Käytännössä osituksen tekeminen vuosien jälkeen on kuitenkin selkeästi vaikeampaa kuin heti avioeron yhteydessä tehty omaisuuden jako, joten ositus kannattaa ehdottomasti tehdä mahdollisimman pian.
Oikeus vaatia ositusta ei lähtökohtaisesti vanhene. Sinä tai puolisosi voitte siis vaatia ositusta myöhemminkin, jos se on syystä tai toisesta jäänyt tekemättä.
Hoida avioeron ositus Aatoksen palvelussa
Aatoksen suositussa verkkopalvelussa hoidat avioeron ja avioeron osituksen edullisesti hintaan 199 euroa.
Tiesitkö, että voit hoitaa myös pelkän osituksen Aatoksessa? Palvelumme huomioi toiveenne siitä, miten haluatte omaisuuden jakaantuvan avioeron päätyttyä.
Anna Aatoksen hoitaa avioeron ositus - siten se onnistuu helpoiten!
Osituskirjalla on suuri merkitys
Et ole turvassa puolisosi mahdolliselta ositusvaatimukselta ennen kuin virallinen osituskirja on laadittu.
Vain osituskirja nimittäin takaa osituksen oikeudellisen sitovuuden ja varmistaa, ettei jo tehtyä ositusta voida myöhemmin vaatia muutettavaksi. Osituskirjan rekisteröimällä voit myös saada suojaa entisen puolisosi velkojia vastaan.
Mitä, jos toinen puoliso kuolee ennen ositusta?
Osituskirjan puuttuminen aiheuttaa ongelmia viimeistään toisen puolison kuollessa, sillä eloonjäänyt puoliso kuuluu tällöin kuolleen puolison kuolinpesään.
Osituksen tekemättä jättäminen voi aiheuttaa myöhemmin ongelmia, vaikka puolisot olisivat keskenään sovussa omaisuuden jaosta: kuolleen puolison perilliset voivat nimittäin myös vaatia ositusta toimitettavaksi.
Osituksen aloittaminen
Ositus voidaan aloittaa vaatimalla osituksen tekemistä entiseltä puolisolta. Jos entinen puoliso ei tähän suostu, niin ositus voidaan aloittaa vaatimalla käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä.
Kun pesänjakaja on määrätty, tämä hoitaa osituksen parhaaksi katsomallaan tavalla. Jos puolisot eivät ole tyytyväisiä pesänjakajan tekemään ositukseen, he voivat valittaa osituksesta edelleen käräjäoikeuteen.
Osituksen tekeminen vuosienkin jälkeen on siis mahdollista myös yksipuolisella ositusvaatimuksella. Puolisosi ei siis tarvitse suostua ositukseen sen aloittamiseksi.
Suostumuksen puuttuminen aiheuttaa kuitenkin käytännössä sen, että ositus on riitainen. Riitaisen osituksen tekeminen edellyttää pesänjakajan määräämistä, ja tämä lisää osituksesta aiheutuvia kustannuksia.
Osituksesta kannattaakin pyrkiä sopuun. Näin pystytte vapaammin päättämään osituksen toteuttamisesta, ja osituksen kustannukset ovat pienemmät.
Mikä omaisuus kuuluu jaon piiriin?
Osituksen tarkoituksena on arvioida puolisoiden omaisuus eron hetkellä ja jakaa se tasan puolisoiden kesken.
Omaisuuden arvon määrittämisen kannalta on olennaista tietää avioeron vireilletulohetki, eli päivä, jolloin avioerohakemus jätettiin käräjäoikeuteen.
Avioeron vireilletulohetken jälkeen puolisoille kertynyt omaisuus tai velat eivät vaikuta puolisoiden omaisuuden arvoon osituksessa. Jos olet siis esimerkiksi saanut suuren perinnön avioeron vireilletulohetken jälkeen, ei puolisollasi ole avio-oikeutta tähän perintöön.
Miten puolisoiden omaisuuden arvo lasketaan?
Osituksessa jaettavat varat arvostetaan lähtökohtaisesti osituksen toimitushetken mukaan. Jaettavaan omaisuuteen kuuluvat omaisuuserät määräytyvät siis avioeron vireilletulohetken mukaan, mutta niiden arvossa tapahtuneet muutokset huomioidaan osituksessa.
Esimerkki: Kesämökki ja vireilletulohetki
Jos omistat kesämökin, jonka olet hankkinut ennen avioeron vireilletulohetkeä, kesämökki kuuluu osituksessa jaettavaan omaisuuteen.
Jos kesämökin arvo on kuitenkin ollut avioeron vireilletulohetkellä 50 000 euroa, ja sen arvo on osituksen toimitushetkellä 80 000 euroa, katsotaan kesämökin arvoksi osituksessa 80 000 euroa.
Vastaavalla tavalla arvonalentumiset otetaan myös huomioon, eli jos kesämökin arvo on laskenut osituksen toimitushetkeen mennessä, sen arvoksi katsotaan tämä laskenut arvo.
Omaisuus arvostetaan lähtökohtaisesti aina käyvän myyntiarvon mukaisesti: omaisuuskohteille annetaan siis osituksessa se arvo, joka vastaa niiden todennäköistä myyntihintaa osituksen toimitushetkellä.
Osituksen helpottamiseksi kannattaakin pyytää myös ajantasaiset hinta-arviot suurimmista jaettavista omaisuuseristä, kuten asunnosta tai ajoneuvoista. Jos pääset puolisosi kanssa sopuun osituksesta, voitte myös sopia keskenänne omaisuuserien tarkemmasta arvosta.
💡 Vinkki: Aatoksen palvelu laskee automaattisesti omaisuuden arvot ja laskee myös mahdollisen tasingon arvon. Voitte myös toivoa tiettyä omaisuutta pidettäväksi itsellänne.
Vältä omaisuuden arvonnoususta aiheutuvat ongelmat
Ositus kannattaakin tehdä usein viivytyksettä, jos omistat arvokkaita omaisuuseriä, kuten asunnon. Näin pystyt helpottamaan ositusta ja pienennät usein mahdollista tasingonmaksuvelvollisuuttasi.
Tasinkoa maksava puoliso saa päättää, mitä omaisuutta hän luovuttaa tasinkona. Tästä huolimatta arvonnoususta aiheutunut suuri tasingonmaksuvelvollisuus voi olla ongelmallinen: arvonnousu voi johtaa esimerkiksi siihen, että puolison on pakko myydä itse omistamansa asunto, jotta hän saa rahat tasingon maksamista varten.
💡 Lue lisää: Osituslaskelma määrittää tasingon määrän
Vuosia avioeron jälkeen tehty ositus on usein vaikeaa
Voit helpottaa osituksen tekemistä hankkimalla tarvittavat asiakirjat kaikesta jaettavasta omaisuudesta, kuten pankissa olevista tileistä ja mahdollisista veloista. Koska jaettava omaisuus määräytyy avioeron vireilletulohetken mukaan, kannattaa nämä tiedot pyytää avioeron vireilletulopäivään asti.
Tarvittavien tilitietojen hankkiminen vuosien jälkeen voi kuitenkin olla haastavaa.
Ositusta voi vaikeuttaa myös se, että monet avioeron vireilletulohetkellä omistetut omaisuuserät ovat voineet jo vaihtua toiseksi. Esimerkiksi kesämökki on voitu jo myydä, ja ostaa osalla rahoista purjevene. Loput rahat on voitu käyttää matkailuun.
Jaettavan omaisuuden tarkka määrittäminen onkin vuosien jälkeen yleensä vaikeaa. Erityisesti tasingonmaksuvelvollisuus voi olla ongelmallinen, jos puoliso ei enää omista jaon perusteena olevaa omaisuutta.
💡 Vinkki: Osituksen tekeminen ei ole pakollista, mutta se on erittäin suositeltavaa.
Voidaanko ositusta kohtuullistaa?
Ositusta voidaan sovitella, jos omaisuuden jakaminen suoraan lain kirjaimen mukaan johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen. Puolisoiden avio-oikeutta ja sen laajuutta voidaan esimerkiksi rajoittaa.
Osituksen sovittelu voisi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, jos toisen puolison omistaman yrityksen arvo olisi kasvanut huomattavasti avioeron jälkeen.
Osituksen sovittelutarve arvioidaan tapauskohtaisesti, ja osituksen mahdollisesta kohtuullistamisesta päättää ensisijaisesti pesänjakaja.
Pesänjakajan ratkaisusta voidaan kuitenkin valittaa käräjäoikeuteen.