Pe­rin­tö­ve­ron oi­kaisu

Henkilö käyttämässä tietokonetta.
Timjami Nyyssönen
Timjami
6.9.2023 ● 4 minuuttia
Jaa artikkeli
Pe­rin­tö­ve­ro­tuk­seen voi hakea muu­tosta oi­kai­su­vaa­ti­muk­sella. Pe­rin­tö­ve­roa voi­daan oi­kaista myös Ve­ro­hal­lin­non aloit­teesta.

Ve­ro­vel­vol­li­nen voi hakea muu­tosta pe­rin­tö­ve­ro­tuk­seen kah­della eri ta­valla:

  1. Oi­kai­su­vaa­ti­mus: ve­ro­vel­vol­li­nen hakee muu­tosta Ve­ro­hal­lin­non te­ke­mään ve­ro­tus­pää­tök­seen.
  2. Pe­rus­teoi­kaisu: ve­ro­vel­vol­li­nen il­moit­taa, että pe­rin­tö­ve­ro­tuk­sen pe­rus­teet ovat muut­tu­neet ve­ro­tuk­sen toi­mit­ta­mi­sen jäl­keen. Pe­rus­teoi­kai­sun seu­rauk­sena pe­rin­tö­ve­ro­tus toi­mi­te­taan uu­del­leen.

Tässä ar­tik­ke­lissa kes­ki­tymme pe­rin­tö­ve­ro­tuk­sen oi­kai­su­vaa­ti­muk­seen. Jaot­telu oi­kai­su­vaa­ti­muk­sen ja pe­rus­teoi­kai­sun vä­lillä voi kui­ten­kin olla pe­rin­nön­saa­jalle haas­ta­vaa: epä­sel­vissä ti­lan­teissa kan­nat­taa­kin olla yh­tey­dessä Ve­ro­hal­lin­toon.

💡 Vinkki: Tie­sitkö, että ennen pe­rin­tö­ve­ron mak­sa­mista teh­dään pe­run­kir­joi­tus, jossa vai­na­jan omai­suus ja velat kar­toi­te­taan sekä ar­vo­te­taan. Myös vai­na­jan pe­ril­li­set ja kuo­lin­pe­sän osak­kaat tulee sel­vit­tää.

Mitä pe­rin­tö­ve­ron oi­kaisu tar­koit­taa?

Pe­rin­tö­ve­ron oi­kai­se­mi­sessa on kyse Ve­ro­hal­lin­non te­ke­män pe­rin­tö­ve­ro­tus­pää­tök­sen muu­tok­sen­hausta.

Laissa on mää­rätty, että pe­rin­tö­ve­ro­tus­pää­tök­seen pitää ensin hakea oi­kai­sua ennen kuin ve­ro­vel­vol­li­nen voi va­lit­taa pää­tök­sestä hal­linto-oi­keu­teen.

Lue lisää: Pe­ru­kir­jan oi­kaisu

Ve­ro­vel­vol­li­nen voi itse hakea oi­kai­su­vaa­ti­musta

Pe­rin­tö­ve­ro­tuk­sen oi­kai­su­vaa­ti­mus voi koskea mitä ta­hansa ve­ro­vel­vol­li­sen pe­rin­tö­ve­ro­tuk­seen liit­ty­vää asiaa.

Pe­rin­tö­ve­ro­tus­pää­tök­seen saa hakea muu­tosta:

  • ve­ro­vel­vol­li­nen itse
  • muu taho, jonka oman veron mää­rään päätös vä­lit­tö­mästi saat­taa vai­kut­taa tai joka on veron suo­rit­ta­mi­sesta vas­tuussa

Pe­rin­tö­ve­ron oi­kai­su­vaa­ti­muk­sen te­ke­mi­nen

Jo­kai­sen ve­ro­vel­vol­li­sen tulee tehdä itse oma pe­rin­tö­ve­ron oi­kai­su­vaa­ti­muk­sensa.

Kuo­lin­pe­sän osakas ei siis voi tehdä pe­rin­tö­ve­ron oi­kai­sua muiden kuo­lin­pe­sän osak­kai­den puo­lesta, ellei häntä ole erik­seen val­tuu­tettu val­ta­kir­jalla.

Oi­kai­su­vaa­ti­muk­sen voi tehdä:

  • Säh­köi­sesti Ve­ro­hal­lin­non Oma­Vero-pal­ve­lussa
  • Ve­ro­hal­lin­non pa­pe­ri­lo­mak­keella
  • Va­paa­muo­toi­sesti

Oi­kai­su­vaa­ti­muk­set kä­sit­te­lee läh­tö­koh­tai­sesti Ve­ro­tuk­sen oi­kai­su­lau­ta­kunta. Ve­ro­hal­linto voi kui­ten­kin kä­si­tellä oi­kai­su­vaa­ti­muk­sen, jos ve­ro­vel­vol­li­sen esit­tämä vaa­ti­mus hy­väk­sy­tään.

Lue lisää: Miten toimia ja­ka­mat­to­man kuo­lin­pe­sän kanssa?

Henkilö käyttämässä tietokonetta.

Omai­suu­den arvon oi­kai­se­mi­nen pe­rin­tö­ve­ro­tuk­sessa

Yksi ylei­sim­mistä syistä pe­rin­tö­ve­ro­tuk­sen oi­kai­su­vaa­ti­muk­seen on pe­rin­tönä saadun omai­suu­den ar­vos­ta­mi­nen ve­ro­tuk­sessa. Usein kyse on siitä, että omai­suu­den arvo on ar­vioitu pe­rin­tö­ve­ro­tuk­sessa joko liian kor­keaksi tai liian ma­ta­laksi.

Ky­sy­mys pe­rin­tö­ve­roar­vosta on tärkeä, koska pe­rin­tönä saadun omai­suu­den han­kin­ta­me­nona pi­de­tään pe­rin­tö­ve­ro­tuk­sessa käy­tet­tyä arvoa.

Al­hai­nen pe­rin­tö­ve­roarvo voi olla ve­ro­vel­vol­li­selle eduksi, jos hänen ei ole tar­koi­tus myydä omai­suutta.

Jos tar­koi­tus on sen sijaan myydä omai­suus lä­hiai­koina, liian al­hai­seksi mää­ri­tetty pe­rin­tö­ve­roarvo voi kas­vat­taa ve­ro­seu­raa­muk­sia.

💡 Pe­rin­tö­ve­ron määrä riip­puu aina su­ku­lai­suus­suh­teesta sekä pe­rin­nön suu­ruu­desta.

Pe­rus­teita pe­rin­nön arvon oi­kai­sulle

Lain mukaan pe­rin­tö­ve­ron pe­rus­teena pi­täisi olla omai­suu­den to­den­nä­köi­nen luo­vu­tus­hinta pe­rit­tä­vän kuo­lin­het­kellä.

Jos pe­ril­li­nen on esi­mer­kiksi myynyt pe­rin­tö­omai­suu­tensa pian pe­rit­tä­vän kuo­le­man jäl­keen huo­mat­ta­vasti pe­rin­tö­ve­roar­voa suu­rem­masta hin­nasta, on pe­rin­tö­ve­ron oi­kai­sulle vahvat pe­rus­teet.

Esi­merkki : Pe­rin­tö­ve­ron oi­kaisu

Jaakko on saanut pe­rin­tö­ve­ro­pää­tök­sen, jossa hä­nelle pe­rin­tönä tul­leen kiin­teis­tön ar­voksi on mää­ri­telty 500 000 euroa.

Pe­rit­tävä on kuol­lut 1.3.2023, ja Jaakko on myynyt kiin­teis­tön 1.6.2023. Kaup­pa­hin­naksi on so­vittu 1 000 000 euroa.

Jaakon ti­lan­teessa kiin­teis­tön luo­vu­tus­hinta eroaa siis olen­nai­sesti sen pe­rin­tö­ve­ro­tusar­vosta, vaikka kiin­teistö on luo­vu­tettu pian pe­rit­tä­vän kuo­le­man jäl­keen.

Jaa­kolla olisi hyvät pe­rus­teet vaatia pe­rin­tö­ve­ro­tuk­sen oi­kai­se­mi­sesta sillä pe­rus­teella, että kiin­teis­tön arvo on mää­ri­tetty pe­rin­tö­ve­ro­tuk­sessa liian al­hai­seksi.

Lue lisää: Mikä on osit­tai­nen pe­rin­nön­jako?

Pe­rin­tö­vero vs. luo­vu­tus­voit­to­vero

Pe­rin­tö­ve­ron oi­kai­se­mi­nen on usein jär­ke­vää, koska pe­rin­tö­vero tulee myyn­ti­ti­lan­teessa lähes aina edul­li­sem­maksi kuin omai­suu­den luo­vu­tus­voi­tosta mak­set­tava pää­oma­tu­lo­vero.

Seu­raava esi­merkki ha­vain­nol­lis­taa, miksi pe­rin­tö­vero on yleensä luo­vu­tus­voi­tosta mak­set­ta­vaa veroa edul­li­sempi vaih­toehto.

Esi­merkki: Milla myy pe­rin­tönä saa­mansa ke­sä­mö­kin 300 000 eu­rolla.

Ti­lanne 1: Ke­sä­mö­kin arvo pe­rin­tö­ve­ro­tuk­sessa on 150 000 euroa.

Milla maksaa pe­rin­tö­ve­roa 1-luo­kassa 150 000 eu­rosta noin 15 000 euroa; ke­sä­mö­kin han­kin­ta­me­nona pi­de­tään pe­rin­tö­ve­ro­tuk­sessa käy­tet­tyä arvoa (150 000 euroa).

Ke­sä­mö­kin myy­mi­sestä Mil­lalle syntyy 150 000 euroa luo­vu­tus­voit­toa (300 000 – 150 000 = 150 000). Milla joutuu mak­sa­maan tästä pää­oma­tu­lo­ve­roa noin 50 000 euroa.

Ti­lan­teessa 1 Milla joutuu siis mak­sa­maan veroa yh­teensä noin 65 000 euroa.

Ti­lanne 2: Ke­sä­mö­kin arvo pe­rin­tö­ve­ro­tuk­sessa on sen to­del­li­nen luo­vu­tus­hinta eli 300 000 euroa.

Milla maksaa pe­rin­tö­ve­roa 1-luo­kassa 300 000 eu­rosta noin 40 000 euroa; ke­sä­mö­kin han­kin­ta­me­nona pi­de­tään pe­rin­tö­ve­ro­tuk­sessa käy­tet­tyä arvoa (300 000 euroa).

Ke­sä­mö­kin myyn­nistä ei synny lain­kaan luo­vu­tus­voit­toa (300 000 – 300 000 = 0). Millan ei siis tar­vitse maksaa lain­kaan pää­oma­tu­lo­ve­roa.

Ti­lan­teessa 2 Milla joutuu siis mak­sa­maan veroa yh­teensä noin 40 000 euroa.

Ver­rat­tuna ti­lan­tee­seen 1 Millan mak­sama veron määrä laski siis noin 25 000 eu­rolla (65 000 – 40 000 = 25 000).

Pe­rin­tö­ve­ro­tusar­volla on siis suuri mer­ki­tys, kun tar­koi­tuk­sena on myydä omai­suus eteen­päin.

perintövero oikaisu.jpg

Pe­rin­tö­ve­ron oi­kai­sua kos­ke­vat mää­rä­ajat

Pe­rin­tö­ve­roon voi hakea muu­tosta oi­kai­su­vaa­ti­muk­sella 3 vuoden ku­luessa ve­ro­vuo­den päät­ty­mi­sestä.

Pe­rin­tö­ve­ro­tuk­sessa ve­ro­vuosi on pe­rit­tä­vän kuo­lin­vuosi. Oi­kai­sua tulee siis vaatia kolmen vuoden ku­luessa pe­rit­tä­vän kuo­lin­vuo­den päät­ty­mi­sestä.

Esi­merkki: Pe­rin­tö­ve­ron oi­kai­sun mää­rä­aika

Pe­rit­tävä on kuol­lut 7.11.2023. Pe­rin­tö­ve­ron oi­kai­su­vaa­ti­mus on teh­tävä 31.12.2026 men­nessä.

Pi­tääkö mää­rätty vero maksaa, vaikka oi­kai­su­vaa­ti­mus on tehty?

Kyllä. Huo­mioi siis, että pe­rin­tö­vero tulee maksaa mää­rä­ai­kaan men­nessä, vaikka oli­sit­kin tehnyt oi­kai­su­vaa­ti­muk­sen pe­rin­tö­ve­ros­tasi.

Pe­rin­tö­ve­ron mak­sa­mi­nen ajal­laan on jär­ke­vää myös siltä va­ralta, että pe­rin­tö­ve­ro­pää­tök­seen ei saa­da­kaan muu­tosta. Näin ve­ro­vel­vol­li­nen vält­tyy veron vii­väs­tys­seu­raa­muk­silta.

Jos oi­kai­su­vaa­ti­mus me­nes­tyy, Ve­ro­hal­linto muut­taa ve­ro­tusta ja pa­laut­taa liikaa mak­se­tun veron ta­kai­sin kor­koi­neen.

Jos veron mak­sa­mi­nen ei kui­ten­kaan on­nistu, kan­nat­taa pe­rin­tö­ve­rolle hakea täy­tän­töön­pa­non kes­keyt­tä­mistä: näin pe­rin­tö­vero ei mene ulos­ot­toon oi­kai­su­vaa­ti­muk­sen ol­lessa vi­reillä.

Laita la­kia­siat ker­ralla kun­toon Aa­tok­sessa

Aatos on vuonna 2020 pe­rus­tettu di­gi­taa­li­nen la­ki­pal­velu, jonka avulla voit lait­taa kaikki elä­mäsi tär­keät la­kia­siat kun­toon kä­te­västi ver­kossa.

Pal­ve­lus­samme voit tehdä muun muassa ju­ri­di­sesti pä­te­vän tes­ta­men­tin, edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen ja avio­eh­don.

Asia­kir­jat val­mis­tu­vat jopa 15 mi­nuu­tissa!