä val­tuut­ta­jan tur­vaa­mi­sek­si va­hin­gol­ta.

Lue lisää: Edun­val­von­ta­val­tuu­tus ja useam­pi val­tuu­tet­tu

Esi­merk­ki: Val­tuu­te­tun al­ka­mi­sen tär­key­des­tä

Jos val­tuut­ta­ja ei itse ky­ke­ni­si myy­mään omai­suut­taan, val­tuu­tet­tu voisi myydä pi­laan­tu­van tai muuten ar­vol­taan no­peas­ti alen­tu­van omai­suu­den val­tuut­ta­jan lukuun jo ennen edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen vah­vis­ta­mis­ta.

Omai­suus­luet­te­lon laa­ti­mi­nen – onko se pa­kol­lis­ta?

Jos edun­val­von­ta­val­tuu­tus koskee val­tuut­ta­jan edus­ta­mis­ta tämän ta­lou­del­li­sis­sa asiois­sa, val­tuu­te­tun tulee laatia omai­suus­luet­te­lo val­tuut­ta­jan va­rois­ta.

Omai­suus­luet­te­lon laa­ti­mi­nen ei siis ole tar­peel­lis­ta sil­loin, kun val­tuu­tus ei koske val­tuut­ta­jan ta­lou­del­lis­ten asioi­den hoi­ta­mis­ta.

Pi­tää­kö edun­val­von­ta­val­ta­kir­jaa pitää aina mukana?

Val­tuu­te­tun tulee val­tuut­ta­jan asioi­ta eri vi­ran­omais­ten ja muiden ta­ho­jen kanssa hoi­taes­saan näyt­tää:

1. Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­ton vah­vis­ta­mis­pää­tös­tä SEKÄ
2. vah­vis­ta­mis­pää­tök­sen liit­tee­nä olevaa edun­val­von­ta­val­ta­kir­jaa

Edun­val­von­ta­val­ta­kir­jaa ei kui­ten­kaan vält­tä­mät­tä aina tar­vi­ta val­tuut­ta­jan asioi­den hoi­ta­mi­seen. Monet vi­ran­omai­set sekä pankit nä­ke­vät val­tuu­tuk­sen voi­mas­sao­lon väes­tö­tie­to­jär­jes­tel­mäs­tä.

Eri ta­hoil­la ja vi­ran­omai­sil­la on kui­ten­kin eriä­viä oh­jeis­tuk­sia siitä, miten edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen kanssa toi­mi­taan.

Siksi onkin hyvä var­mis­taa aina etu­kä­teen, mitä tie­to­ja kukin taho, kuten pankki, tar­vit­see val­tuu­te­tul­ta. Näin val­tuu­tet­tu voi var­mis­taa, että asioin­ti val­tuut­ta­jan puo­les­ta on­nis­tuu ilman on­gel­mia.

Oikeus saada tietoa pää­mie­hen asiois­ta

Val­tuu­te­tul­la on edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­seen pe­rus­tu­va oikeus saada tietoa val­tuut­ta­jan asiois­ta. Kun val­tuu­tus on vah­vis­tet­tu, val­tuu­te­tul­la on siis oikeus saada val­tuut­ta­jaa kos­ke­via tie­to­ja niissä asiois­sa, jotka liit­ty­vät edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­seen.

Val­tuu­te­tul­la on myös ilman val­tuut­ta­jan suos­tu­mus­ta oikeus avata sel­lai­sia val­tuut­ta­jal­le saa­pu­nei­ta kir­jei­tä tai niihin rin­nas­tet­ta­via sul­jet­tu­ja vies­te­jä, joiden voi­daan pää­tel­lä kos­ke­van asiaa, jota edun­val­von­ta­val­tuu­tus koskee.

Val­tuut­ta­jan kir­jei­den tai säh­kö­pos­tin avaa­mi­nen on siis sal­lit­tua vain edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta kos­ke­vis­sa asiois­sa. Vies­tin aihe voi­daan pää­tel­lä esi­mer­kik­si lä­het­tä­jän nimen tai muun eri­tyi­sen seikan pe­rus­teel­la.

Val­tuu­te­tun tie­don­saan­tioi­keus ei siis ole ra­ja­ton, vaan se on ra­jat­tu vain niihin asioi­hin, joita edun­val­von­ta­val­tuu­tus koskee.

Esi­merk­ki: Rajaus vain ter­vey­s­asioi­hin

Jos edun­val­von­ta­val­tuu­tus on ra­jat­tu kos­ke­maan vain val­tuut­ta­jan ter­vey­s­asioi­ta, val­tuu­tet­tu ei saa avata val­tuut­ta­jal­le toi­mi­tet­tua kir­jet­tä Ve­ro­hal­lin­nol­ta, koska val­tuut­ta­jan ve­ro­tuk­seen liit­ty­vät asiat eivät kuulu val­tuu­tuk­sen pii­riin.

Lue lisää: Katso malli edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen tekoon

Edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun sa­las­sa­pi­to­vel­vol­li­suus

Edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tua sitoo sa­las­sa­pi­to­vel­vol­li­suus val­tuut­ta­jan asiois­ta. Tämä tar­koit­taa sitä, että val­tuu­tet­tu ei saa ilman pää­mie­hen­sä suos­tu­mus­ta il­mais­ta pää­mie­heen­sä liit­ty­viä asioi­ta.

Sa­las­sa­pi­to­vel­vol­li­suus ei kui­ten­kaan estä pää­mies­tä kos­ke­vien asioi­den il­mai­se­mi­ses­ta vi­ran­omai­sil­le tai muille hen­ki­löil­le siltä osin, kun tiedot ovat tar­peel­li­sia la­ki­sää­teis­ten teh­tä­vien hoi­ta­mi­sek­si.

Mil­loin edun­val­von­ta­val­tuu­tus on voi­mas­sa?

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus on voi­mas­sa val­tuu­tuk­sen vah­vis­ta­mis­het­kes­tä val­tuu­tuk­sen lak­kaa­mis­het­keen.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus lakkaa:

1. val­tuu­tuk­sen pe­ruut­ta­mi­sen TAI
2. val­tuut­ta­jan kuo­le­man TAI
3. val­tuu­te­tun luo­pu­mi­sen vuoksi

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus on mah­dol­lis­ta pe­ruut­taa sekä ennen sen voi­maan­tu­loa, että sen voi­maan­tu­lon jäl­keen.

Jos val­tuut­ta­ja pe­ruut­taa edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen sen voi­maan­tu­lon jäl­keen, pe­ruut­ta­mi­nen edel­lyt­tää Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­ton vah­vis­tus­ta. Vah­vis­ta­mi­sen tar­koi­tuk­se­na on var­mis­tua siitä, että val­tuut­ta­ja ky­ke­nee ym­mär­tä­mään pe­ruut­ta­mi­sen mer­ki­tyk­sen.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus lakkaa aina val­tuut­ta­jan kuol­les­sa.

Val­tuu­tuk­sen voi­mas­sao­lo lakkaa myös sil­loin, jos val­tuu­tet­tu il­moit­taa Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tol­le luo­pu­van­sa teh­tä­väs­tään. Ketään ei siis voida vel­voit­taa toi­mi­maan val­tuu­tet­tu­na vas­toin tah­to­aan.

Lue lisää: Mitä va­paa­eh­toi­nen edun­val­von­ta tar­koit­taa?

Lue lisää

• Näistä syistä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen il­mai­sia mal­le­ja ei kan­na­ta käyt­tää sel­lai­se­naan