Edun­val­vo­jan vää­rin­käy­tök­set

Nainen puhaltaa lunta kämmeneltä
tatu.png
Tatu Mäenpää, juristi (OTM)
4.3.2024 ● 4 minuuttia
Jaa artikkeli
Useim­mis­sa ta­pauk­sis­sa edun­val­von­ta hoi­de­taan asian­mu­kai­ses­ti pää­mie­hen etua aja­tel­len. Kui­ten­kin osa edun­val­vo­ji­na toi­mi­vis­ta hen­ki­löis­tä syyl­lis­tyy pää­mie­hen va­ral­li­suu­den vää­rin­käy­tök­siin tai toimii muuten edun­val­vot­ta­van edun vas­tai­ses­ti.

Olitpa sitten edun­val­vot­ta­va tai edun­val­von­nas­sa olevan hen­ki­lön lä­hei­nen, tästä ar­tik­ke­lis­ta saat tietoa, miten toimia, jos epäi­let vää­rin­käy­tök­siä.

Edun­val­vo­ja on vas­tuus­sa pää­mie­hen asioi­den hoi­dos­ta

Edun­val­vo­ja mää­rä­tään useim­mi­ten hoi­ta­maan pää­mie­hen ta­lou­del­li­sia asioi­ta. Joskus edun­val­vo­jan teh­tä­vään si­säl­tyy myös pää­mie­hen hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta asiois­ta huo­leh­ti­mi­nen.

Edun­val­vo­ja­na voi toimia joko ylei­sen edun­val­vo­jan teh­tä­vää hoi­ta­va val­tion vir­ka­mies tai teh­tä­vään sopiva muu hen­ki­lö, esi­mer­kik­si edun­val­vot­ta­van eli pää­mie­hen lä­hei­nen.

⚠️ Huomio, että edun­val­vo­jan ja edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun oi­keu­det ja vel­vol­li­suu­det poik­kea­vat toi­sis­taan. Edun­val­vo­jaan so­vel­le­taan lakia hol­hous­toi­mes­ta, kun taas edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tuun lakia edun­val­von­ta­val­tuu­te­tus­ta.

Teh­tä­vään­sä hoi­ta­mis­ta varten edun­val­vo­ja ottaa hal­lin­taan­sa pää­mie­hen omai­suu­den siltä osin kuin se on tar­peen tämän etujen suo­jaa­mi­sek­si. Tämä tar­koit­taa yleen­sä esi­mer­kik­si sitä, että pää­mie­hen ra­ha­va­rat siir­re­tään eril­li­sel­le ti­lil­le, johon vain edun­val­vo­jal­la on käyt­tö­oi­keus. Pää­mie­hen käyt­töön voi­daan jättää pank­ki­ti­li, jolle mak­se­taan sään­nöl­li­ses­ti pää­mie­hen tar­pei­ta vas­taa­vaa käyt­tö­va­raa.

Lue lisää: Mitkä ovat edun­val­vo­jan teh­tä­vät?

Edun­val­vo­jan on toi­mit­ta­va pää­mie­hen edun mu­kai­ses­ti

Edun­val­vo­jal­la on siis huo­mat­ta­va valta pää­mie­hen ta­lou­del­li­sis­sa asiois­sa. Edun­val­vo­jan on kui­ten­kin aina hoi­det­ta­va pää­mie­hen omai­suut­ta siten, että omai­suus ja sen tuotto voi­daan käyt­tää pää­mie­hen hyö­dyk­si. Sillä on pys­tyt­tä­vä tyy­dyt­tä­mään pää­mie­hen hen­ki­lö­koh­tai­set tar­peet. Edun­val­vo­jan vel­vol­li­suu­te­na on esi­mer­kik­si etuuk­sien ha­ke­mi­nen pää­mie­hel­le, mikäli pää­mie­hel­lä on mah­dol­li­suus saada niitä.

Edun­val­vo­jan on toi­mit­ta­va teh­tä­väs­sään tun­nol­li­ses­ti ja pää­tök­sen­teon on oltava sel­lais­ta, että se edis­tää pää­mie­hen pa­ras­ta. Edun­val­vo­jaa koskee myös niin sa­not­tu ylei­nen huo­len­pi­to­vel­vol­li­suus, eli vel­vol­li­suus huo­leh­tia, että pää­mie­hel­le jär­jes­te­tään sel­lai­nen hoito, huo­len­pi­to ja kun­tou­tus, jota pää­mies tar­vit­see.

Lue lisää: Kuinka teen omai­suus­luet­te­lon?

Epäi­let­kö edun­val­vo­jan toi­mi­van lain tai pää­mie­hen edun vas­tai­ses­ti?

Aina luo­tet­ta­vim­mal­ta­kaan vai­kut­ta­va hen­ki­lö ei hoida kaik­kia asioi­ta niin kuin pi­täi­si. Vää­rin­käy­tök­set ovat ylei­sim­piä, kun edun­val­vo­jan toimii yk­si­tyis­hen­ki­lö.

Edun­val­vo­ja saat­taa käyt­tää pää­mie­hen varoja omiin han­kin­toi­hin­sa tai suo­raan ka­val­taa pää­mie­hen ti­li­va­ro­ja omalle pank­ki­ti­lil­leen. Aina kyse ei ole ta­hal­li­ses­ta ja sys­te­maat­ti­ses­ta ta­lou­del­li­ses­ta hy­väk­si­käy­tös­tä, vaan vää­rin­käy­tök­sien syynä saat­taa olla myös tie­tä­mät­tö­myys, jak­sa­mat­to­muus tai vä­lin­pi­tä­mät­tö­myys.

Jos edun­val­vo­ja­na toimii esi­mer­kik­si per­heen­jä­sen, voi ris­ki­nä olla, että pää­mie­hen ja edun­val­vo­jan varat se­koit­tu­vat. Yl­lä­tyk­se­nä voi myös tulla, että pää­mie­hen varoja ei saa esi­mer­kik­si en­ti­seen tapaan käyt­tää syn­ty­mä­päi­vä- ja jou­lu­lah­joi­hin, sillä edun­val­vo­ja ei läh­tö­koh­tai­ses­ti saa lah­joit­taa pää­mie­hen va­ral­li­suut­ta.

Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­to valvoo edun­val­vo­jan toi­min­taa

Koska edun­val­vo­jal­la on suuri valta ja vastuu pää­mie­hen­sä asiois­sa, on tär­ke­ää, että edun­val­vo­jan toi­min­taa val­vo­taan tämän toi­min­nan asian­mu­kai­suu­den var­mis­ta­mi­sek­si ja vää­rin­käy­tös­ten eh­käi­se­mi­sek­si ja ha­vait­se­mi­sek­si. Edun­val­vo­jan – ja myös edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun – toi­min­taa valvoo hol­hous­vi­ran­omai­nen eli Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­to.

Val­von­ta tar­koit­taa pää­asias­sa edun­val­vo­ja­na ti­li­vel­vol­li­suut­ta. Edun­val­vo­jan sekä edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun on laa­dit­ta­va kolmen kuu­kau­den ku­lues­sa edun­val­von­nan al­ka­mi­ses­ta omai­suus­luet­te­lo pää­mie­hen ta­lou­del­li­ses­ta ti­lan­tees­ta. Omai­suus­luet­te­lo si­säl­tää luet­te­lon pää­mie­hen va­rois­ta ja ve­lois­ta edun­val­von­nan al­ku­päi­väl­tä.

Edun­val­von­nan kes­täes­sä sekä edun­val­vo­jan että edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun on pi­det­tä­vä kirjaa pää­mie­hen ve­lois­ta ja va­rois­ta sekä ti­li­kau­den ta­pah­tu­mis­ta. Mitä tar­kem­min kirjaa pi­de­tään, sitä hel­pom­min myös mah­dol­li­set vir­heet ja vää­rin­käy­tök­set on mah­dol­lis­ta ha­vai­ta.

Edun­val­vo­jan on li­säk­si laa­dit­ta­va pää­mie­hen va­ral­li­suu­des­ta vuo­sit­tain vuo­si­ti­li, joka toi­mi­te­taan Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­toon tar­kis­tet­ta­vak­si. Edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu voi poi­ke­ta vuo­si­ti­lin laa­ti­mi­ses­ta, mikäli tästä on otettu mää­räys edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­seen. Li­säk­si edun­val­von­nan päät­tyes­sä on laa­dit­ta­va pää­tös­ti­li.

Lue lisää: Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen teko on suo­sit­tua

Pää­mie­hen etu tur­va­taan vii­me­si­jai­ses­ti pak­ko­kei­noin

Mikäli edun­val­vo­ja jättää hoi­ta­mat­ta esi­mer­kik­si ti­li­vel­vol­li­suu­ten­sa, voi hol­hous­vi­ran­omai­nen mää­rä­tä edun­val­vo­jan suo­rit­ta­maan lai­min­lyö­dyn toi­men­pi­teen sakon uhalla. Vaih­to­na sa­kol­le on, että hol­hous­vi­ran­omai­nen tee­tät­tää lai­min­lyö­dyn teh­tä­vän edun­val­vo­jan kus­tan­nuk­sel­la. Täl­löin edun­val­vo­jan on luo­vu­tet­ta­va kaikki teh­tä­vän hoi­ta­mi­seen tar­vit­ta­vat to­sit­teet ja asia­kir­jat hol­hous­vi­ran­omai­sel­le. Myös tätä voi­daan te­hos­taa uh­ka­sa­kol­la.

Mikäli pää­mie­hen etua ei muuten saada tur­vat­tua, on vii­me­si­jai­se­na vaih­toeh­to­na edun­val­vo­jan vaih­ta­mi­nen tuo­miois­tui­men pää­tök­sel­lä. Mikäli esi­mer­kik­si edun­val­vo­ja­na toi­mi­va yk­si­tyis­hen­ki­lö lai­min­lyö teh­tä­vien­sä hoi­ta­mi­sen, mää­rä­tään hänen ti­lal­leen usein vir­ka­vas­tuul­la toi­mi­va ylei­nen edun­val­vo­ja.

Edun­val­vo­ja on aina kor­vaus­vel­vol­li­nen pää­mie­hel­le ai­heu­tu­nees­ta va­hin­gos­ta.

Ole yh­tey­des­sä Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­toon, jos epäi­let vää­rin­käy­tös­tä

Mikäli epäi­let omassa tai lä­hei­se­si edun­val­von­nas­sa vää­rin­käy­tök­siä, ole yh­tey­des­sä hol­hous­vi­ran­omai­se­na toi­mi­vaan Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ran­omai­seen. Tätä ennen kan­nat­taa kui­ten­kin ensin olla suo­raan yh­tey­des­sä edun­val­vo­jaan asian sel­vit­tä­mi­sek­si. Mikäli kyse on ylei­ses­tä edun­val­vo­jas­ta, voit olla yh­tey­des­sä myös tämän esi­mie­heen eli joh­ta­vaan ylei­seen edun­val­vo­jaan.

Mikäli asia ei ratkea näillä toi­mil­la, voit myös laatia hol­hous­vi­ran­omai­sel­le kan­te­lun edun­val­vo­jan toi­min­nas­ta. Ylei­sen edun­val­vo­jan toi­min­nas­ta voi kan­nel­la myös edus­kun­nan oi­keus­asia­mie­hel­le tai val­tio­neu­vos­ton oi­keus­kans­le­ril­le.

Hol­hous­vi­ran­omai­nen voi kan­te­lun seu­rauk­se­na mm.

  • antaa oh­jeis­tus­ta
  • kiin­nit­tää huo­mio­ta edun­val­vo­jan tapaan hoitaa edun­val­von­taa
  • antaa edun­val­vo­jal­le huo­mau­tuk­sen, mikäli hän on toi­mi­nut lain vas­tai­ses­ti tai lai­min­lyö­nyt teh­tä­vi­ään
  • ryhtyä toi­men­pi­tei­siin edun­val­vo­jan vaih­ta­mi­sek­si tai edun­val­vo­jan si­jai­sen mää­rää­mi­sek­si

Lue lisää: Edun­val­vo­jan mää­rää­mi­nen

Si­nul­la on oikeus saada tie­to­ja ta­lou­del­li­sis­ta asiois­ta­si

Mikäli olet itse edun­val­von­nan pää­mies, muista, että si­nul­la on aina oikeus saada tie­to­ja siitä, miten ta­lou­del­li­sia asioi­ta­si on hoi­det­tu. Edun­val­vo­jan on pyyn­nös­tä sel­vi­tet­tä­vä pää­mie­hel­le tämän ta­lou­del­lis­ta asemaa ja toi­men­pi­tei­tä, joihin edun­val­vo­ja on ryh­ty­nyt omai­suut­ta hoi­taes­saan.

Edun­val­vo­jan on myös aina pää­tök­siä teh­des­sään tie­dus­tel­ta­va pää­mie­hen mie­li­pi­det­tä, jos asiaa on pää­mie­hen kan­nal­ta pi­det­tä­vä tär­keä­nä, kuu­le­mi­nen voi ta­pah­tua ilman huo­mat­ta­vaa han­ka­luut­ta ja pää­mies ky­ke­nee ym­mär­tä­mään asian mer­ki­tyk­sen.

Mikäli olet edun­val­von­nan pää­mie­hen lä­hei­nen, huomaa, että edun­val­vo­jal­la on pää­mie­hen­sä asiois­sa sa­las­sa­pi­to­vel­vol­li­suus. Voit saada tietoa lä­hei­se­si ta­lou­del­li­sis­ta asiois­ta edun­val­vo­jal­ta vain, mikäli pää­mies on an­ta­nut edun­val­vo­jal­le luvan tie­to­jen an­ta­mi­seen. Lä­heis­ten tie­don­saan­tioi­keu­des­ta kan­nat­taa­kin kes­kus­tel­la edun­val­vo­jan kanssa heti edun­val­von­nan al­kaes­sa.