4 syytä, miksi edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen il­mais­ta mallia ei kan­na­ta käyt­tää

Oletko har­kin­nut edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen te­ke­mis­tä itse käyt­tä­mäl­lä val­mis­poh­jaa? Se ei läh­tö­koh­tai­ses­ti ole suo­si­tel­ta­vaa, vaikka ne­tis­tä löytyy eri­lai­sia pohjia edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta varten.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen laa­ti­mi­nen it­se­näi­ses­ti alusta lop­puun ei ole ris­ki­tön­tä. Tie­sit­kö, että edun­val­von­ta­val­tuu­tus vah­vis­te­taan käyt­töön sen jäl­keen, kun val­tuu­tuk­sen laa­ti­ja ei enää kykene hoi­ta­maan omia asioi­taan? Usein vasta täl­löin käy ilmi, että val­tuu­tus on pä­te­mä­tön.

Ko­ko­sim­me ar­tik­ke­liin neljä ylei­sin­tä syytä, miksi val­mis­poh­jien käyt­tä­mi­nen ei kan­na­ta. Sinun ei kui­ten­kaan tar­vit­se varata aikaa ju­ris­til­le saa­dak­se­si hen­ki­lö­koh­tai­seen ti­lan­tee­see­si so­pi­van asia­kir­jan. Aa­tok­sen pal­ve­lus­sa voit laatia ju­ri­di­ses­ti pä­te­vän ja val­tuut­ta­jan toi­vei­ta vas­taa­van edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen. Voit si­säl­lyt­tää asia­kir­jaan esi­mer­kik­si toi­vee­si omis­ta­ma­si asun­non tai kiin­teis­tön myyn­nis­tä.

1. DVV hylkää väärin tehdyt edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­set

Edun­val­von­ta­val­ta­kir­jas­sa ni­met­ty val­tuu­tet­tu ottaa käyt­töön asia­kir­jan sil­loin, kun sen laa­ti­ja ei enää pysty hoi­ta­maan omia asioi­taan. Käyt­töön­ot­to ta­pah­tuu siten, että val­tuu­tet­tu toi­mit­taa Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­ton (DVV) vah­vis­tet­ta­vak­si ja re­kis­te­röi­tä­väk­si.

Laki edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­ta mää­rit­te­lee eri­lai­sia muo­to­vaa­ti­muk­sia val­tuu­tuk­sel­le. Jos nämä vaa­ti­muk­set eivät to­teu­du, hylkää DVV val­tuu­tuk­sen. Yksi tyy­pil­li­sis­tä vir­heis­tä on, että es­teel­li­nen to­dis­ta­ja on al­le­kir­joit­ta­nut val­tuu­tuk­sen. Jos to­dis­ta­ja on joku val­tuut­ta­jan tai val­tuu­te­tun lä­hi­su­ku­lai­sis­ta, ei val­tuu­tus ole pätevä.

Val­tuu­tus­ta ei voida ottaa käyt­töön, mikäli DVV hylkää val­tuu­tuk­sen. Tässä vai­hees­sa on myös liian myö­häis­tä tehdä uusi val­tuu­tus, sillä se tulee laatia vielä siinä vai­hees­sa, kun val­tuut­ta­jan toi­min­ta­ky­ky on tal­lel­la.

Lue lisää: Ketkä ovat es­teet­tö­mät to­dis­ta­jat?

2. Yk­sin­ker­tai­nen malli ei ota huo­mioon yk­si­löl­li­siä tar­pei­ta

Suurin on­gel­ma il­mai­sis­sa mal­leis­sa on niiden yk­sin­ker­tai­suus. On mah­do­ton­ta laatia pohjaa edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sel­le, joka so­vel­tui­si kai­kil­le ih­mi­sil­le. Il­mai­set mallit eivät ole tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sia hen­ki­lö­koh­tai­seen käyt­töön.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus ei esi­mer­kik­si sel­lai­se­naan oi­keu­ta val­tuu­tuk­sen laa­ti­jan asun­non tai kiin­teis­tön myyn­tiin. Tästä tulee olla eril­li­nen mai­nin­ta val­tuu­tuk­ses­sa. Tä­hän­kin ehtoon on laissa mää­ri­tel­ty tietyt muo­to­vaa­ti­muk­set.

Esi­merk­ki: Puut­teet edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­sa

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus on vah­vis­tet­tu DVV:llä ja otettu käyt­töön. Val­tuu­tuk­sen laa­ti­ja on muut­ta­nut hoi­va­ko­tiin ja hänen asun­ton­sa on tyh­jil­lään. Val­tuu­tuk­seen ei ole li­sät­ty ehtoa, joka antaa val­tuu­te­tul­le oi­keu­den myydä asun­non.

Asun­toa ei voi siis it­se­näi­ses­ti myydä, vaan siihen on pyy­det­tä­vä lupa DVV:ltä. Luvan saa­mi­nen vie aikaa ja vaatii eril­lis­tä sel­vi­tys­tä val­tuu­tuk­sen laa­ti­jan ti­lan­tees­ta. Pro­ses­sis­ta saat­taa tulla hy­vin­kin mo­ni­mut­kai­nen.

Hen­ki­lö­koh­tai­ses­sa val­tuu­tuk­ses­sa voit mää­ri­tel­lä tar­kem­min val­tuu­te­tun oi­keu­det ja vel­vol­li­suu­det. Voit antaa val­tuu­te­tul­le esi­mer­kik­si laajat oi­keu­det huo­leh­tia ta­lou­del­li­sis­ta ja muista hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta asiois­ta­si, kuten po­ti­la­s­asiois­ta­si.

Toi­saal­ta val­tuu­tuk­ses­sa voi mää­ri­tel­lä hy­vin­kin tar­kas­ti, mil­lai­sia toimia val­tuu­tet­tu saa tehdä. Edun­val­von­ta­so­pi­muk­sen laa­ti­ja voi li­säk­si esit­tää omia hen­ki­lö­koh­tai­sia toi­vei­ta, jotka pa­ran­ta­vat elä­män­laa­tua. Toi­veet voivat liit­tyä esi­mer­kik­si vapaa-ajan viet­toon tai lah­jo­jen an­ta­mi­seen. Yk­sin­ker­tai­sis­sa mal­leis­sa täl­lais­ta mah­dol­li­suut­ta ei oteta huo­mioon. Yk­sin­ker­tai­sen mallin poh­jal­ta laa­dit­tu val­tuu­tus kattaa vain mi­ni­mi­vaa­ti­muk­set.

3. Hen­ki­lö­koh­tai­nen edun­val­von­ta­val­tuu­tus hel­pot­taa val­tuu­te­tun työtä

Toisen asioi­den hoi­ta­mi­nen vaatii val­tuu­te­tul­ta paljon työtä. Työ­mää­rää lisää laissa mää­ri­tel­lyt teh­tä­vät, jotka liit­ty­vät tehdyn työn val­von­taan. Täl­lai­nen pa­kol­li­nen teh­tä­vä on esi­mer­kik­si vel­vol­li­suus pitää kirjaa val­tuut­ta­jan ta­lou­des­ta.

Osaa teh­tä­vis­tä ei kui­ten­kaan tar­vit­se tehdä, jos val­tuut­ta­ja niin määrää. Val­tuu­tuk­ses­sa voit esi­mer­kik­si mää­rä­tä, että val­tuu­te­tun ei tar­vit­se tehdä pää­tös­ti­liä val­tuu­tuk­sen lak­kaa­mi­sen jäl­keen.

Val­miit mallit eivät si­säl­lä myös­kään tietoa siitä, onko val­tuu­te­tul­la oi­keut­ta palk­kioon tai esi­mer­kik­si sitä, ke­nel­le sa­las­sa pi­det­tä­viä ter­veys­tie­to­ja voi­daan jakaa.

👉 Hen­ki­lö­koh­tais­ten toi­vei­den huo­mioon ot­ta­mi­nen voi siis mer­kit­tä­väs­ti pa­ran­taa val­tuut­ta­jan elä­män­laa­tua sekä hel­pot­taa myös val­tuu­te­tun työtä. Nämä myös vä­hen­tä­vät sel­väs­ti by­ro­kra­tian määrää.

4. Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen si­säl­töön koh­dis­tuu muo­to­vaa­ti­muk­sia

Laki mää­rit­te­lee vah­vas­ti sen, mil­lai­nen val­tuu­tuk­sen tulisi olla si­säl­löl­tään. Ei siis riitä, että val­tuu­tus on ni­met­ty edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sek­si ja al­le­kir­joi­tet­tu asian­mu­kai­ses­ti.

Laki edel­lyt­tää esi­mer­kik­si, että val­tuu­tuk­ses­sa on voi­maan­tu­loeh­to. Voi­maan­tu­loeh­don avulla mää­ri­tel­lään, mil­loin val­tuu­tus voi­daan ottaa käyt­töön. Tämän ehdon puut­tu­mi­nen voi johtaa val­tuu­tuk­sen pä­te­mät­tö­myy­teen.

Eh­to­jen ja omien toi­vei­den kir­jaa­mi­nen val­tuu­tuk­seen tulee tehdä huo­lel­li­ses­ti. Jos eh­to­jen laa­ti­mi­ses­sa ei nou­da­te­ta lakia, saat­ta­vat ne pa­him­mas­sa ta­pauk­ses­sa olla lain vas­tai­sia. Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen laa­ti­mi­nen on mer­kit­tä­vä tapa val­mis­tau­tua tu­le­vai­suu­teen.

On tär­ke­ää, että val­tuu­tus on sekä ju­ri­di­ses­ti pätevä että omien toi­vei­den mu­kai­nen. Tämä on haas­ta­va yh­dis­tel­mä to­teu­tet­ta­vak­si yksin. Asiaa vai­keut­taa se, että val­tuu­tuk­sen pä­te­mät­tö­myys saat­taa tulla ilmi vasta sil­loin, jos DVV hylkää asia­kir­jan, jol­loin mitään ei va­li­tet­ta­vas­ti ole enää teh­tä­vis­sä.

💡 Esi­mer­kik­si Aa­tok­sen pal­ve­lun avulla laa­dit­tu val­tuu­tus ottaa huo­mioon val­tuut­ta­jan toi­veet. Näin ollen val­tuu­tuk­ses­sa voit tar­kem­min mää­ri­tel­lä ha­lua­ma­si ehdot ja var­mis­tua siitä, että asia­kir­ja­si on pätevä.

Laadi ju­ri­di­ses­ti pätevä edun­val­von­ta­val­tuu­tus Aa­tok­ses­sa

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sia kos­ke­vat hyvin tiukat muo­to­vaa­ti­muk­set. Kun laadit val­tuu­tuk­sen Aa­tok­sen pal­ve­lus­sa, saat var­mas­ti ju­ri­di­ses­ti pä­te­vän asia­kir­jan, joka vastaa myös hen­ki­lö­koh­tai­sia toi­vei­ta­si.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen laa­ti­mi­nen pal­ve­lus­sam­me on help­poa! Saat ha­lu­tes­sasi meiltä myös il­maista la­ki­neu­von­taa edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­seen liit­tyen.

Lue lisää

• Suomi edel­lä­kä­vi­jä edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ten te­ke­mi­ses­sä
• Edun­val­vo­jan mää­rää­mi­nen käy­tän­nös­sä