Suomessa irtisanomisaika määritetään työsopimuslaissa. Irtisanomisaika tarkoittaa ajanjaksoa, jonka työntekijän on työskenneltävä sen jälkeen, kun hänen työsopimuksensa on sanottu irti tai hän on itse irtisanoutunut työstään.
Työsuhteen päättäminen lyhyesti
Kaikki työsuhteet päättyvät ennemmin tai myöhemmin. Toistaiseksi voimassa olevan eli niin sanotun vakituisen työsopimuksen päättyminen edellyttää kuitenkin sitä, että jompikumpi työsuhteen osapuolista irtisanoo sopimuksen.
1. Kun työntekijä haluaa irtisanoa työsopimuksen
Työntekijällä on oikeus irtisanoutua vakituisesta työsuhteestaan milloin tahansa ilman perusteluja. Irtisanoutuminen kannattaa tehdä aina kirjallisesti, jotta asiasta jää dokumentti talteen todisteeksi.
💡 Irtisanomisilmoituksessa ei tarvitse kertoa syytä työsuhteen päättämiselle.
2. Kun työnantaja irtisanoo työntekijän
Työnantajalla tulee lain mukaan olla asiallinen ja painava syy vakituisen työsuhteen päättämiselle.
Hyväksyttyjä irtisanomisperusteita ovat muun muassa
- Taloudelliset syyt – esimerkiksi huono taloustilanne
- Tuotannolliset syyt – esimerkiksi huono menekki
- Työntekijästä johtuvat syyt – esimerkiksi jatkuva myöhästely tai työvelvoitteiden laiminlyönti
Seuraavat eivät sen sijaan ole hyväksyttyjä irtisanomisperusteita:
- raskaus tai perhevapaa
- sairaus, vamma tai tapaturma (ellei työntekijän työkyky ole heikentynyt oleellisesti tai pitkäaikaisesti)
- osallistuminen työtaisteluun
- poliittinen, uskonnollinen tai muu mielipide tai yhteiskunnallinen toiminta
- turvautuminen oikeusturvakeinoihin
Irtisanomisen tai irtisanoutumisen jälkeen työt eivät kuitenkaan pääty välittömästi, vaan vasta irtisanomisajan jälkeen.
Irtisanomisaika on aina tapauskohtainen – sen pituus riippuu työsuhteen kestosta, noudatettavasta työsopimuksesta sekä siitä kumpi osapuolista irtisanoo sopimuksen. Osapuolet voivat tietyin rajoituksin myös sopia keskenään irtisanomisajasta ja sen kestosta.
💡 Tiesitkö, että määräaikaisen työsopimuksen voi irtisanoa vain siinä tapauksessa, jos siitä on sovittu erikseen tai työsuhde on kestänyt yli viisi vuotta?
Lue lisää: Miten asumistuki määräytyy?
Irtisanomisaika voi vaihdella 14 päivästä 6 kuukauteen
Oma irtisanomisaika kannattaa ensisijaisesti tarkistaa omasta työsopimuksesta.
Mikäli työsopimuksessa ei ole kuitenkaan sovittu irtisanomisajan pituutta, on aika tutkailla työsopimuslain säännöksiä.
Työsopimuslain mukaan irtisanomisajan pituus riippuu kahdesta tekijästä: työsuhteen kestosta sekä siitä, kumpi työsuhteen osapuolista irtisanoo sopimuksen.
Irtisanomisaika (työnantaja irtisanoo työsopimuksen)
Alta näet työsopimuslain mukaisen irtisanomisajan, kun työnantaja irtisanoo työsopimuksen.
Työsuhteen kesto | Irtisanomisaika |
---|---|
Enintään vuoden | 14 päivää |
1-4 vuotta | 1 kuukausi |
4-8 vuotta | 2 kuukautta |
8-12 vuotta | 4 kuukautta |
Yli 12 vuotta | 6 kuukautta |
Irtisanomisaika (työntekijä irtisanoo työsopimuksen)
Alta näet työsopimuslain mukaisen irtisanomisajan, kun työntekijä irtisanoo työsopimuksen.
Työsuhteen kesto | Irtisanomisaika |
---|---|
Enintään 5 vuotta | 14 päivää |
Yli 5 vuotta | 30 päivää |
Irtisanomisaika alkaa kulua seuraavana päivänä irtisanomisen toimittamista. Eli mikäli työntekijä irtisanoutuu 1.1.2023 ja hänen kohdallaan noudatetaan 14 päivän irtisanomisaikaa, päättyy työsuhde 15.1.2023.
Jos irtisanomisaika lasketaan sen sijaan kuukausissa, vastaa työsuhteen päättymispäivä irtisanomispäivää. Siten 1.1.2023 irtisanoutuneen työntekijän viimeinen työpäivä on 1.2.2023, mikäli irtisanomisaika on yhden kuukauden.
Entä jos yritys ajautuu konkurssiin? Erityistilanteiden vaikutus irtisanomisaikaan
Yritystoiminnan poikkeuksellisissa muutostilanteissa noudatetaan poikkeavia irtisanomisaikoja. Tällaisia erityistilanteita ovat konkurssi, työnantajan kuolema ja yrityssaneerausmenettely.
Erityistilanteiden vaikutus irtisanomisaikaan
- Konkurssi: konkurssin alettua sekä työnantaja että työntekijä saavat irtisanoa työsopimuksen 14 päivän irtisanomisajalla. Tätä säännöstä sovelletaan myös määräaikaisiin työsuhteisiin.
- Yrityssaneeraus: työnantajan on yrityssaneerauksessa noudatettava kahden kuukauden ja työntekijän 14 päivän irtisanomisaikaa. Määräaikaisessa työsuhteessa oleva ei voi kuitenkaan irtisanoutua saneerausmenettelyn aikana.
- Työnantajan kuolema: työnantajan kuolema on konkurssiin rinnastettava erityinen irtisanomisperuste. Työnantajan kuoleman jälkeen irtisanomisaika on 14 päivää ja irtisanomisoikeus koskee myös määräaikaisia työsopimuksia.
Liikkeen luovutus eli yrityksen omistajanvaihdos vaikuttaa irtisanomisaikaan puolestaan seuraavasti: mikäli työntekijälle on annettu tieto liikkeen luovutuksesta alle kuukausi ennen luovutuspäivää, voi työntekijä irtisanoa työsopimuksensa päättymään luovutuspäivästä alkaen.
Lue lisää: Mikä on vuorotteluvapaa? ja Työsuojeluvaltuutettu huolehtii työpaikan turvallisuudesta
Eri alojen irtisanomisaikoja - mitä työehtosopimuksesi kertoo?
Työehtosopimuksessa määritellään raamit, joiden puitteissa töitä tehdään. Myös työsuhteessa noudatettava irtisanomisaika määräytyy ensisijaisesti työehtosopimuksen perusteella eli jokaisen kannattaa tarkistaa oma irtisanomisaika mahdollisesta työehtosopimuksesta.
Työehtosopimus kertoo myös sen, onko irtisanomisajasta mahdollista sopia toisin työntekijän henkilökohtaisessa työsopimuksessa.
Eri alojen irtisanomisaika ja työehtosopimukset
Kokosimme listan eri alojen irtisanomisajoista työehtosopimuksen mukaan
1. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n työehtosopimukset
Kunta-alan työehtosopimus KVTES:n irtisanomisajat noudattavat työsopimuslaissa mainittuja yleisiä irtisanomisaikoja.
Yksityisten alojen eri työehtosopimukset irtisanomisaikoineen voit tarkistaa JHL:n verkkosivuilta.
2. Palvelualojen ammattiliitto PAM:n työehtosopimukset
Yleisistä irtisanomisajoista poikkeavat irtisanomisajat ovat käytössä esimerkiksi seuraavilla aloilla:
- apteekkiala
- asiakaspalvelu- ja telemarkkinointiala
- kotitalouskone-, kodintekniikkahuolto- ja palveluautomaattiala
- kuvanvalmistamoala
- matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluiden työntekijät
- ohjelmapalveluala
Tarkista oman alasi irtisanomisajat Pamin verkkosivuilta.
3. Teollisuusliiton työehtosopimukset
Yleisiä irtisanomisaikoja noudatetaan esimerkiksi seuraavilla aloilla:
- puutarha-ala
- metsäkoneala
- teknologiateollisuus
- tekstiili- ja muotiala
- media- ja painoala
Voit tarkistaa irtisanomisaikasi oman alasi työehtosopimuksesta Teollisuusliiton verkkosivuilta.
Usein kysytyt kysymykset
Alta löydät vastauksia yleisimmin kysyttyihin asioihin irtisanomisajasta.
Mitä irtisanomisaika tarkoittaa?
Irtisanomisaika tarkoittaa sitä aikaa, jonka työsopimus pysyy vielä voimassa irtisanomisen tai irtisanoutumisen jälkeen. Irtisanomisaika riippuu työehtosopimuksesta ja työsuhteen pituudesta.
Onko irtisanomisajasta mahdollista sopia työnantajan kanssa?
Mahdollisuus sopia irtisanomisajasta selviää oman alasi työehtosopimuksesta. Lähtökohtaisesti irtisanomisaika on sopimuksenvarainen asia. Se voidaan kuitenkin sopia enintään kuuden kuukauden mittaiseksi.
Voiko työntekijää irtisanoa loman aikana?
Työntekijän vuosiloma ei estä työsuhteen irtisanomista. Työnantaja voi myös määrätä työntekijän irtisanomisaikana vuosilomalle, jos hän noudattaa loman määräämisestä annettuja vuosilomalain säännöksiä.
Voidaanko työntekijä irtisanoa sairauslomien takia?
Toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen voi kuitenkin irtisanoa ainoastaan asiallisesta ja painavasta syystä. Työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa ei lasketa riittäväksi irtisanomisperusteeksi, ellei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi olennaisesti heikentynyt.
Voiko työnantaja lomauttaa irtisanomisajalla?
Lain mukaan työnantaja ei voi lomauttaa työntekijää sen jälkeen, kun hän on irtisanonut työntekijän ja siten vapautua irtisanomisajan palkan maksamisesta.
Pitääkö lomat pitää ennen työsuhteen päättymistä?
Mikäli työsuhde päättyy ennen lomakauden päättymistä, ei vuosilomaa välttämättä tarvitse antaa kokonaan, vaan pitämättömät lomat maksetaan työsuhteen päättyessä lomakorvauksina.
Miten luvaton poissaolo töistä vaikuttaa irtisanomisaikaan?
Työsopimuslain mukaan työnantaja saa käsitellä työsopimusta purkautuneena, mikäli työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana pätevää syytä poissaololleen. Myös työntekijällä on vastaava oikeus, jos työnantaja on poissa.