Mil­loin tar­vi­taan täy­den­nys­pe­ru­kir­ja?

Kahvilassa työskentelemässä
tatu.png
Tatu Mäenpää, juristi (OTM)
18.1.2023 ● 6 minuuttia
Jaa artikkeli
Täy­den­nys­pe­ru­kir­ja on laa­dit­ta­va sil­loin, kun kuo­lin­pe­sään il­mes­tyy pe­run­kir­joi­tuk­sen laa­ti­mi­sen jäl­keen uusia varoja tai vel­ko­ja.

Pe­ru­kir­jan täy­den­tä­mi­nen vas­taa­maan to­del­lis­ta asiain­ti­laa on tär­ke­ää, koska se toimii pe­rin­tö­ve­ro­tuk­sen ja pe­rin­nön­jaon pe­rus­ta­na. Asia­kir­ja­na täy­den­nys­pe­ru­kir­ja vastaa pit­käl­ti jo laa­dit­tua ta­val­lis­ta pe­ru­kir­jaa.

Läh­tö­koh­tai­ses­ti pe­ru­kir­jan laa­ti­mi­ses­sa kan­nat­taa kui­ten­kin olla tark­ka­na ja pyrkiä siihen, ettei omai­suut­ta jää puut­tu­maan. Näin vältyt yli­mää­räi­sel­tä vai­val­ta.

Tässä ar­tik­ke­lis­sa ker­rom­me, mitä sinun tulisi tietää täy­den­nys­pe­ru­kir­jas­ta ja sen laa­ti­mi­ses­ta.

Mikä on täy­den­nys­pe­ru­kir­ja?

Pe­ru­kir­ja on lis­taus vain­ajan va­ral­li­suu­des­ta ja ve­lois­ta. Li­säk­si siitä il­me­ne­vät kuo­lin­pe­sän osak­kaat. Täy­den­nys­pe­ru­kir­ja on asia­kir­ja, jolla täy­den­ne­tään jo laa­di­tun pe­ru­kir­jan puut­teet. Joskus täy­den­nys­pe­ru­kir­jaa kut­su­taan myös li­sä­pe­ru­kir­jak­si.

Täy­den­nys­pe­ru­kir­ja laa­di­taan täy­den­nys­pe­run­kir­joi­tuk­ses­sa, jos pe­ru­kir­jaa täytyy oi­kais­taTäy­den­nys­pe­run­kir­joi­tus on jär­jes­tet­tä­vä, kun kuo­lin­pe­sään il­mes­tyy varoja tai vel­ko­ja, joista ei al­ku­pe­räis­tä pe­ru­kir­jaa laa­dit­taes­sa ollut tietoa, tai jotka il­mes­tyi­vät kuo­lin­pe­sään vasta pe­run­kir­joi­tuk­sen toi­mit­ta­mi­sen jäl­keen.

Käy­tän­nös­sä kyse on uu­des­ta pe­ru­kir­jas­ta, josta il­me­ne­vät al­ku­pe­räi­ses­tä pe­ru­kir­jas­ta puut­tu­vat tiedot.

Täy­den­nys­pe­run­kir­joi­tuk­seen ja siellä laa­dit­ta­vaan täy­den­nys­pe­ru­kir­jaan so­vel­le­taan­kin läh­tö­koh­tai­ses­ti samoja pe­rin­tö­kaa­ren mää­räyk­siä (40/1965) kuin ta­val­li­seen pe­ru­kir­jaan­kin.

Syitä täy­den­nys­pe­ru­kir­jan te­ke­mi­seen

Syynä täy­den­nys­pe­run­kir­joi­tuk­sen tar­peel­li­suu­del­le voi olla esi­mer­kik­si se, että:

  • kuo­lin­pe­sä saa pe­run­kir­joi­tuk­sen toi­mit­ta­mi­sen jäl­keen ve­ron­pa­lau­tus­ta,
  • varoja ja vel­ko­ja on epä­huo­mios­sa jäänyt puut­tu­maan pe­ru­kir­jas­ta, ja se huo­ma­taan vasta pe­run­kir­joi­tuk­sen jäl­keen tai
  • vel­ko­ja, joka ei ollut ai­em­min ollut kuo­lin­pe­sän tie­dos­sa esit­tää vaa­ti­muk­sen­sa saa­ta­vaas­taan kuo­lin­pe­säl­le.

💡 Katso vinkit, kuinka kuo­lin­pe­sän ve­roil­moi­tus tulee tehdä.

Täy­den­nys­pe­ru­kir­ja vai­kut­taa pe­rin­tö­ve­ro­tuk­sen lop­pu­tu­lok­seen

Uusien va­ro­jen tai vel­ko­jen il­maan­tu­mi­nen vai­kut­taa luon­nol­li­ses­ti pe­rin­tö­ve­roi­hin lop­pu­tu­lok­seen. Riip­puen toki siitä, minkä suu­rui­sia kuo­lin­pe­sään il­maan­tu­neet varat tai velat ovat.

Ve­ro­tus ja täy­den­nys­pe­ru­kir­ja

  • Mikäli jätät täy­den­nys­pe­ru­kir­jan Ve­ro­hal­lin­nol­le ennen kuin sään­nön­mu­kai­nen ve­ro­tus on toi­mi­tet­tu, ote­taan se nor­maa­lis­ti huo­mioon pe­rin­tö­ve­ro­tuk­ses­sa.
  • Mikäli ve­ro­tus on jo eh­dit­ty toi­mit­taa ennen täy­den­nys­pe­ru­kir­jan jät­tä­mis­tä, ve­rot­ta­ja oi­kai­see jo tehtyä ve­ro­tus­ta niin sa­not­tu­na pe­rus­te­muu­tok­se­na.

Muista pe­rin­tö­ve­ro­tuk­seen liit­ty­vis­tä asioi­ta riit­tää va­paa­muo­toi­nen il­moi­tus Ve­ro­hal­lin­nol­le

Vaa­ti­mus täy­den­nys­pe­ru­kir­jan laa­ti­mi­ses­ta koskee ai­noas­taan ti­lan­net­ta, jossa kuo­lin­pe­sään il­maan­tuu uusia varoja tai vel­ko­ja.

Muista pe­rin­tö­ve­ro­tuk­seen vai­kut­ta­vis­ta muu­tok­sis­ta ei sen sijaan tar­vit­se laatia eril­lis­tä täy­den­nys­pe­ru­kir­jaa. Muu pe­rin­tö­ve­ro­tuk­seen vai­kut­ta­va seikka voi olla esi­mer­kik­si tes­ta­men­tin löy­ty­mi­nen tai se, että joku pe­ril­li­sis­tä luopuu pe­rin­nös­tä.

Riit­tä­vää on täl­löin, että teet Ve­ro­hal­lin­nol­le va­paa­muo­toi­sen il­moi­tuk­sen muu­tok­ses­ta.

Lue lisää: Pe­run­kir­joi­tuk­sen hinta verk­ko­pal­ve­lus­sa Suomen edul­li­sin

Näin täy­den­nys­pe­ru­kir­ja on laa­dit­ta­va

Täy­den­nys­pe­ru­kir­ja tulee laatia kuu­kau­den ku­lues­sa siitä, kun kuo­lin­pe­sä sai tiedon uusien va­ro­jen tai vel­ko­jen il­maan­tu­mi­ses­ta. Asia­kir­ja on toi­mi­tet­ta­va Ve­ro­hal­lin­toon kuu­kau­den ku­lues­sa sen laa­ti­mi­ses­ta.

Täy­den­nys­pe­ru­kir­jan laa­ti­mi­seen voi kui­ten­kin hakea li­sä­ai­kaa sa­mal­la ta­val­la kuin ta­val­li­sen pe­ru­kir­jan laa­ti­mi­seen­kin. Li­sä­ai­kaa on mah­dol­lis­ta hakea myös asia­kir­jan jät­tä­mi­seen Ve­ro­hal­lin­nol­le. Ve­rot­ta­ja rat­kai­see li­sä­ajan tar­peen aina ta­paus­koh­tai­ses­ti.

Voit toi­mit­taa täy­den­nys­pe­ru­kir­jan ve­rot­ta­jal­le Oma­Ve­ros­sa tai pos­tit­se.

⚠️ Mikäli täy­den­nys­pe­ru­kir­ja myö­häs­tyy, voi ve­rot­ta­ja mää­rä­tä sank­tio­na myö­häs­ty­mis­mak­sun tai ve­ron­ko­ro­tuk­sen pe­rin­tö­ve­roon.

Kuo­lin­pe­sän osak­kail­la vastuu täy­den­nys­pe­ru­kir­jan te­ke­mi­ses­tä

Vastuu täy­den­nys­pe­ru­kir­jan laa­ti­mi­ses­ta on kuo­lin­pe­sän osak­kail­la.

Kuo­lin­pe­sän osak­kai­ta ovat vain­ajan rin­ta­pe­ril­li­set eli vain­ajan lapset, vain­ajan leski sekä yleis­tes­ta­men­tin­saa­ja.

Leski ei kui­ten­kaan ole kuo­lin­pe­sän osakas enää osi­tuk­sen suo­rit­ta­mi­sen jäl­keen, tai mikäli hä­nel­lä ei ole lain­kaan avio-oi­keut­ta edes­men­neen puo­li­son­sa omai­suu­teen. Poik­keuk­se­na tähän on se, mikäli leski saa pe­rin­töä lain tai yleis­tes­ta­men­tin no­jal­la.

Mitä täy­den­nys­pe­ru­kir­jan tulee si­säl­tää?

Kuo­lin­pe­sään il­maan­tu­neet uudet varat tai velat il­moi­te­taan täy­den­nys­pe­ru­kir­jas­sa samoin kuin var­si­nai­ses­sa pe­ru­kir­jas­sa. Asia­kir­ja­na täy­den­nys­pe­ru­kir­ja vastaa siis pit­käl­ti ta­val­lis­ta pe­ru­kir­jaa.

Erona kui­ten­kin on, että täy­den­nys­pe­ru­kir­jas­sa ei tar­vit­se il­moit­taa enää uu­des­taan jo al­ku­pe­räi­ses­sä pe­ru­kir­jas­sa il­moi­tet­tu­ja varoja ja vel­ko­ja.

Riit­tä­vää on, että täy­den­nys­pe­ru­kir­jas­sa il­moi­te­taan ai­noas­taan ne varat tai velat, joita al­ku­pe­räi­ses­sä pe­ru­kir­jas­sa ei ollut. Muiden va­ro­jen ja vel­ko­jen osalta riit­tää viit­taus al­ku­pe­räi­seen pe­ru­kir­jaan.

Täy­den­nys­pe­ru­kir­ja voikin olla asia­kir­ja­na hyvin lyhyt ja yk­sin­ker­tai­nen.

Myös täy­den­nys­pe­ru­kir­jaa varten on jär­jes­tet­tä­vä pe­run­kir­joi­tus­ti­lai­suus

Kuten ta­val­li­ses­sa pe­run­kir­joi­tuk­ses­sa myös täy­den­nys­pe­ru­kir­jan laa­ti­mis­ta varten on jär­jes­tet­tä­vä pe­run­kir­joi­tus­ti­lai­suus.

Se kuo­lin­pe­sän osak­kais­ta, jonka hoi­det­ta­va­na kuo­lin­pe­sän omai­suus on, määrää ti­lai­suu­den ajan ja paikan ja kutsuu kaksi us­kot­tua miestä toi­mit­ta­maan sitä. Täy­den­nys­pe­run­kir­joi­tuk­sen voi jär­jes­tää myös esi­mer­kik­si pe­sän­hoi­ta­ja.

Pai­kal­la täy­den­nys­pe­run­kir­joi­tuk­ses­sa ovat vä­hin­tään us­ko­tut miehet sekä pesän il­moit­ta­ja. Myös muille kuo­lin­pe­sän osak­kail­le sekä eloon­jää­neel­le les­kel­le on an­net­ta­va tieto täy­den­nys­pe­run­kir­joi­tuk­sen ajasta ja pai­kas­ta, ja heille on va­rat­ta­va mah­dol­li­suus olla pai­kal­la. Kaikki pai­kal­lao­li­jat mer­ki­tään täy­den­nys­pe­ru­kir­jaan.

Kun täy­den­nys­pe­ru­kir­ja val­mis­tuu, kan­nat­taa se lä­het­tää mah­dol­li­sim­ma pian ve­rot­ta­jal­le.