Kuka voi toi­mia edun­val­vo­ja­na?

Paperien allekirjoitus
tatu.png
Tatu Mäenpää, juristi (OTM)
27.5.2022 ● 3 minuuttia
Jaa artikkeli
Tie­sit­kö, että edun­val­vo­ja ja edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu tar­koit­ta­vat eri asioi­ta?

Edun­val­vo­ja huo­leh­tii hen­ki­lön ta­lou­del­li­sis­ta, oi­keu­del­li­sis­ta ja hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta asiois­ta sil­loin, kun tämä ei itse kykene niitä hoi­ta­maan esim. sai­rau­den vuoksi. Edun­val­vo­ja­na toimii yleen­sä su­ku­lai­nen, lä­hei­nen ja viime kä­des­sä vi­ran­omai­nen.

Elämä voi muut­tua no­peas­ti. Sai­rau­den, ikään­ty­mi­sen tai on­net­to­muu­den seu­rauk­se­na kuka ta­han­sa voi joutua ti­lan­tee­seen, jossa ei kykene hoi­ta­maan hen­ki­lö­koh­tai­sia asioi­taan alen­tu­neen toi­min­ta­ky­vyn vuoksi.

Edun­val­vo­jan ja edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun erot

Edun­val­vo­jan ja edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun vä­lil­lä on paljon eroja.

  • Edun­val­vo­ja tar­vit­see hol­hous­vi­ran­omai­sen luvan hoitaa asioi­ta.
  • Edun­val­von­val­tuu­tet­tu ei puo­les­taan sel­lais­ta tar­vit­se, sillä hän voi edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan re­kis­te­röi­dyt­tyä toimia pää­mie­hen­sä edun mu­kai­ses­ti ilman turhaa by­ro­kra­ti­aa.

Yhä useam­pi suo­ma­lai­nen te­kee­kin edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen, joka on keino va­rau­tua etu­kä­teen esi­mer­kik­si äkil­li­sen ta­pa­tur­man ai­heut­ta­maan toi­min­ta­ky­vyn hei­ken­ty­mi­seen. Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sel­la nimeät va­lit­se­ma­si luot­to­hen­ki­lön hoi­ta­maan hen­ki­lö­koh­tai­sia asioi­ta­si.

⚠️ Mikäli hen­ki­löl­lä ei ole edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta teh­ty­nä, tulee omai­sen hakea joko yleis­tä edun­val­von­taa tai ha­keu­tua itse edun­val­vo­jak­si.

Edun­val­vo­ja on yli 18-vuo­tias hen­ki­lö

Tie­sit­kö, että edes lä­hio­mai­sil­la ei ole au­to­maat­ti­ses­ti oi­keut­ta huo­leh­tia toisen hen­ki­lön vi­ral­li­sis­ta asiois­ta, kuten pank­ki­asiois­ta? Asioi­den hoi­ta­mi­seen tar­vi­taan aina val­tuu­tus, jonka avulla asian­osai­nen nimeää val­tuu­tet­tui­naan toi­mi­vat hen­ki­löt.

Edun­val­vo­jak­si voi hakea Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tol­ta. Tie­sit­kö, että edun­val­vo­jaa voi hakea myös it­sel­le?

Vaa­ti­muk­set edun­val­vo­jal­le

  • Täysi-ikäi­syys – val­tuu­te­tun hen­ki­lön tulee olla vä­hin­tään 18-vuo­tias.
  • Oi­keus­toi­mi­kel­poi­suus – val­tuu­te­tun tulee kyetä te­ke­mään si­to­via so­pi­muk­sia ja muita oi­keus­toi­mia val­tuut­ta­jan puo­les­ta.

Edun­val­vo­jia voi olla enem­män kuin yksi. Esi­mer­kik­si kah­des­ta täysi-ikäi­ses­tä lap­ses­ta toisen voi nimetä hoi­ta­maan raha-asioi­ta ja toisen hen­ki­lö­koh­tai­sia asioi­ta.

Huo­mioit­han, että edun­val­vo­jan tulee aina olla luon­nol­li­nen hen­ki­lö eli yri­tys­tä tai muuta or­ga­ni­saa­tio­ta ei voi nimetä edun­val­vo­jak­si.

Edun­val­vo­ja on myös oi­keu­tet­tu saa­maan palk­kio­ta hoi­ta­mis­taan teh­tä­vis­tä. Edun­val­vo­jan palk­kion mää­rään vai­kut­ta­vat pää­mie­hen tu­lo­ta­so. Palk­kio­ta mak­se­taan riip­pu­mat­ta siitä, että onko ky­sees­sä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sel­la toi­mi­va yk­si­tyis­hen­ki­lö vai onko pää­mies ylei­sen edun­val­von­nan alai­se­na.

Edun­val­vo­jan teh­tä­vät ovat mo­ni­nai­set

Edun­val­vo­jan tulee toi­mit­taa edun­val­von­nan aluksi Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tol­le omai­suus­luet­te­lo, josta käy ilmi pää­mie­hen va­ral­li­suus.

Jos pää­mies saa va­ral­li­suut­ta, tulee edun­val­vo­jan il­moit­taa omai­suu­den saa­mi­ses­ta kuu­kau­den ku­lues­sa Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tol­le. Mikäli pää­mie­hes­tä tulee kuo­lin­pe­sän osakas, tulee edun­val­vo­jan il­moit­taa pe­ru­kir­ja kuu­kau­den si­säl­lä pe­run­kir­joi­tuk­sen te­ke­mi­ses­tä.

Alla näet koot­tu­na edun­val­vo­jan teh­tä­viä.

  • omai­suus­luet­te­lon te­ke­mi­nen
  • pää­mie­hen tu­lo­jen ja me­no­jen kir­jan­pi­to
  • tehdä vuo­si­ti­li eli antaa kir­jan­pi­to Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­ton tar­kis­tet­ta­vak­si vuo­sit­tain
  • pyytää lupa joihin toi­miin, kuten pää­mie­hen asun­non myyn­tiin
  • pe­ru­kir­jan il­moit­ta­mi­nen, jos pää­mies kuo­lin­pe­sän osakas
  • hakea si­jais­ta, mikäli edun­val­vo­ja on itse es­ty­nyt

Mil­loin edun­val­vo­ja on es­teel­li­nen?

Es­teel­li­syys­sään­nök­set suo­jaa­vat osal­taan pää­mie­hen etua. Edun­val­vo­jan es­teel­li­syys voi syntyä lain mukaan esi­mer­kik­si sil­loin, kun hän itse toimii vas­ta­puo­le­na suo­ri­tet­ta­vas­sa toi­men­pi­tees­sä.

Edun­val­vo­ja voi olla es­teel­li­nen alla ole­vis­sa ta­pauk­sis­sa

  • Pe­rin­nön­ja­ko
  • Asun­to­kaup­pa
  • Vuo­kra­so­pi­muk­sen te­ke­mi­nen
  • Lahjan an­ta­mi­nen

Val­tuu­tet­tu on es­teel­li­nen myös sil­loin, jos toi­men­pi­teen vas­ta­puo­le­na on joku val­tuu­te­tul­le lä­hei­nen hen­ki­lö, kuten lapsi tai puo­li­so.

Lue lisää: edun­val­von­ta ja tes­ta­ment­ti

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus vä­hen­tää by­ro­kra­ti­aa

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen te­ke­mäl­lä vältät lä­hio­mais­ten taak­kaa. Näin heidän ei tar­vit­se ha­keu­tua edun­val­vo­jak­si, vaan he voivat hoitaa asiasi hel­pos­ti edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan avulla. Jos teet edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen Aa­tok­ses­sa, suo­sit­te­lem­me aina ehtoja, jotka hy­väk­sy­mäl­lä lä­hei­se­si vält­ty­vät vuo­si­ti­lien il­moit­ta­mi­sel­ta ja lupien ha­ke­mi­sel­ta.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus teh­dään tes­ta­men­tin tavoin aina kir­jal­li­ses­ti.  Itse val­ta­kir­jas­sa val­tuut­ta­ja nimeää teh­tä­vän hy­väk­sy­neen val­tuu­te­tun sekä mää­rit­te­lee asiat, jotka val­tuu­tus kattaa.

Val­tuu­tet­tu voi siten edus­taa val­tuut­ta­jaa ai­noas­taan val­ta­kir­jan mää­rää­mis­sä asiois­sa. Val­tuut­ta­jan kan­nat­taa­kin miet­tiä tark­kaan, mitä asioi­ta ja toi­vei­ta haluaa val­tuu­tuk­seen si­säl­lyt­tää.

Ju­ri­di­ses­ti pä­te­vän edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan laa­ti­mi­nen edel­lyt­tää, että:

  • val­ta­kir­ja on vaa­dit­tu lain vaa­ti­maan muo­toon
  • hen­ki­lö ym­mär­tää asia­kir­jan si­säl­lön ja vai­ku­tuk­set
  • es­teet­tö­mät to­dis­ta­jat ovat al­le­kir­joit­ta­neet val­tuu­tuk­sen

Il­mai­nen malli edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen te­ke­mi­seen toimii hyvänä ylei­se­nä poh­ja­na, kun mietit, mitä kaik­kea haluat si­säl­lyt­tää edun­val­von­ta­val­ta­kir­jaan. On kui­ten­kin hyvä ottaa huo­mioon, että ylei­set lo­mak­keet eivät ota huo­mioon hen­ki­lö­koh­tais­ta ti­lan­net­ta­si, jol­loin et vält­tä­mät­tä saa ti­lan­tee­see­si par­hai­ten so­vel­tu­vaa asia­kir­jaa.

Oi­keus­mi­nis­te­riön an­ta­man oh­jeis­tuk­sen mukaan edun­val­von­ta­val­ta­kir­ja kan­nat­taa teet­tää asian­tun­ti­jal­la, kuten Aa­tok­sen pal­ve­lus­sa, sillä asia­kir­jan on oltava mää­rä­muo­toi­nen ja lain muo­to­vaa­ti­muk­sia nou­dat­ta­va.

Aa­tok­sen kautta laadit ju­ri­di­ses­ti pä­te­vän ja ti­lan­tee­see­si so­vel­tu­van asia­kir­jan. Pal­ve­lum­me kar­toit­taa ti­lan­tee­si ky­sy­mäl­lä ky­sy­myk­siä ja luo asia­kir­ja­poh­jan vas­taus­te­si poh­jal­ta. Voit va­paas­ti muo­ka­ta ja lisätä edun­val­vo­jia tai muita asia­kir­jaan ha­lua­mia­si asioi­ta.

Kuka voi toimia edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen to­dis­ta­ja­na?

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­seen vaa­di­taan aina kaksi to­dis­ta­jaa, joiden on täy­tet­tä­vä seu­raa­vat alla olevat kri­tee­rit.

  • Täysi-ikäi­syys
  • Ym­mär­ret­tä­vä to­dis­ta­mi­sen mer­ki­tys
  • Eivät saa olla es­teel­li­siä eli lä­hi­su­kua val­tuut­ta­jal­le tai val­tuu­te­tul­le

Mikäli to­dis­ta­jat eivät täytä edellä mai­nit­tu­ja edel­ly­tyk­siä tai vaa­dit­tu­ja muo­to­seik­ko­ja ei ole nou­da­tet­tu, vi­ran­omai­nen ei voi vah­vis­taa val­ta­kir­jaa.

Val­tuu­tus tu­lee­kin voi­maan vasta sitten, kun Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­to on sen vah­vis­ta­nut.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen voi­maan­tu­lo vaatii aina lää­kä­rin lausun­non

Suo­mes­sa Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­to (DVV) toimii hol­hous­vi­ran­omai­se­na. Kun val­tuu­tuk­sen an­ta­nut hen­ki­lö ei kykene enää hoi­ta­maan asioi­taan esi­mer­kik­si ete­ne­vän muis­ti­sai­rau­den hei­ken­tä­mä­nä, voi val­tuu­tet­tu pyytää DVV:tä vah­vis­ta­maan edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen.

Tässä yh­tey­des­sä val­tuu­te­tun tulee esit­tää vi­ran­omai­sil­le al­ku­pe­räi­sen val­ta­kir­jan li­säk­si tuore lää­kä­rin­lausun­to tai muu vas­taa­va asia­kir­ja, joka to­dis­taa val­tuut­ta­jan olevan ky­ke­ne­mä­tön hoi­ta­maan val­tuu­tuk­sen kos­ke­mia asioi­ta.

Val­tuu­tus tulee voi­maan vä­lit­tö­mäs­ti, kun vi­ran­omai­set ovat sen vah­vis­ta­neet.

Miksi edun­val­von­ta­val­tuu­tus kan­nat­taa tehdä?

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus kan­nat­taa laatia ajois­sa. Ilman edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta vi­ran­omai­nen määrää si­nul­le ylei­sen edun­val­vo­jan, jonka kautta it­se­mää­rää­mi­soi­keus ei to­teu­du yhtä te­hok­kaas­ti kuin edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sel­la. Li­säk­si edun­val­vo­jan hank­ki­mi­nen lisää omais­ten työ­taak­kaa, sillä edun­val­vo­jan teh­tä­vät ovat mo­ni­nai­set ja niihin liit­tyy paljon by­ro­kra­ti­aa.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus tuo siis si­nul­le turvaa ja hel­pot­taa myös lä­heis­te­si työtä muu­toin­kin kuor­mit­ta­vas­sa ti­lan­tees­sa.

Väes­tön ikään­tyes­sä edun­val­von­ta­val­tuu­tus nousee yhä tär­keäm­mäk­si yh­teis­kun­nal­li­sek­si tee­mak­si. Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­ton mukaan vuo­teen 2030 men­nes­sä jopa 40 % kai­kis­ta edun­val­von­nois­ta on edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sia.

Mikäli haluat laatia it­sel­le­si edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen, voi sen tehdä kä­te­väs­ti ne­tis­sä Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa.

Edun­val­von­ta­val­ta­kir­ja kä­te­väs­ti ver­kos­sa

Aatos tar­jo­aa di­gi­taa­li­sia la­ki­pal­ve­lui­ta, jonka kautta laadit yk­si­löi­dyn ja ju­ri­di­ses­ti pä­te­vän edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen.

Edun­val­von­ta­val­ta­kir­ja maksaa Aa­tok­ses­sa 69 euroa.

Näin teet edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan Aa­tok­sen pal­ve­lus­sa

  1. Mieti etu­kä­teen, mitä haluat si­säl­lyt­tää edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­seen ja ketkä haluat nimetä hoi­ta­maan asioi­ta­si.
  2. Siirry te­ke­mään edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­luun.
  3. Vastaa yleis­tä ti­lan­net­ta­si kar­toit­ta­viin ky­sy­myk­siin.
  4. Pal­ve­lu auttaa sinua jo­kai­ses­sa koh­das­sa, kuten toi­vei­den lis­taa­mi­ses­sa.
  5. Esi­kat­se­le ja hy­väk­sy asia­kir­ja.
  6. Al­le­kir­joi­ta edun­val­von­ta­val­tuu­tus kahden es­teet­tö­män to­dis­ta­jan läs­nä­ol­les­sa.
  7. Pyydä kahta es­tee­tön­tä to­dis­ta­jaa al­le­kir­joit­ta­maan asia­kir­ja.
  8. Anna edun­val­von­ta­val­ta­kir­ja säi­ly­tyk­seen val­tuut­ta­mal­le­si hen­ki­löl­le.
  9. Kun et voi enää huo­leh­tia asiois­ta­si, val­tuut­ta­ma­si hen­ki­lö re­kis­te­röi edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tos­sa.

Turvaa oma ja lä­heis­te­si tu­le­vai­suus – tee edun­val­von­ta­val­tuu­tus jo tänään.

Ko­kei­le tästä: