Mil­loin tar­vi­taan täy­den­nys­pe­ru­kirja?

Pe­ru­kir­jan täy­den­tä­mi­nen vas­taa­maan to­del­lista asiain­ti­laa on tär­keää, koska se toimii pe­rin­tö­ve­ro­tuk­sen ja pe­rin­nön­jaon pe­rus­tana. Asia­kir­jana täy­den­nys­pe­ru­kirja vastaa pit­kälti jo laa­dit­tua ta­val­lista pe­ru­kir­jaa.

Läh­tö­koh­tai­sesti pe­ru­kir­jan laa­ti­mi­sessa kan­nat­taa kui­ten­kin olla tark­kana ja pyrkiä siihen, ettei omai­suutta jää puut­tu­maan. Näin vältyt yli­mää­räi­seltä vai­valta.

Tässä ar­tik­ke­lissa ker­romme, mitä sinun tulisi tietää täy­den­nys­pe­ru­kir­jasta ja sen laa­ti­mi­sesta.

Mikä on täy­den­nys­pe­ru­kirja?

Pe­ru­kirja on lis­taus vai­na­jan va­ral­li­suu­desta ja ve­loista. Li­säksi siitä il­me­ne­vät kuo­lin­pe­sän osak­kaat. Täy­den­nys­pe­ru­kirja on asia­kirja, jolla täy­den­ne­tään jo laa­di­tun pe­ru­kir­jan puut­teet. Joskus täy­den­nys­pe­ru­kir­jaa kut­su­taan myös li­sä­pe­ru­kir­jaksi.

Täy­den­nys­pe­ru­kirja laa­di­taan täy­den­nys­pe­run­kir­joi­tuk­sessa, jos pe­ru­kir­jaa täytyy oi­kaista. Täy­den­nys­pe­run­kir­joi­tus on jär­jes­tet­tävä, kun kuo­lin­pe­sään il­mes­tyy varoja tai vel­koja, joista ei al­ku­pe­räistä pe­ru­kir­jaa laa­dit­taessa ollut tietoa, tai jotka il­mes­tyi­vät kuo­lin­pe­sään vasta pe­run­kir­joi­tuk­sen toi­mit­ta­mi­sen jäl­keen.

Käy­tän­nössä kyse on uu­desta pe­ru­kir­jasta, josta il­me­ne­vät al­ku­pe­räi­sestä pe­ru­kir­jasta puut­tu­vat tiedot.

Täy­den­nys­pe­run­kir­joi­tuk­seen ja siellä laa­dit­ta­vaan täy­den­nys­pe­ru­kir­jaan so­vel­le­taan­kin läh­tö­koh­tai­sesti samoja pe­rin­tö­kaa­ren mää­räyk­siä (40/1965) kuin ta­val­li­seen pe­ru­kir­jaan­kin.

Syitä täy­den­nys­pe­ru­kir­jan te­ke­mi­seen

Syynä täy­den­nys­pe­run­kir­joi­tuk­sen tar­peel­li­suu­delle voi olla esi­mer­kiksi se, että:

• kuo­lin­pesä saa pe­run­kir­joi­tuk­sen toi­mit­ta­mi­sen jäl­keen ve­ron­pa­lau­tusta,
• varoja ja vel­koja on epä­huo­miossa jäänyt puut­tu­maan pe­ru­kir­jasta, ja se huo­ma­taan vasta pe­run­kir­joi­tuk­sen jäl­keen tai
• vel­koja, joka ei ollut ai­em­min ollut kuo­lin­pe­sän tie­dossa esit­tää vaa­ti­muk­sensa saa­ta­vaas­taan kuo­lin­pe­sälle.

💡 Katso vinkit, kuinka kuo­lin­pe­sän ve­roil­moi­tus tulee tehdä.

Täy­den­nys­pe­ru­kirja vai­kut­taa pe­rin­tö­ve­ro­tuk­sen lop­pu­tu­lok­seen

Uusien va­ro­jen tai vel­ko­jen il­maan­tu­mi­nen vai­kut­taa luon­nol­li­sesti pe­rin­tö­ve­roi­hin lop­pu­tu­lok­seen. Riip­puen toki siitä, minkä suu­rui­sia kuo­lin­pe­sään il­maan­tu­neet varat tai velat ovat.

Ve­ro­tus ja täy­den­nys­pe­ru­kirja

• Mikäli jätät täy­den­nys­pe­ru­kir­jan Ve­ro­hal­lin­nolle ennen kuin sään­nön­mu­kai­nen ve­ro­tus on toi­mi­tettu, ote­taan se nor­maa­listi huo­mioon pe­rin­tö­ve­ro­tuk­sessa.
• Mikäli ve­ro­tus on jo eh­ditty toi­mit­taa ennen täy­den­nys­pe­ru­kir­jan jät­tä­mistä, ve­rot­taja oi­kai­see jo tehtyä ve­ro­tusta niin sa­not­tuna pe­rus­te­muu­tok­sena.

Muista pe­rin­tö­ve­ro­tuk­seen liit­ty­vistä asioita riit­tää va­paa­muo­toi­nen il­moi­tus Ve­ro­hal­lin­nolle

Vaa­ti­mus täy­den­nys­pe­ru­kir­jan laa­ti­mi­sesta koskee ai­noas­taan ti­lan­netta, jossa kuo­lin­pe­sään il­maan­tuu uusia varoja tai vel­koja.

Muista pe­rin­tö­ve­ro­tuk­seen vai­kut­ta­vista muu­tok­sista ei sen sijaan tar­vitse laatia eril­listä täy­den­nys­pe­ru­kir­jaa. Muu pe­rin­tö­ve­ro­tuk­seen vai­kut­tava seikka voi olla esi­mer­kiksi tes­ta­men­tin löy­ty­mi­nen tai se, että joku pe­ril­li­sistä luopuu pe­rin­nöstä.

Riit­tä­vää on täl­löin, että teet Ve­ro­hal­lin­nolle va­paa­muo­toi­sen il­moi­tuk­sen muu­tok­sesta.

Näin täy­den­nys­pe­ru­kirja on laa­dit­tava

Täy­den­nys­pe­ru­kirja tulee laatia kuu­kau­den ku­luessa siitä, kun kuo­lin­pesä sai tiedon uusien va­ro­jen tai vel­ko­jen il­maan­tu­mi­sesta. Asia­kirja on toi­mi­tet­tava Ve­ro­hal­lin­toon kuu­kau­den ku­luessa sen laa­ti­mi­sesta.

Täy­den­nys­pe­ru­kir­jan laa­ti­mi­seen voi kui­ten­kin hakea li­sä­ai­kaa sa­malla ta­valla kuin ta­val­li­sen pe­ru­kir­jan laa­ti­mi­seen­kin. Li­sä­ai­kaa on mah­dol­lista hakea myös asia­kir­jan jät­tä­mi­seen Ve­ro­hal­lin­nolle. Ve­rot­taja rat­kai­see li­sä­ajan tar­peen aina ta­paus­koh­tai­sesti.

Voit toi­mit­taa täy­den­nys­pe­ru­kir­jan ve­rot­ta­jalle Oma­Ve­rossa tai pos­titse.

⚠️ Mikäli täy­den­nys­pe­ru­kirja myö­häs­tyy, voi ve­rot­taja mää­rätä sank­tiona myö­häs­ty­mis­mak­sun tai ve­ron­ko­ro­tuk­sen pe­rin­tö­ve­roon.

Kuo­lin­pe­sän osak­kailla vastuu täy­den­nys­pe­ru­kir­jan te­ke­mi­sestä

Vastuu täy­den­nys­pe­ru­kir­jan laa­ti­mi­sesta on kuo­lin­pe­sän osak­kailla.

Kuo­lin­pe­sän osak­kaita ovat vai­na­jan rin­ta­pe­ril­li­set eli vai­na­jan lapset, vai­na­jan leski sekä yleis­tes­ta­men­tin­saaja.

Leski ei kui­ten­kaan ole kuo­lin­pe­sän osakas enää osi­tuk­sen suo­rit­ta­mi­sen jäl­keen, tai mikäli hä­nellä ei ole lain­kaan avio-oi­keutta edes­men­neen puo­li­sonsa omai­suu­teen. Poik­keuk­sena tähän on se, mikäli leski saa pe­rin­töä lain tai yleis­tes­ta­men­tin no­jalla.

Mitä täy­den­nys­pe­ru­kir­jan tulee si­säl­tää?

Kuo­lin­pe­sään il­maan­tu­neet uudet varat tai velat il­moi­te­taan täy­den­nys­pe­ru­kir­jassa samoin kuin var­si­nai­sessa pe­ru­kir­jassa. Asia­kir­jana täy­den­nys­pe­ru­kirja vastaa siis pit­kälti ta­val­lista pe­ru­kir­jaa.

Erona kui­ten­kin on, että täy­den­nys­pe­ru­kir­jassa ei tar­vitse il­moit­taa enää uu­des­taan jo al­ku­pe­räi­sessä pe­ru­kir­jassa il­moi­tet­tuja varoja ja vel­koja.

Riit­tä­vää on, että täy­den­nys­pe­ru­kir­jassa il­moi­te­taan ai­noas­taan ne varat tai velat, joita al­ku­pe­räi­sessä pe­ru­kir­jassa ei ollut. Muiden va­ro­jen ja vel­ko­jen osalta riit­tää viit­taus al­ku­pe­räi­seen pe­ru­kir­jaan.

Täy­den­nys­pe­ru­kirja voikin olla asia­kir­jana hyvin lyhyt ja yk­sin­ker­tai­nen.

Myös täy­den­nys­pe­ru­kir­jaa varten on jär­jes­tet­tävä pe­run­kir­joi­tus­ti­lai­suus

Kuten ta­val­li­sessa pe­run­kir­joi­tuk­sessa myös täy­den­nys­pe­ru­kir­jan laa­ti­mista varten on jär­jes­tet­tävä pe­run­kir­joi­tus­ti­lai­suus.

Se kuo­lin­pe­sän osak­kaista, jonka hoi­det­ta­vana kuo­lin­pe­sän omai­suus on, määrää ti­lai­suu­den ajan ja paikan ja kutsuu kaksi us­kot­tua miestä toi­mit­ta­maan sitä. Täy­den­nys­pe­run­kir­joi­tuk­sen voi jär­jes­tää myös esi­mer­kiksi pe­sän­hoi­taja.

Pai­kalla täy­den­nys­pe­run­kir­joi­tuk­sessa ovat vä­hin­tään us­ko­tut miehet sekä pesän il­moit­taja. Myös muille kuo­lin­pe­sän osak­kaille sekä eloon­jää­neelle les­kelle on an­net­tava tieto täy­den­nys­pe­run­kir­joi­tuk­sen ajasta ja pai­kasta, ja heille on va­rat­tava mah­dol­li­suus olla pai­kalla. Kaikki pai­kal­lao­li­jat mer­ki­tään täy­den­nys­pe­ru­kir­jaan.

Kun täy­den­nys­pe­ru­kirja val­mis­tuu, kan­nat­taa se lä­het­tää mah­dol­li­simma pian ve­rot­ta­jalle.