Edunvalvoja huolehtii henkilön taloudellisista, oikeudellisista ja henkilökohtaisista asioista silloin, kun tämä ei itse kykene niitä hoitamaan esim. sairauden vuoksi. Edunvalvojana toimii yleensä sukulainen, läheinen ja viime kädessä viranomainen.
Elämä voi muuttua nopeasti. Sairauden, ikääntymisen tai onnettomuuden seurauksena kuka tahansa voi joutua tilanteeseen, jossa ei kykene hoitamaan henkilökohtaisia asioitaan alentuneen toimintakyvyn vuoksi.
Edunvalvojan ja edunvalvontavaltuutetun erot
Edunvalvojan ja edunvalvontavaltuutetun välillä on paljon eroja.
- Edunvalvoja tarvitsee holhousviranomaisen luvan hoitaa asioita.
- Edunvalvonvaltuutettu ei puolestaan sellaista tarvitse, sillä hän voi edunvalvontavaltakirjan rekisteröidyttyä toimia päämiehensä edun mukaisesti ilman turhaa byrokratiaa.
Yhä useampi suomalainen tekeekin edunvalvontavaltuutuksen, joka on keino varautua etukäteen esimerkiksi äkillisen tapaturman aiheuttamaan toimintakyvyn heikentymiseen. Edunvalvontavaltuutuksella nimeät valitsemasi luottohenkilön hoitamaan henkilökohtaisia asioitasi.
⚠️ Mikäli henkilöllä ei ole edunvalvontavaltuutusta tehtynä, tulee omaisen hakea joko yleistä edunvalvontaa tai hakeutua itse edunvalvojaksi.
Edunvalvoja on yli 18-vuotias henkilö
Tiesitkö, että edes lähiomaisilla ei ole automaattisesti oikeutta huolehtia toisen henkilön virallisista asioista, kuten pankkiasioista? Asioiden hoitamiseen tarvitaan aina valtuutus, jonka avulla asianosainen nimeää valtuutettuinaan toimivat henkilöt.
Edunvalvojaksi voi hakea Digi- ja väestötietovirastolta. Tiesitkö, että edunvalvojaa voi hakea myös itselle?
Vaatimukset edunvalvojalle
- Täysi-ikäisyys – valtuutetun henkilön tulee olla vähintään 18-vuotias.
- Oikeustoimikelpoisuus – valtuutetun tulee kyetä tekemään sitovia sopimuksia ja muita oikeustoimia valtuuttajan puolesta.
Edunvalvojia voi olla enemmän kuin yksi. Esimerkiksi kahdesta täysi-ikäisestä lapsesta toisen voi nimetä hoitamaan raha-asioita ja toisen henkilökohtaisia asioita.
Huomioithan, että edunvalvojan tulee aina olla luonnollinen henkilö eli yritystä tai muuta organisaatiota ei voi nimetä edunvalvojaksi.
Edunvalvoja on myös oikeutettu saamaan palkkiota hoitamistaan tehtävistä. Edunvalvojan palkkion määrään vaikuttavat päämiehen tulotaso. Palkkiota maksetaan riippumatta siitä, että onko kyseessä edunvalvontavaltuutuksella toimiva yksityishenkilö vai onko päämies yleisen edunvalvonnan alaisena.
Edunvalvojan tehtävät ovat moninaiset
Edunvalvojan tulee toimittaa edunvalvonnan aluksi Digi- ja väestötietovirastolle omaisuusluettelo, josta käy ilmi päämiehen varallisuus.
Jos päämies saa varallisuutta, tulee edunvalvojan ilmoittaa omaisuuden saamisesta kuukauden kuluessa Digi- ja väestötietovirastolle. Mikäli päämiehestä tulee kuolinpesän osakas, tulee edunvalvojan ilmoittaa perukirja kuukauden sisällä perunkirjoituksen tekemisestä.
Alla näet koottuna edunvalvojan tehtäviä.
- omaisuusluettelon tekeminen
- päämiehen tulojen ja menojen kirjanpito
- tehdä vuositili eli antaa kirjanpito Digi- ja väestötietoviraston tarkistettavaksi vuosittain
- pyytää lupa joihin toimiin, kuten päämiehen asunnon myyntiin
- perukirjan ilmoittaminen, jos päämies kuolinpesän osakas
- hakea sijaista, mikäli edunvalvoja on itse estynyt
Milloin edunvalvoja on esteellinen?
Esteellisyyssäännökset suojaavat osaltaan päämiehen etua. Edunvalvojan esteellisyys voi syntyä lain mukaan esimerkiksi silloin, kun hän itse toimii vastapuolena suoritettavassa toimenpiteessä.
Edunvalvoja voi olla esteellinen alla olevissa tapauksissa
- Perinnönjako
- Asuntokauppa
- Vuokrasopimuksen tekeminen
- Lahjan antaminen
Valtuutettu on esteellinen myös silloin, jos toimenpiteen vastapuolena on joku valtuutetulle läheinen henkilö, kuten lapsi tai puoliso.
Lue lisää: edunvalvonta ja testamentti
Edunvalvontavaltuutus vähentää byrokratiaa
Edunvalvontavaltuutuksen tekemällä vältät lähiomaisten taakkaa. Näin heidän ei tarvitse hakeutua edunvalvojaksi, vaan he voivat hoitaa asiasi helposti edunvalvontavaltakirjan avulla. Jos teet edunvalvontavaltuutuksen Aatoksessa, suosittelemme aina ehtoja, jotka hyväksymällä läheisesi välttyvät vuositilien ilmoittamiselta ja lupien hakemiselta.
Edunvalvontavaltuutus tehdään testamentin tavoin aina kirjallisesti. Itse valtakirjassa valtuuttaja nimeää tehtävän hyväksyneen valtuutetun sekä määrittelee asiat, jotka valtuutus kattaa.
Valtuutettu voi siten edustaa valtuuttajaa ainoastaan valtakirjan määräämissä asioissa. Valtuuttajan kannattaakin miettiä tarkkaan, mitä asioita ja toiveita haluaa valtuutukseen sisällyttää.
Juridisesti pätevän edunvalvontavaltakirjan laatiminen edellyttää, että:
- valtakirja on vaadittu lain vaatimaan muotoon
- henkilö ymmärtää asiakirjan sisällön ja vaikutukset
- esteettömät todistajat ovat allekirjoittaneet valtuutuksen
Ilmainen malli edunvalvontavaltuutuksen tekemiseen toimii hyvänä yleisenä pohjana, kun mietit, mitä kaikkea haluat sisällyttää edunvalvontavaltakirjaan. On kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että yleiset lomakkeet eivät ota huomioon henkilökohtaista tilannettasi, jolloin et välttämättä saa tilanteeseesi parhaiten soveltuvaa asiakirjaa.
Oikeusministeriön antaman ohjeistuksen mukaan edunvalvontavaltakirja kannattaa teettää asiantuntijalla, kuten Aatoksen palvelussa, sillä asiakirjan on oltava määrämuotoinen ja lain muotovaatimuksia noudattava.
Aatoksen kautta laadit juridisesti pätevän ja tilanteeseesi soveltuvan asiakirjan. Palvelumme kartoittaa tilanteesi kysymällä kysymyksiä ja luo asiakirjapohjan vastaustesi pohjalta. Voit vapaasti muokata ja lisätä edunvalvojia tai muita asiakirjaan haluamiasi asioita.
Kuka voi toimia edunvalvontavaltuutuksen todistajana?
Edunvalvontavaltuutukseen vaaditaan aina kaksi todistajaa, joiden on täytettävä seuraavat alla olevat kriteerit.
- Täysi-ikäisyys
- Ymmärrettävä todistamisen merkitys
- Eivät saa olla esteellisiä eli lähisukua valtuuttajalle tai valtuutetulle
Mikäli todistajat eivät täytä edellä mainittuja edellytyksiä tai vaadittuja muotoseikkoja ei ole noudatettu, viranomainen ei voi vahvistaa valtakirjaa.
Valtuutus tuleekin voimaan vasta sitten, kun Digi- ja väestötietovirasto on sen vahvistanut.
Edunvalvontavaltuutuksen voimaantulo vaatii aina lääkärin lausunnon
Suomessa Digi- ja väestötietovirasto (DVV) toimii holhousviranomaisena. Kun valtuutuksen antanut henkilö ei kykene enää hoitamaan asioitaan esimerkiksi etenevän muistisairauden heikentämänä, voi valtuutettu pyytää DVV:tä vahvistamaan edunvalvontavaltuutuksen.
Tässä yhteydessä valtuutetun tulee esittää viranomaisille alkuperäisen valtakirjan lisäksi tuore lääkärinlausunto tai muu vastaava asiakirja, joka todistaa valtuuttajan olevan kykenemätön hoitamaan valtuutuksen koskemia asioita.
Valtuutus tulee voimaan välittömästi, kun viranomaiset ovat sen vahvistaneet.
Miksi edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä?
Edunvalvontavaltuutus kannattaa laatia ajoissa. Ilman edunvalvontavaltuutusta viranomainen määrää sinulle yleisen edunvalvojan, jonka kautta itsemääräämisoikeus ei toteudu yhtä tehokkaasti kuin edunvalvontavaltuutuksella. Lisäksi edunvalvojan hankkiminen lisää omaisten työtaakkaa, sillä edunvalvojan tehtävät ovat moninaiset ja niihin liittyy paljon byrokratiaa.
Edunvalvontavaltuutus tuo siis sinulle turvaa ja helpottaa myös läheistesi työtä muutoinkin kuormittavassa tilanteessa.
Väestön ikääntyessä edunvalvontavaltuutus nousee yhä tärkeämmäksi yhteiskunnalliseksi teemaksi. Digi- ja väestötietoviraston mukaan vuoteen 2030 mennessä jopa 40 % kaikista edunvalvonnoista on edunvalvontavaltuutuksia.
Mikäli haluat laatia itsellesi edunvalvontavaltuutuksen, voi sen tehdä kätevästi netissä Aatoksen verkkopalvelussa.
Edunvalvontavaltakirja kätevästi verkossa
Aatos tarjoaa digitaalisia lakipalveluita, jonka kautta laadit yksilöidyn ja juridisesti pätevän edunvalvontavaltuutuksen.
Edunvalvontavaltakirja maksaa Aatoksessa 69 euroa.
Näin teet edunvalvontavaltakirjan Aatoksen palvelussa
- Mieti etukäteen, mitä haluat sisällyttää edunvalvontavaltuutukseen ja ketkä haluat nimetä hoitamaan asioitasi.
- Siirry tekemään edunvalvontavaltuutusta Aatoksen verkkopalveluun.
- Vastaa yleistä tilannettasi kartoittaviin kysymyksiin.
- Palvelu auttaa sinua jokaisessa kohdassa, kuten toiveiden listaamisessa.
- Esikatsele ja hyväksy asiakirja.
- Allekirjoita edunvalvontavaltuutus kahden esteettömän todistajan läsnäollessa.
- Pyydä kahta esteetöntä todistajaa allekirjoittamaan asiakirja.
- Anna edunvalvontavaltakirja säilytykseen valtuuttamallesi henkilölle.
- Kun et voi enää huolehtia asioistasi, valtuuttamasi henkilö rekisteröi edunvalvontavaltakirjan Digi- ja väestötietovirastossa.
Turvaa oma ja läheistesi tulevaisuus – tee edunvalvontavaltuutus jo tänään.
Kokeile tästä: