Perukirjan täydentäminen vastaamaan todellista asiaintilaa on tärkeää, koska se toimii perintöverotuksen ja perinnönjaon perustana. Asiakirjana täydennysperukirja vastaa pitkälti jo laadittua tavallista perukirjaa.
Lähtökohtaisesti perukirjan laatimisessa kannattaa kuitenkin olla tarkkana ja pyrkiä siihen, ettei omaisuutta jää puuttumaan. Näin vältyt ylimääräiseltä vaivalta.
Tässä artikkelissa kerromme, mitä sinun tulisi tietää täydennysperukirjasta ja sen laatimisesta.
Mikä on täydennysperukirja?
Perukirja on listaus vainajan varallisuudesta ja veloista. Lisäksi siitä ilmenevät kuolinpesän osakkaat. Täydennysperukirja on asiakirja, jolla täydennetään jo laaditun perukirjan puutteet. Joskus täydennysperukirjaa kutsutaan myös lisäperukirjaksi.
Täydennysperukirja laaditaan täydennysperunkirjoituksessa, jos perukirjaa täytyy oikaista. Täydennysperunkirjoitus on järjestettävä, kun kuolinpesään ilmestyy varoja tai velkoja, joista ei alkuperäistä perukirjaa laadittaessa ollut tietoa, tai jotka ilmestyivät kuolinpesään vasta perunkirjoituksen toimittamisen jälkeen.
Käytännössä kyse on uudesta perukirjasta, josta ilmenevät alkuperäisestä perukirjasta puuttuvat tiedot.
Täydennysperunkirjoitukseen ja siellä laadittavaan täydennysperukirjaan sovelletaankin lähtökohtaisesti samoja perintökaaren määräyksiä (40/1965) kuin tavalliseen perukirjaankin.
Syitä täydennysperukirjan tekemiseen
Syynä täydennysperunkirjoituksen tarpeellisuudelle voi olla esimerkiksi se, että:
- kuolinpesä saa perunkirjoituksen toimittamisen jälkeen veronpalautusta,
- varoja ja velkoja on epähuomiossa jäänyt puuttumaan perukirjasta, ja se huomataan vasta perunkirjoituksen jälkeen tai
- velkoja, joka ei ollut aiemmin ollut kuolinpesän tiedossa esittää vaatimuksensa saatavaastaan kuolinpesälle.
💡 Katso vinkit, kuinka kuolinpesän veroilmoitus tulee tehdä.
Täydennysperukirja vaikuttaa perintöverotuksen lopputulokseen
Uusien varojen tai velkojen ilmaantuminen vaikuttaa luonnollisesti perintöveroihin lopputulokseen. Riippuen toki siitä, minkä suuruisia kuolinpesään ilmaantuneet varat tai velat ovat.
Verotus ja täydennysperukirja
- Mikäli jätät täydennysperukirjan Verohallinnolle ennen kuin säännönmukainen verotus on toimitettu, otetaan se normaalisti huomioon perintöverotuksessa.
- Mikäli verotus on jo ehditty toimittaa ennen täydennysperukirjan jättämistä, verottaja oikaisee jo tehtyä verotusta niin sanottuna perustemuutoksena.
Muista perintöverotukseen liittyvistä asioita riittää vapaamuotoinen ilmoitus Verohallinnolle
Vaatimus täydennysperukirjan laatimisesta koskee ainoastaan tilannetta, jossa kuolinpesään ilmaantuu uusia varoja tai velkoja.
Muista perintöverotukseen vaikuttavista muutoksista ei sen sijaan tarvitse laatia erillistä täydennysperukirjaa. Muu perintöverotukseen vaikuttava seikka voi olla esimerkiksi testamentin löytyminen tai se, että joku perillisistä luopuu perinnöstä.
Riittävää on tällöin, että teet Verohallinnolle vapaamuotoisen ilmoituksen muutoksesta.
Lue lisää: Perunkirjoituksen hinta verkkopalvelussa Suomen edullisin
Näin täydennysperukirja on laadittava
Täydennysperukirja tulee laatia kuukauden kuluessa siitä, kun kuolinpesä sai tiedon uusien varojen tai velkojen ilmaantumisesta. Asiakirja on toimitettava Verohallintoon kuukauden kuluessa sen laatimisesta.
Täydennysperukirjan laatimiseen voi kuitenkin hakea lisäaikaa samalla tavalla kuin tavallisen perukirjan laatimiseenkin. Lisäaikaa on mahdollista hakea myös asiakirjan jättämiseen Verohallinnolle. Verottaja ratkaisee lisäajan tarpeen aina tapauskohtaisesti.
Voit toimittaa täydennysperukirjan verottajalle OmaVerossa tai postitse.
⚠️ Mikäli täydennysperukirja myöhästyy, voi verottaja määrätä sanktiona myöhästymismaksun tai veronkorotuksen perintöveroon.
Kuolinpesän osakkailla vastuu täydennysperukirjan tekemisestä
Vastuu täydennysperukirjan laatimisesta on kuolinpesän osakkailla.
Kuolinpesän osakkaita ovat vainajan rintaperilliset eli vainajan lapset, vainajan leski sekä yleistestamentinsaaja.
Leski ei kuitenkaan ole kuolinpesän osakas enää osituksen suorittamisen jälkeen, tai mikäli hänellä ei ole lainkaan avio-oikeutta edesmenneen puolisonsa omaisuuteen. Poikkeuksena tähän on se, mikäli leski saa perintöä lain tai yleistestamentin nojalla.
Mitä täydennysperukirjan tulee sisältää?
Kuolinpesään ilmaantuneet uudet varat tai velat ilmoitetaan täydennysperukirjassa samoin kuin varsinaisessa perukirjassa. Asiakirjana täydennysperukirja vastaa siis pitkälti tavallista perukirjaa.
Erona kuitenkin on, että täydennysperukirjassa ei tarvitse ilmoittaa enää uudestaan jo alkuperäisessä perukirjassa ilmoitettuja varoja ja velkoja.
Riittävää on, että täydennysperukirjassa ilmoitetaan ainoastaan ne varat tai velat, joita alkuperäisessä perukirjassa ei ollut. Muiden varojen ja velkojen osalta riittää viittaus alkuperäiseen perukirjaan.
Täydennysperukirja voikin olla asiakirjana hyvin lyhyt ja yksinkertainen.
Myös täydennysperukirjaa varten on järjestettävä perunkirjoitustilaisuus
Kuten tavallisessa perunkirjoituksessa myös täydennysperukirjan laatimista varten on järjestettävä perunkirjoitustilaisuus.
Se kuolinpesän osakkaista, jonka hoidettavana kuolinpesän omaisuus on, määrää tilaisuuden ajan ja paikan ja kutsuu kaksi uskottua miestä toimittamaan sitä. Täydennysperunkirjoituksen voi järjestää myös esimerkiksi pesänhoitaja.
Paikalla täydennysperunkirjoituksessa ovat vähintään uskotut miehet sekä pesän ilmoittaja. Myös muille kuolinpesän osakkaille sekä eloonjääneelle leskelle on annettava tieto täydennysperunkirjoituksen ajasta ja paikasta, ja heille on varattava mahdollisuus olla paikalla. Kaikki paikallaolijat merkitään täydennysperukirjaan.
Kun täydennysperukirja valmistuu, kannattaa se lähettää mahdollisimma pian verottajalle.