Yh­tei­so­mis­tuk­sen pur­ka­mi­nen

Esi­nei­tä ja muuta va­ral­li­suut­ta on mah­dol­lis­ta omis­taa myös yh­des­sä muiden hen­ki­löi­den kanssa. Täl­löin on kyse yh­tei­so­mis­tus­suh­tees­ta.

Joskus yh­tei­so­mis­tus­suh­teen päät­tä­mi­nen on kui­ten­kin tar­peel­lis­ta. Yh­tei­so­mis­tus­suh­teen pur­ka­mi­ses­ta sää­de­tään laissa eräis­tä yh­tei­so­mis­tus­suh­teis­ta (180/1958).

Tässä ar­tik­ke­lis­sa käymme läpi yh­tei­so­mis­ta­juu­den pur­ka­mis­ta ja siihen liit­ty­viä yk­si­tyis­koh­tia.

Miten yh­tei­so­mis­tus­suh­de voi­daan purkaa?

Yh­tei­so­mis­tus­suh­teen pur­ka­mi­nen on läh­tö­koh­tai­ses­ti va­paa­muo­tois­ta, jos kaikki yh­tei­so­mis­ta­jat pää­se­vät pur­ka­mi­ses­ta sopuun.

Käy­tän­nös­sä yh­tei­so­mis­tus­suh­de voi­daan purkaa vaikka niin, että yksi omis­ta­jis­ta ostaa muiden yh­tei­so­mis­ta­jien osuu­den it­sel­leen.

Auton yh­tei­so­mis­tus­suh­de voi siis päät­tyä vaikka niin, että yksi auton omis­ta­jis­ta ostaa muiden omis­ta­jien osuu­det au­tos­ta.

Jos so­vin­to ei ole mah­dol­li­nen, yh­tei­so­mis­tus voi­daan purkaa yh­tei­so­mis­tus­lain mu­kai­ses­ti. Yh­tei­so­mis­ta­jan ha­lu­tes­sa päät­tää yh­tei­so­mis­tus­suh­teen, on tähän lain mukaan kaksi vaih­toeh­toa:

• Ja­ka­mal­la esine: yh­tei­so­mis­ta­jan osa yh­tei­ses­tä esi­nees­tä voi­daan erot­taa ja­ka­mal­la ky­sei­nen esine. 
• Myy­mäl­lä esine: mikäli esi­neen ja­ka­mi­nen ei ole käy­tän­nös­sä mah­dol­lis­ta tai jär­ke­vää, yh­tei­so­mis­tus­suh­de voi­daan purkaa myy­mäl­lä.

👉 Käy­tän­nös­sä esi­mer­kik­si auton fyy­si­nen ja­ka­mi­nen osiin ei ole jär­ke­vää, joten yh­tei­so­mis­tuk­sen pur­ka­mi­nen edel­lyt­täi­si en­si­si­jai­ses­ti yh­tei­so­mis­ta­jien so­vin­toa asias­ta.

Jos sopuun ei pääs­täi­si, joku yh­tei­so­mis­ta­jis­ta voisi vaatia auton myyn­tiä yh­tei­so­mis­tuk­sen pur­ka­mi­sek­si.

Aatos on ju­ris­tien ke­hit­tä­mä verk­ko­pal­ve­lu, jonka tar­koi­tus on rat­kais­ta aivan ta­val­lis­ten ih­mis­ten la­kion­gel­mia. Mikäli sinun tar­vit­see tehdä esi­mer­kik­si avio­eh­to, tes­ta­ment­ti tai pe­run­kir­joi­tus, hoituu se no­peas­ti pal­ve­lus­sam­me, joka on jopa 90 % edul­li­sem­pi kuin pe­rin­tei­set la­ki­toi­mis­tot.

Yh­tei­so­mis­tuk­sen pur­ka­mi­nen ei vaadi kaik­kien omis­ta­jien suos­tu­mus­ta

Yh­tei­so­mis­tuk­sen pur­ka­mis­ta voi hakea yksi yh­tei­so­mis­ta­jis­ta. Yh­tei­so­mis­tuk­sen pur­ka­mi­nen ei siis edel­ly­tä kaik­kien yh­tei­so­mis­ta­jien suos­tu­mus­ta.

Yh­tei­so­mis­ta­jal­la on siis oikeus saada oma osansa yh­tei­ses­tä esi­nees­tä ja­ka­mal­la ero­te­tuk­si. Jos esi­neen ja­ka­mi­nen ei ole mah­dol­lis­ta, tuo­miois­tuin voi mää­rä­tä esi­neen myy­tä­väk­si yh­tei­so­mis­tus­suh­teen pur­ka­mis­ta varten.

Yh­tei­so­mis­tuk­sen pur­ka­mi­nen tuo­miois­tui­men avulla ta­pah­tuu läh­tö­koh­tai­ses­ti huu­to­kau­pal­la. tuo­miois­tuin määrää us­ko­tun miehen huo­leh­ti­maan esi­neen myy­mi­ses­tä.

💡 Vinkki: Tie­dät­kö, mitä yh­teis­ta­lous tar­koit­taa?

Yh­tei­so­mis­tuk­sen pur­ka­mi­nen voi tulla kal­liik­si

Jos yh­tei­so­mis­tus­suh­teen pur­ka­mi­ses­ta ei päästä so­vin­toon, voi omis­tus­suh­teen pur­ka­mi­nen maksaa satoja tai jopa tu­han­sia euroja.

Tuo­miois­tui­men mää­rää­mäl­lä us­ko­tul­la mie­hel­lä on ni­mit­täin oikeus palk­kioon. Yh­tei­so­mis­ta­jat vas­taa­vat us­ko­tun miehen hal­lin­nos­ta syn­ty­neis­tä ku­luis­ta.

Yh­tei­so­mis­tuk­sen pur­ka­mi­sen hinta us­ko­tun miehen avus­tuk­sel­la riip­puu siitä, kuinka paljon aikaa ja vaivaa omis­tus­suh­teen pur­ka­mi­seen kuluu.

⚠️ Kus­tan­nuk­sia ar­vioi­taes­sa kan­nat­taa huo­mioi­da, että kä­rä­jä­oi­keus perii yh­tei­so­mis­tuk­sen pur­ka­mis­ha­ke­muk­ses­ta 270 euron maksun.

Yh­tei­so­mis­tus­suh­tei­den eri­tyis­ti­lan­tei­ta

Avio­ero ja pe­rin­nön­ja­ko ovat yh­tei­so­mis­suh­tei­den eri­tyis­ti­lan­tei­ta. Sel­vi­tim­me, miten yh­tei­so­mis­tuk­sen pur­ka­mi­nen ta­pah­tuu avio­ero­ti­lan­tees­sa ja pe­rin­nön­jaos­sa.

1) Avio­pa­rin omai­suus avio­eros­sa

Avio­pa­rin omai­suu­den ja­ka­mi­nen avio­ero­ti­lan­tees­sa on yksi yh­tei­so­mis­suh­tei­den eri­kois­ti­lan­teis­ta, joihin so­vel­le­taan avio­liit­to­lain sään­te­lyä.

Avio­puo­li­soi­den yh­tei­so­mis­suh­teet pu­re­taan siis joko:

• Osi­tuk­ses­sa, jos puo­li­soil­la on avio-oikeus tois­ten­sa omai­suu­teen.
• Omai­suu­den ero­tuk­ses­sa, jos puo­li­soil­la on avio-oi­keu­den täysin pois­sul­ke­va avio­eh­to.

Jos puo­li­sot pää­se­vät omai­suu­ten­sa ja­ka­mi­ses­ta so­vin­toon, omai­suus voi­daan jakaa myös muilla tavoin puo­li­soi­den tahdon mu­kai­ses­ti.

Lue lisää: Omai­suu­den jako avio­eros­sa

2) Kuo­lin­pe­sään kuu­lu­va omai­suus

Kuo­lin­pe­sän osak­kail­le pe­rin­tö­nä tuleva omai­suus sel­vi­ää pe­rin­nön­jaos­sa.

Ennen pe­rin­nön­ja­koa kuo­lin­pe­sän osak­kail­la ei siis ole yh­tei­so­mis­tus­suh­det­ta kuo­lin­pe­sän omai­suu­teen. Kuo­lin­pe­sän omai­suu­des­ta mää­rää­mi­nen ennen pe­rin­nön­ja­koa on osa kuo­lin­pe­sän hal­lin­toa, josta sää­de­tään erik­seen pe­rin­tö­kaa­res­sa (40/1965).

Tietyt kuo­lin­pe­sän va­ral­li­suu­teen kuu­lu­vat omai­suuse­rät, kuten kiin­teis­tö, muo­dos­ta­vat usein kui­ten­kin mer­kit­tä­vän osan pe­rin­tö­nä jaet­ta­vas­ta va­ral­li­suu­des­ta. Usein pe­rin­nön ja­ka­mi­nen edel­lyt­tää­kin joko täl­lai­sen omai­suu­den myy­mis­tä, tai yh­tei­so­mis­tus­suh­teen pe­rus­ta­mis­ta.

Pe­rin­nön­jaos­sa on siis suh­teel­li­sen yleis­tä, että ai­na­kin osalle kuo­lin­pe­sän osak­kais­ta muo­dos­te­taan mää­rä­osai­nen yh­tei­so­mis­tus­suh­de pe­rin­tö­nä jaet­ta­vaan kiin­teis­töön tai muuhun ar­vok­kaa­seen omai­suuse­rään.

👉 Pe­rin­nön­ja­ko voi siis johtaa esi­mer­kik­si ti­lan­tee­seen, jossa si­sa­ruk­set omis­ta­vat per­heen su­ku­ti­lan yhtä suurin mää­rä­osin (esim. jo­kai­nen si­sa­rus omis­taa 1 / 4 kiin­teis­tös­tä).

Jotta tur­hil­ta yh­tei­so­mis­tus­suh­teen pur­ka­mi­sil­ta väl­tyt­täi­siin, olisi kuo­lin­pe­sän osak­kai­den hyvä miet­tiä yh­tei­so­mis­tus­suh­teen toi­mi­vuut­ta etu­kä­teen. Jos tu­le­vat yh­tei­so­mis­ta­jat ovat esi­mer­kik­si jo val­miik­si rii­dois­sa, voi kiin­teis­tön myy­mi­nen olla jär­ke­väm­pää.

Kiin­teis­tö voi olla joskus myös mah­dol­lis­ta jakaa eril­li­siin osiin pe­ril­lis­ten kesken, jol­loin yh­tei­so­mis­ta­juut­ta ei tar­vi­ta.

Kiin­teis­tön yh­tei­so­mis­tus­suh­teen pur­ka­mi­nen

Kiin­teis­tö­jen yh­tei­so­mis­tus on yksi tyy­pil­li­sim­mis­tä yh­tei­so­mis­ta­juu­den on­gel­ma­ti­lan­teis­ta, koska kiin­teis­tö­jen yl­lä­pi­dos­ta ja hal­lin­nas­ta voi syntyä hel­pos­ti eri­mie­li­syyk­siä.

Li­säk­si yh­tei­so­mis­tus­suh­teen pur­ka­mi­nen voi ai­heut­taa rii­to­ja, koska omis­ta­jil­la on usein eri kä­si­tys siitä, miten kiin­teis­tö pi­täi­si jakaa.

Kiin­teis­tön yh­tei­so­mis­suh­teen pur­ka­mi­nen voi kui­ten­kin olla mah­dol­lis­ta ilman kiin­teis­tön myyn­tiä.

Kiin­teis­tön yh­tei­so­mis­ta­juu­den voi jakaa kah­del­la eri ta­val­la:

• Kiin­teis­tön omis­ta­jien vä­li­sel­lä ja­ko­so­pi­muk­sel­la
• Toi­mi­tusin­si­nöö­rin suo­rit­ta­mal­la hal­ko­mi­sel­la

Kiin­teis­tön ja­ko­so­pi­mus

En­si­si­jai­nen tapa kiin­teis­tön ja­ka­mi­sel­le on ja­ko­so­pi­mus, jossa kiin­teis­tön yh­tei­so­mis­ta­jat so­pi­vat kes­ke­nään siitä, miten kiin­teis­tö jae­taan.

Täl­lai­nen ja­ko­so­pi­mus tulee tehdä kiin­teis­tön kaup­pa­kir­jan muo­to­vaa­ti­mus­ten mu­kai­ses­ti: so­pi­muk­sen tulee esi­mer­kik­si olla kir­jal­li­nen ja kau­pan­vah­vis­ta­jan tulee vah­vis­taa ja­ko­so­pi­mus.

Yh­tei­so­mis­ta­jien tulee hakea ja­ko­so­pi­muk­ses­sa mää­ri­tel­lyil­le alueil­leen lain­huu­to, jonka jäl­keen maan­mit­taus­lai­tos muo­dos­taa uudet kiin­teis­töt ja­ko­so­pi­muk­sen mu­kai­ses­ti.

Kiin­teis­tön hal­ko­mi­nen

Kiin­teis­tön hal­ko­mi­seen voi­daan joutua tur­vau­tu­maan sil­loin, kun yh­tei­so­mis­ta­jat eivät halua myydä kiin­teis­töä, mutta he eivät myös­kään saa laa­dit­tua kiin­teis­tön ja­ko­so­pi­mus­ta.

👉 Yleen­sä hal­ko­mi­seen jou­du­taan siis tur­vau­tu­maan rii­ta­ti­lan­teis­sa.

Kiin­teis­tön hal­ko­mi­sen tekee toi­mi­tusin­si­nöö­ri, jonka te­ke­miin pää­tök­siin yh­tei­so­mis­ta­jat voivat hakea tar­vit­taes­sa muu­tos­ta kä­rä­jä­oi­keu­den maa­oi­keus­osas­tol­ta.

Huo­mioi mah­dol­li­suus kiin­teis­tön hal­lin­nan­ja­ko­so­pi­muk­seen

Kiin­teis­tön yh­tei­so­mis­tuk­ses­sa kan­nat­taa huo­mioi­da kiin­teis­tön hal­lin­nan­ja­ko­so­pi­muk­sen vai­ku­tus yh­tei­so­mis­tuk­sen pur­ka­mi­seen.

Hal­lin­nan­ja­ko­so­pi­mus voi ni­mit­täin tuoda sel­keyt­tä kiin­teis­tön yh­tei­so­mis­ta­juu­teen. Tämä johtuu siitä, että hal­lin­nan­ja­ko­so­pi­muk­ses­ta käy sel­keäs­ti ilmi, mitä osia kiin­teis­tös­tä kukin yh­tei­so­mis­ta­ja hal­lit­see.

Li­säk­si so­pi­muk­ses­ta käy yleen­sä ilmi, mitä vel­vol­li­suuk­sia omis­ta­jil­la on esi­mer­kik­si kiin­teis­tön yl­lä­pi­toon liit­tyen.

Lain­huu­to- ja kiin­ni­tys­re­kis­te­riin re­kis­te­röi­ty hal­lin­nan­ja­ko­so­pi­mus estää myös sen, että kiin­teis­tö jou­dut­tai­siin myy­mään yh­tei­so­mis­tus­suh­teen pur­ka­mi­sek­si.

Lue lisää: Lain­huu­to kuo­lin­pe­säs­sä

La­ki­asiat kun­toon Aa­tok­ses­sa

Ko­kei­le Aa­tok­sen help­po­käyt­töis­tä la­ki­pal­ve­lua. Asiak­kaa­nam­me saat aina myös il­mais­ta la­ki­neu­von­taa miel­tä­si as­kar­rut­ta­vis­sa la­ki­asiois­sa.

Tu­tus­tu pal­ve­lui­him­me ja laita la­ki­asiat ker­ral­la kun­toon!

Lue lisää

• Vuo­kra­so­pi­muk­sen ir­ti­sa­no­mi­nen
• Mil­loin park­ki­sak­ko on ai­hee­ton?
• Mikä on haas­te­ha­ke­mus?