Keskinäinen testamentti on yksi vaihtoehto turvata puolison asemaa kuoleman varalta. Yhteinen testamentti herättää kuitenkin hämmennystä perinnönjaossa. Saavatko lapset lainkaan perintöä, jos vanhemmilla on yhteisesti laadittu keskinäinen testamentti?
Tässä artikkelissa kertaamme ensin, mitä keskinäinen testamentti tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on. Tämän jälkeen tarkastelemme lasten roolia perimyksessä sekä sitä, miten keskinäinen testamentti vaikuttaa heidän oikeuteensa periä.
Keskinäinen testamentti on yhteinen testamentti
Keskinäisellä testamentilla kaksi henkilöä määräävät omaisuudestaan toistensa hyväksi kuolemansa varalta. Se testamentin laatijoista, joka kuolee viimeisenä perii ensiksi kuolleen keskinäisen testamentin mukaisesti.
Useimmiten keskinäinen testamentti tehdään puolisoiden välillä, mutta ketkä tahansa kaksi henkilöä, esimerkiksi ystävykset, voivat laatia sellaisen.
Kyse on oikeastaan kahdesta samassa asiakirjassa olevasta testamentista, jolla molemmat testamentin laatijat määräävät omaisuutta toisilleen. Määräykset voivat olla täysin yhteneväisiä, mutta ne voivat koskea myös esimerkiksi toisen omistamaa tiettyä omaisuutta.
💡 Keskinäiselle testamentille on tyypillistä molemminpuolisuus ja vastavuoroisuus. Useimmiten testamentti laaditaan lisäksi ehdollisena siten, että se on voimassa vain, mikäli molempien testamentin laatijoiden testamenttimääräykset ovat voimassa.
Lue lisää: Mitä keskinäinen testamentti sisältää?
Keskinäinen testamentti turvaa puolisoiden aseman
Keskinäisellä testamentilla voit turvata puolisosi toimeentuloa ja asumista myös sen jälkeen, kun aika on sinusta jättänyt.
Lapset eli rintaperilliset ovat perimysjärjestyksessä aina ensimmäisenä. Aviopuoliso perii lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan vain, mikäli rintaperillisiä ei ole.
⚠️ Avopuolisolla taas ei ole lainkaan oikeutta perintöön. Lue lisää avopuolisosta ja perintöoikeudesta.
Mikäli vainajalla on lapsia, puoliso voi saada perintöä vain testamentilla tai lapsien luopuessa perinnöstä.
Esimerkki: Kuka perii, kun puoliso kuolee?
Jaana ja Oskari ovat naimisissa keskenään. Heillä on keskenään yhteisiä lapsia. Jaanalla ja Oskarilla ei ole tehtynä keskinäistä testamenttia eikä tavallista testamenttia.
Jaana menehtyy yllättäen. Jaanan omaisuuden perii Jaanan ja Oskarin lapset, sillä nämä ovat Jaanan rintaperillisiä. Rintaperilliset ovat aina ensimmäisinä perimysjärjestyksessä. Oskari ei puolestaan peri mitään ilman testamenttia.
Mikäli Jaanalla olisi ollut testamentti tehtynä tai Jaanalla ja Oskarilla yhteinen keskinäinen testamentti, olisi eloonjääneen puolison asemaa voinut paremmin turvata.
Näin keskinäinen testamentti turvaa puolisosi taloutta
Keskinäinen testamentti mahdollistaa puolison talouden turvaamisen monella eri tavalla.
- Puoliso saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin
- Erityisesti avoleski hyötyy asumisoikeudesta
- Puolison aseman turvaaminen, jos lapsia aiemmasta suhteesta
- Mahdollista ehkäistä perintöriitoja
Keskinäisellä testamentilla voit varmistaa esimerkiksi sen, että puolisosi saa jäädä asumaan yhteisenä kotinanne käyttämään asuntoon, vaikka se olisi kokonaan tai osittain sinun omistuksessasi. Tästä hyötyy erityisesti avoleski, jolla ei ole aviopuolisolle tarkoitettua lesken asumisoikeutta puolisoiden yhteisenä kotina käyttämään asuntoon puolison kuoleman jälkeen.
Keskinäinen testamentti kannattaa kuitenkin myös aviopuolison hyväksi, sillä asumisoikeus on turvattu leskelle vain silloin, mikäli tämän varallisuuteen ei ennestään kuulu kodiksi soveltuvaa asuntoa.
Keskinäinen testamentti on hyvä keino turvata puolison asema myös erityisesti silloin, kun pariskunnalla on lapsia, jotka ovat toisen puolison aiemmasta parisuhteesta.
Lisäksi keskinäisen testamentin laatiminen ehkäisee perinnöstä aiheutuvia riitoja perillisten välillä. Kun vainajan viimeinen tahto on ilmaistu selkeästi testamentissa, jää vähemmän tulkinnanvaraa sille, mitä vainaja todellisuudessa olisi toivonut omaisuutensa jakamisesta.
Parhaimmillaan keskinäinen testamentti turvaa sekä lesken että lapsien oikeutta.
Lue lisää: Yleistestamentti vai keskinäinen testamentti? ja Voiko keskinäistä testamenttia muuttaa puolison kuoleman jälkeen?
Kokeile testamentin tekoa ilmaiseksi
Kokeile, kuinka helppoa testamentin tekeminen on Aatoksen palvelussa.
Rintaperillisillä eli lapsilla on aina oikeus osaan perinnöstä
Rintaperillisillä on aina oikeus vähintään tiettyyn osuuteen perinnöstä. Tätä osuutta kutsutaan lakiosaksi. Oikeus lakiosaan on ehdoton, eikä sitä voida kumota testamentilla. Sillä, minkä tyyppinen testamentti on kyseessä, ei ole merkitystä.
Siispä lapsilla on oikeus vaatia lakiosaansa myös silloin, kun vanhemmat ovat laatineet keskinäisen testamentin. Tämä kannattaa ottaa huomioon testamenttia laatiessa.
Testamenttiin voi kirjata esimerkiksi toiveen siitä, etteivät lapset vaatisi lakiosaansa. Tämä ei kuitenkaan estä lasten oikeutta vaatia lakiosaa. Halutessaan rintaperillinen voi kuitenkin jättää lakiosan vaatimatta.
💡 Muista, että testamentti kannattaa säilyttää hyvässä tallessa, josta perilliset sen löytävät.
Kuinka paljon lapset saavat, jos vanhemmilla keskinäinen testamentti?
Lakiosan suuruus on puolet siitä, mitä rintaperillinen tulisi perimään, mikäli testamenttia ei olisi. Jos rintaperillisiä on kaksi, perisivät he ilman testamenttia kumpikin vainajan jäämistöstä puolet.
Mikäli vainaja oli määrännyt testamentilla omaisuutensa toiselle henkilölle, ja rintaperilliset vaativat lakiosaansa, saavat he kumpikin yhden neljäsosan perinnöstä.
Esimerkki: Kuinka paljon lapset saavat?
Jos vainajalla on testamentti, täytyy lasten vaatia lakiosaa. Vainajalla on kolme lasta, jotka vaativat perinnön lakiosaa. Lakiosa kattaa 50 % vainajan koko omaisuudesta.
Koska lapsia on kolme, jakavat he lakiosan (50 % omaisuudesta) tasan. Laskutoimitus on seuraavanlainen: 50 / 3 = 16,7 %.
Jokainen lapsi saa siis noin 16,7 % omaisuudesta perinnöksi.
💡 Tiedätkö, miten rintaperillinen voi vaatia lakiosaansa?