Hallintaoikeustestamenttia voidaan hyödyntää perintöverosuunnittelussa, sekä yleisesti jäämistön hallinnassa.
Hallintaoikeustestamentiksi kutsutaan yleensä testamentin määräystä, jolla testamentin tekijä siirtää omaisuutensa hallintaoikeuden haluamalleen henkilölle.
Tässä artikkelissa käymme tarkemmin läpi hallintaoikeustestamentissa huomioitavia asioita, sekä sen keskeisiä piirteitä.
Mitä hallintaoikeustestamentti tarkoittaa?
Hallintaoikeustestamentti ei siis yleensä ole erillinen testamentti, vaan se on vainajan laatimaan testamenttiin sisältyvä määräys.
Hallintaoikeustestamentin avulla testamentin laatija voi siis testamentata vaikka kesämökkinsä hallintaoikeuden avopuolisolleen, ja saman kesämökin omistusoikeuden lapsilleen.
Esimerkki: Vainajan avopuoliso ja asunto
Vainaja A on laatinut testamentin, jossa hän testamenttaa koko jäämistönsä omistusoikeuden lapsilleen. Vainaja on sisällyttänyt testamenttiinsa kuitenkin määräyksen siitä, että vainajan avopuoliso saa vainajan asuntoon elinikäisen hallintaoikeuden.
Hallintaoikeustestamenttiin sovelletaan lähtökohtaisesti testamenttia koskevia yleisiä säännöksiä.
💡Hyödyllistä tietoa testamentista ja sen laatimisesta voit löytää Aatoksen tietopankista.
Lue lisää: testamentti ja verotus
Hallintaoikeustestamentin hyötyjä
Hallintaoikeustestamenttia on käytetty Suomessa erityisesti vainajan puolison toimeentulon turvaamiseen. Nykyisin lesken asema on kuitenkin turvattu paremmin laissa esimerkiksi lesken asumisoikeuden myötä.
Hallintaoikeustestamenttia voidaan käyttää esimerkiksi testamentin laatijan läheisen ystävän tai muun perheenjäsenen, kuten avopuolison, toimeentulon turvaamiseen.
Hallintaoikeuden keskeisenä etuna omistusoikeuteen nähden on, että hallintaoikeudesta ei tarvitse maksaa perintöveroa.
Jos siis testamenttaat esimerkiksi asuntosi hallintaoikeuden avopuolisollesi turvataksesi hänen toimeentulonsa kuolemasi jälkeen, ei avopuolisosi tarvitse maksaa asunnon hallintaoikeudesta perintöveroa.
Hallintaoikeuden saajalla on myös lähtökohtaisesti oikeus omaisuuden tuottoon: jos hallintaoikeuden saaja siis haluaa vuokrata perintönä saamansa asunnon eteenpäin, hänellä on oikeus pitää vuokratuotto itsellään.
Omistusoikeuden saaja ei saa myöskään myydä hallintaoikeuden alaista omaisuutta ilman hallintaoikeuden haltijan lupaa. Hallintaoikeuden alaista omaisuutta ei voida yleensä myöskään ulosmitata omistajan velkojen vuoksi.
Lue lisää: Asunnon hallintaoikeus ja omistusoikeuden testamenttaus
Huomioi omistusoikeuden saajan perintöveroseuraamukset
Velvollisuus perintöveron maksamiseen on taholla, joka saa omaisuuden omistusoikeuden. Tällöin omistusoikeuden arvosta vähennetään kuitenkin toiselle henkilölle testamentatun hallintaoikeuden arvo, joka pienentää perintöveroseuraamuksia.
Hallintaoikeus vähentää siis omistusoikeuden saavan tahon perintöveroseuraamuksia.
Toiselle henkilölle testamentattu hallintaoikeus estää kuitenkin yleensä perintönä saadun omaisuuden myynnin. Perintöveron maksaminen voi siis tuottaa vaikeuksia omistusoikeuden saaneelle taholle, koska perintönä saatua omaisuutta ei voida muuttaa rahaksi perintöveron maksamista varten.
Lue lisää: Näin toimii hallintaoikeusvähennys
💡 Perintöveron maksamiseen liittyvät haasteet kannattaa siis huomioida testamenttia laadittaessa. Tämä onnistuu helposti Aatoksen verkkopalvelussa. Voit kokeilla alta testamentin laatimista ilmaiseksi.
Omistajattoman tilan testamentti
Perintöveron lykkääminen on tietyissä tilanteissa mahdollista hallintaoikeustestamentin avulla. Tällöin vainaja testamenttaa hallintaoikeuden omaisuuteensa niin, että varsinainen omistusoikeus vainajan perintöön siirtyy uusille omistajille vasta myöhemmin.
Tällaista testamentin määräystä kutsutaan omistajattoman tilan testamentiksi. Menettelyn toteuttamiselle on kuitenkin tarkat edellytykset, ja näihin tulee perehtyä hyvin ennen menettelyyn ryhtymistä.
Mitä rajoituksia hallintaoikeuteen liittyy?
Ellei testamentin laatija ole toisin määrännyt, perintönä saatua hallintaoikeutta koskevat seuraavat rajoitukset, jotka erottavat sen omistusoikeudesta:
- omaisuutta ei saa myydä tai lahjoittaa ilman omistajan lupaa
- omaisuutta käytettäessä on huomioitava omistajan etu
- hallintaoikeutta ei voi luovuttaa eteenpäin toiselle taholle
- hallintaoikeuden alaista omaisuutta tai hallintaoikeutta ei voi testamentata eteenpäin
Hallintaoikeustestamentilla saadun omaisuuden käyttö on siis merkittävästi tavallista omistusoikeutta rajoitetumpaa.
Samalla hallintaoikeuteen liittyvä rajoitukset kuitenkin turvaavat esimerkiksi sitä, että omaisuus pysyy hallintaoikeuden saajalla.
Hallintaoikeuden saanut henkilö ei voi esimerkiksi testamentata omaisuutta omille perillisilleen tai myydä omaisuutta pois. Testamentin laatija voi siis yleensä luottaa siihen, että hallintaoikeuden päätyttyä omaisuus ja sen hallintaoikeus siirtyy omistusoikeuden saajalle.
Lue lisää: Miten käyttöoikeus ja hallinto-oikeus eroavat toisistaan?
Hallintaoikeustestamentin laatiminen käytännössä
Hallintaoikeustestamentin laatimisessa on erityisen tärkeää, että testamentin laatija ilmaisee tahtonsa selkeästi. Hallintaoikeustestamenttia – ja testamenttia yleensäkin – tulkitaan nimittäin ensisijaisesti testamentin tekijän tahdon mukaisesti.
On siis hyvin tärkeää, että testamentista käy selkeästi ilmi, mitä testamentin laatija on testamentin määräyksillään tarkoittanut.
Testamentin määräykset kannattaakin laatia mahdollisimman selkeästi.
Lue lisää: Katso malli keskinäisen hallintaoikeustestamentin tekoon
Hallintaoikeustestamentin sisältö
Testamentin tarkempi sisältö riippuu testamentin laatijan tahdosta.
Hallintaoikeustestamentin osalta olisi kuitenkin hyvä, että testamentissa olisi ainakin seuraavat asiat:
- Hallintaoikeuden kohde
- Hallintaoikeuden saaja
- Hallintaoikeuden kesto
- Mahdolliset muut hallintaoikeuteen liittyvät ehdot
Hallintaoikeuden kohteen määrittäminen
Hallintaoikeuden kohteena voi olla käytännössä mikä tahansa omaisuus, esimerkiksi kiinteistö, osake tai käteisvarat. Testamentin tekijän kannattaa olla tarkka siitä, mitä omaisuutta hallintaoikeus koskee.
Hallintaoikeuden ei siis tarvitse koskea vainajan koko omaisuutta, vaan hallintaoikeus voidaan testamentata myös tiettyyn yksittäiseen omaisuuserään, kuten autoon.
Hallintaoikeuden saajan määrittäminen
Hallintaoikeuden saaja voi olla esimerkiksi testamentin tekijän lapsi, puoliso tai testamentin laatijalle läheinen ystävä.
Hallintaoikeuden kesto
Hallintaoikeuden keston määrittäminen on tärkeää, ja siitä kannattaakin määrätä selkeästi testamentissa.
Hallintaoikeus voidaan määrätä esimerkiksi hallintaoikeuden saajan eliniän mittaiseksi. Tällöin omaisuuden hallintaoikeus siirtyisi omistusoikeuden saajalle hallintaoikeuden saajan menehtyessä.
Muut hallintaoikeuteen liittyvät ehdot
Testamentin laatija voi halutessaan määrätä hallintaoikeuteen liittyvistä muista ehdoista. Testamentissa voidaan esimerkiksi määritellä ehdot, joiden mukaisesti hallintaoikeuden saaja voi käyttää omaisuutta.
Jos testamentin laatija ei siis esimerkiksi halua, että hallintaoikeuden kohteena olevaa asuntoa käytetään vuokraustoimintaan, hän voi kieltää tämän testamentissaan.
Hallintaoikeuden ehtojen noudattaminen voidaan myös määrätä edellytykseksi hallintaoikeuden saamiselle: testamenttiin voidaan esimerkiksi kirjata, että hallintaoikeus siirtyy vainajan lapselle vasta, kun tämä on suorittanut korkeakoulututkinnon.
Lue lisää: Testamentin saaja: oikeudet ja velvollisuudet
Hallintaoikeustestamentti onnistuu helposti Aatoksen kautta
Voit laatia hallintaoikeustestamentin helposti Aatoksen verkkopalvelussa. Palvelumme tarjoaa käyttäjillemme helpon ja turvallisen tavan laatia testamentti verkossa.
Palvelussamme et tarvitse aiempaa kokemusta testamentin laatimisesta tai muutakaan oikeudellista tietämystä. Palvelu opastaa käyttäjää läpi koko prosessin ja varmistaa, että asiakirja on laadittu oikein ja testamentin tekijän toiveiden mukaisesti.