Pe­ru­kir­jan vä­hen­nyk­set

Pe­ru­kir­jassa tulee ar­vioida vai­na­jan omai­suu­den arvo, eli vai­na­jan varat ja velat. Vai­na­jaan omai­suu­den mää­rit­tä­mi­nen on tär­keää, koska pe­rin­nön­saa­jien pe­rin­tö­jen suu­ruus ja pe­rin­tö­vero mää­räy­tyy läh­tö­koh­tai­sesti tämän arvion pe­rus­teella.

Koska pe­rin­tö­ve­ro­tuk­sessa py­ri­tään kui­ten­kin ot­ta­maan huo­mioon vai­na­jan kuo­le­man jäl­keen syn­ty­vät menot, voi­daan pe­ru­kir­jaan mer­kitä tiet­tyjä vä­hen­nyk­siä.

Tässä ar­tik­ke­lissa käymme läpi yleis­tie­toa pe­ru­kir­jan vä­hen­nyk­sistä ja eri­tyi­sesti sitä, mitä me­noe­riä pe­rin­tö­ve­ro­tuk­sessa voi­daan vä­hen­tää.

Mitä pe­ru­kir­jan vä­hen­nys tar­koit­taa?

Pe­ru­kir­jan vä­hen­nyk­sillä vii­ta­taan vä­hen­nyk­siin, joiden avulla voi­daan pie­nen­tää vai­na­jalta jäädyn kuo­lin­pe­sän arvoa pe­rin­tö­ve­ro­tuk­sessa.

Pe­rin­tö­vero mää­räy­tyy läh­tö­koh­tai­sesti vai­na­jalta jää­neen omai­suu­den to­den­nä­köi­sen luo­vu­tus­hin­nan pe­rus­teella. Vai­na­jan omai­suus ar­vos­te­taan vai­na­jan kuo­lin­päi­vän mukaan.

Pe­ru­kir­jaan teh­tä­villä vä­hen­nyk­sillä voi­daan siis vai­kut­taa pe­ril­li­sille ja tes­ta­men­tin­saa­jille tu­le­van ve­ro­na­lai­sen pe­rin­tö­osuu­den suu­ruu­teen. Nämä vä­hen­nyk­set il­moi­te­taan Ve­ro­hal­lin­nolle pe­ru­kir­jassa, ja niiden avulla voi­daan ma­dal­taa pe­rin­nöstä mah­dol­li­sesti ai­heu­tu­via pe­rin­tö­ve­ro­seu­raa­muk­sia.

Mitä asioita on mah­dol­lista vä­hen­tää pe­rin­tö­ve­ro­tuk­sessa?

Kuo­lin­pe­sän omai­suu­den ar­vosta saa­daan aina vä­hen­tää seu­raa­vat kus­tan­nuk­set:

• vai­na­jan hau­taa­mis­ku­lut
• hau­ta­ki­ven hank­ki­mi­sesta ja pys­tyt­tä­mi­sestä ai­heu­tu­vat kus­tan­nuk­set
• kuo­li­nil­moi­tuk­sen kulut
• pe­run­kir­joi­tuk­sesta ai­heu­tu­vat kulut
• vai­na­jan velat, kuten pu­he­lin-, in­ter­net- tai säh­kö­las­kut

Jos jokin ku­luerä ei ole vielä pe­run­kir­joi­tuk­sen het­kellä tie­dossa, voi­daan se ar­vioida etu­kä­teen pe­ru­kir­jaan. Näin voi­daan toimia esi­mer­kiksi hau­taa­mis­ku­lu­jen kanssa.

Pe­run­kir­joi­tuk­sesta voi ai­heu­tua kuluja esi­mer­kiksi tar­vit­ta­vien vir­ka­to­dis­tus­ten vuoksi. Li­säksi vai­na­jan omai­suu­desta voi olla tar­peen pyytää ar­vioin­teja omai­suu­den ar­vos­ta­mista varten.

Vai­na­jan vel­ko­jen tulee olla ole­massa vai­na­jan kuo­lin­het­kellä ol­lak­seen vä­hen­nys­kel­poi­sia. Vai­na­jalta voi usein jäädä esi­mer­kiksi ko­ti­hoi­dosta tai muusta hoi­dosta jää­neitä menoja, jotka voi­daan vä­hen­tää.

Vai­na­jan vel­koi­hin lue­taan myös pe­rin­nön­jät­tä­jän elin­ai­kaan koh­dis­tu­vat verot ja maksut. Vai­na­jan pe­rin­nöstä mak­set­ta­vaa pe­rin­tö­ve­roa ei kui­ten­kaan saada vä­hen­tää pe­rin­tö­ve­ro­tuk­sessa.

Kuinka paljon pe­ru­kir­jan vä­hen­nyk­siä voi tehdä?

Pe­ru­kir­jan vä­hen­nys­ten enim­mäis­mää­rää ei ole mää­ri­telty eu­ro­mää­räi­sesti, mutta pää­sään­tönä on, että vai­na­jan kuo­le­man jäl­keen syn­ty­nei­den vä­hen­nys­kel­pois­ten kus­tan­nus­ten täytyy olla koh­tuul­li­set. Tämä koh­tuul­li­suus­vaa­ti­mus koskee siis esi­mer­kiksi hau­taa­mis­ku­luja ja pe­run­kir­joi­tuk­sesta ai­heu­tu­via kuluja.

Koh­tuul­li­suu­den mää­rit­tä­mi­nen on hyvin ta­paus­koh­taista, mutta ylei­sesti ottaen voi­daan sanoa, että ta­van­omai­sina pi­det­tä­vät kulut ovat koh­tuul­li­sia, eli esi­mer­kiksi tyy­pil­lis­ten hau­ta­jais­ten jär­jes­tä­mi­sestä ai­heu­tu­neet kulut voi­daan vä­hen­tää.

Lue lisää: Vai­na­jan laskut kuo­le­man jäl­keen

Mil­loin vä­hen­nyk­set voi tehdä?

Koska pe­ru­kir­jassa on mai­nit­tava vai­na­jan va­ro­jen arvo, tulee vä­hen­nyk­set tehdä pe­run­kir­joi­tuk­sessa pe­ru­kir­jaan. Tämän vuoksi vasta pe­run­kir­joi­tuk­sen jäl­keen to­teu­tu­vat vä­hen­nyk­set, kuten hau­taus­ku­lut, kan­nat­taa­kin ar­vioida pe­ru­kir­jaan va­rauk­sena.

Pe­ru­kir­jaan ei tar­vitse liit­tää ko­pioita kuo­lin­pe­sän ku­luista tai muista vä­hen­nyk­sistä. Ve­ro­hal­linto pyytää näistä kui­ten­kin tar­vit­taessa li­sä­tie­toja.

Voiko vä­hen­nyk­siä tehdä jäl­ki­kä­teen?

Vä­hen­nyk­set kan­nat­taa tehdä suo­raan pe­run­kir­joi­tuk­sessa laa­dit­ta­vaan pe­ru­kir­jaan. Mikäli pe­ru­kir­jaa täytyy kui­ten­kin myö­hem­min täy­den­tää, voit lä­het­tää täy­den­nys­pe­ru­kir­jan Oma­Ve­rossa.

Jos annat pe­ru­kir­jan myö­hässä, voit joutua mak­sa­maan myö­häs­ty­mis­mak­sua tai ve­ron­ko­ro­tusta.

Näet lo­pul­li­sesta ve­ro­tus­pää­tök­sestä, onko Ve­ro­hal­linto hy­väk­sy­nyt pe­ru­kir­jaan mer­ki­tyt vä­hen­nyk­set. Pe­ru­kir­jan kä­sit­tely Ve­ro­hal­lin­nossa kestää noin 6–12 kuu­kautta.

Esi­merk­kejä ku­luista, joita ei voi vä­hen­tää

Toisin kuin joskus voi­daan luulla, kaik­kia kuo­lin­pe­sälle ai­heu­tu­via kuluja ei voida vä­hen­tää pe­rin­tö­ve­ro­tuk­sessa.

Esi­mer­kiksi kuo­lin­pe­sän jaosta ai­heu­tu­via kus­tan­nuk­sia ei saada vä­hen­tää kuo­lin­pe­sän omai­suu­den ar­vosta. Tämä tar­koit­taa siis sitä, että kuo­lin­pe­sän sel­vit­tä­mi­sestä tai kuo­lin­pe­sän osi­tuk­sesta ai­heu­tu­vat kulut eivät ole vä­hen­nys­kel­poi­sia.

Vä­hen­nys­kel­vot­to­mia ovat myös eri­näi­set an­sion­me­ne­tyk­set ja muut epä­suo­rat kus­tan­nuk­set, jotka voivat liit­tyä vai­na­jan asioi­den sel­vit­tä­mi­seen. Kuo­lin­pe­sän osak­kailla ei ole esi­mer­kiksi oi­keutta vä­hen­tää hau­ta­jais­ten jär­jes­tä­mi­sestä mah­dol­li­sesti ai­heu­tu­via an­sion­me­ne­tyk­siä. Myös­kään mat­ka­ku­lut tai näihin ver­rat­ta­vat epä­suo­rat kulut eivät ole vä­hen­nys­kel­poi­sia.

⚠️ Myös vai­na­jan omai­suu­den myyn­nistä ai­heu­tu­vat kulut ovat vä­hen­nys­kel­vot­to­mia pe­rin­tö­ve­ro­tuk­sessa.

Vai­na­jan puo­li­soa ja lapsia kos­ke­vat vä­hen­nyk­set

Vai­na­jan omai­suu­den ar­vosta teh­tä­vien vä­hen­nys­ten li­säksi tietyt vai­na­jan pe­ril­li­set voivat saada hy­väk­seen su­ku­lai­suus­suh­tee­seen pe­rus­tu­via vä­hen­nyk­siä omista pe­rin­tö­ve­rois­taan.

Nämä vä­hen­nyk­set kos­ke­vat pe­rit­tä­vän puo­li­soa sekä pe­rit­tä­vän alai­käi­siä eli alle 18-vuo­tiaita lapsia. Ky­seessä on so­si­aa­li­sin pe­rus­tein myön­net­tävä vä­hen­nys, joka pe­rus­tuu siihen, että vai­na­jan kuo­lema on vai­kut­ta­nut puo­li­son ja alai­käis­ten lasten ve­ron­mak­su­ky­kyyn.

Puo­liso saa vä­hen­tää pe­rin­tö­osuu­des­taan 90 000 euroa. Puo­li­son vä­hen­nystä teh­täessä kan­nat­taa kiin­nit­tää huo­miota siihen, että puo­li­solla voi­daan tar­koit­taa tässä yh­tey­dessä sekä avio­puo­li­soa, että avo­puo­li­soa.

Vä­hen­nys so­vel­tuu myös avo­puo­li­soi­hin, jos

• avo­puo­li­sot elävät yh­tei­sessä ta­lou­dessa, ja
• he ovat ai­kai­sem­min olleet kes­ke­nään nai­mi­sissa tai heillä on yh­tei­nen lapsi

Vai­na­jan alai­käi­set lapset voivat puo­les­taan vä­hen­tää 60 000 euroa. Lasten koh­dalla 60 000 euron vä­hen­nys las­ke­taan jo­kai­sen lapsen koh­dalla erik­seen, eli jo­kai­nen vai­na­jan lap­sista voi hyö­dyn­tää 60 000 euron vä­hen­nyk­sen.

💡 Alai­käi­sillä lap­silla tar­koi­te­taan myös vai­na­jan ot­to­lap­sia.

Lue lisää: Alai­käi­nen pe­ril­li­nen

Kuu­luuko koti-ir­tai­misto ve­ro­tet­ta­vaan pe­rin­töön?

Vai­na­jan omai­suu­den arvoa mää­ri­tel­täessä on hyvä huo­mioida, että vai­na­jan ir­tai­mis­tosta ei tar­vitse läh­tö­koh­tai­sesti maksaa pe­rin­tö­ve­roa.

Pe­rin­tö­ve­roa ei tar­vitse maksaa pe­rin­nön­jät­tä­jän omassa tai hänen per­heensä käy­tössä ol­leesta ta­van­omai­sesta koti-ir­tai­mis­tosta, jos sen arvo on enin­tään 4 000 euroa. Vai­na­jan kodin huo­ne­ka­luista ei siis yleensä tar­vitse maksaa pe­rin­tö­ve­roa.