Lapsettoman tai naimattoman henkilön on erityisen tärkeää laatia testamentti. Testamentin avulla hän voi itse päättää, kuka tämän omaisuuden perii kuoleman jälkeen. Lapsettoman testamentti voi käytännössä sisältää ystävän tai naapurin, eikä testamentinsaajan ole pakko olla sukulainen.
Pahimmassa tapauksessa lapsettoman ja naimattoman henkilön omaisuus menee valtiolle, mikäli elossa olevia perillisiä ei ole.
Artikkelissa keskitymme erityisesti siihen, miten lapsettomuus tai naimattomuus vaikuttavat testamentin sisältöön.
Miksi lapsettoman kannattaa laatia testamentti?
Testamentin avulla on mahdollista määrätä omaisuutta myös niille tahoille, jotka eivät kuulu lain mukaiseen perimysjärjestykseen. Testamentin avulla voit siis antaa omaisuutta esimerkiksi ystäville tai kaukaisemmille sukulaisille, kuten serkuille.
Testamentin laatiminen kannattaa erityisesti siitä syystä, että perimysjärjestyksen mukaisten henkilöiden puuttuessa vainajan omaisuus siirtyisi valtiolle. Naimattoman ja lapsettoman henkilön kannattaakin laatia testamentti, koska näin vältetään riski omaisuuden päätymisestä valtiolle.
Testamentin saajan ei tarvitse olla vainajan lähisukulainen tai ystävä; testamentin laatija voi testamentata omaisuutensa kenelle tahansa, esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestölle.
Kokeile testamentin tekemistä ilmaiseksi
Voit kokeilla palveluamme ilmaiseksi. Näet, miten testamentin voi tehdä helposti ja minkälaisia asioita testamentissa tulee huomioida.
Naimaton henkilö ja keskinäinen testamentti
Naimattoman henkilön on hyvä huomioida, että keskinäinen testamentti on mahdollista laatia myös muun kuin aviopuolison kanssa, kuten avopuolison, sisaruksen tai ystävän kanssa.
Keskinäinen testamentti on yhteinen testamentti, jonka avulla kahden henkilön on mahdollista testamentata omaisuutensa toisilleen. Keskinäisen testamentin avulla he siis perivät toisensa kuolemansa jälkeen.
Keskinäisen testamentin avulla pyritään lähtökohtaisesti turvaamaan eloonjääneen puolison toimeentulo siltä varalta, että avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan. Keskinäinen testamentti voi olla hyvä tapa järjestää esimerkiksi avopuolisoiden perintöasiat, tai turvata sisarusten toimeentulo oman kuoleman jälkeen.
Lue lisää: ketkä ovat perillisiäni?
Toissijaismääräys keskinäiseen testamenttiin
Keskinäiseen testamenttiin otetaan yleensä toissijaismääräys, jolla puolisot määräävät perintönsä toissijaisesta saajasta. Toissijaismääräyksen seurauksena puolisot ei voi testamentata toiselta puolisolta perimäänsä omaisuutta eteenpäin.
Toissijaismääräyksellä puolisot määräävät siitä, että puolisoiden omaisuus siirtyy molempien puolisoiden kuoleman jälkeen toissijaisille testamentinsaajille. Näin puolisot voivat esimerkiksi varmistua siitä, että heidän omaisuutensa pysyy oman suvun sisällä, eikä omaisuus enää siirry eteenpäin puolison muulle suvulle.
Esimerkki: Näin toissijaismääräys toimii käytännössä
Jaana ja Oskari ovat keskenään avioliitossa eikä heillä ole lapsia. He ovat tehneet keskinäisen testamentin toissijaismääräyksellä. Määräyksen mukaan Oskarin omaisuus menisi toissijaisesti hänen veljelleen Antille. Jaanan omaisuus menisi puolestaan toissijaisesti hänen serkulleen Niinalle.
Jaanan kuollessa Oskari perii Jaanan omaisuuden. Kun myös Oskari kuolee, Jaanalta peritty osa Oskarin omaisuudesta siirtyy Jaanan serkulle Niinalle. Oskarille jäävä omaisuus jaetaan Antille.
Ilman toissijaismääräystä eloonjäänyt puoliso voi päättää saamastaan perinnöstä vapaasti. Hän voi esimerkiksi lahjoittaa sen pois, tai testamentata sen omille sukulaisilleen.
Toissijaismääräyksen ottaminen keskinäiseen testamenttiin rajoittaa siis olennaisesti toisen puolison mahdollisuuksia tehdä perittyä omaisuutta koskevia päätöksiä.
Miten lapsettoman testamentti vaikuttaa verotukseen?
Jos testamentin laatijalla ei ole lapsia tai aviopuolisoa, on testamenttia laadittaessa hyvä huomioida testamentilla omaisuutta saavien henkilöiden erilainen verokohtelu.
Esimerkiksi perittävän vanhemmat joutuvat maksamaan vähemmän perintöveroa kuin perittävän serkut.
Avopuoliso kuuluu perintöverotuksessa lähisukulaisiin vain, jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi tai he ovat olleet aikaisemmin naimisissa. Perintöverotuksen kannalta aviopuolisoa ja avopuolisoa ei siis kohdella aina samalla tavalla.
⚠️ Huomioi, että avoliitossa puoliso ei peri mitään ilman testamenttia.
Lue lisää: Testamentti avoliitossa
Lapsettomat puolisot ja hallintaoikeus
Hallintaoikeuden testamenttaamisella on mahdollista pienentää maksettavaksi tulevaa perintöveroa. Testamentin laatimisen osalta on hyvä miettiä myös testamentattavien oikeuksien laatua. Perintöveroa joudutaan nimittäin maksamaan vain omistusoikeudesta.
Esimerkiksi keskinäisessä testamentissa on mahdollista sopia, että puolisot saavat toistensa omaisuuteen vain hallintaoikeuden. Näin puolisoiden ei tarvitse maksaa perintöveroa saamastaan omaisuudesta. Vastapainona puolisot eivät kuitenkaan voi määrätä omaisuudesta, eli he eivät voi esimerkiksi myydä perintönä saatua omaisuutta.
Jos pelkän hallintaoikeuden antavassa testamentissa ei ole määrätty omistusoikeuden siirtymisestä tarkemmin, omistusoikeus siirtyy lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan. Omistusoikeus puolison omaisuuteen siirtyisi siis ensisijaisesti tämän mahdollisille lapsille.
Menehtyneen puolison lapset joutuisivat siis vastaamaan perintöveroseuraamuksista. Lesken saaman hallintaoikeuden arvo pienentäisi kuitenkin heidän maksettavakseen tulevaa perintöveron määrää.
Toisaalta täytyy kuitenkin huomioida, että omistusoikeuden saajat eivät voi vapaasti myydä perintönä saamaansa omaisuutta ennen hallintaoikeuden päättymistä. Tämä voi vaikeuttaa perintöveron maksamista.
Lue lisää: Testamentti ja verotus
Omistajattoman tilan testamentti
Hallintaoikeuden testamenttaamisella voidaan myös luoda väliaikainen omistajaton tila. Tällaisella ns. omistajattoman tilan testamentilla voidaan määrätä, että omistusoikeus perittävän omaisuuteen siirtyy vasta sitten, kun hallintaoikeus perittävään omaisuuteen on päättynyt.
Näin omistusoikeuden perivä taho joutuisi maksamaan perintöveron vasta hallintaoikeuden päättyessä.
Järjestelyn hyväksymiselle perintöverotuksessa on kuitenkin tarkat edellytykset, jotka tulee varmistaa. Yleissääntönä on, että perintöveron lykkääminen on mahdollista vain silloin, kun omistusoikeuden perivät muut kuin perittävän rintaperilliset tai sukulaiset ylenevässä polvessa (vanhemmat, isovanhemmat yms).
⚠️ Jos testamenttia ei löydetä, voidaan se katsoa peruutetuksi. Siksi on tärkeää säilyttää testamenttia paikassa, josta perilliset sen löytävät.
Testamentti helposti Aatoksessa
Luot valmiin testamentin jopa 10 minuutissa. Palvelumme kartoittaa tilanteesi ja luo ehdotuksen testamentista. Testamentisi on aina kaikkien muotovaatimusten mukainen.
Voit muokata asiakirjaa mielesi mukaan, kuten lisätä omaisuutta tai perillisiä, tai muokata ehtoja.
Saat testamentin tehtyä Aatoksen verkkopalvelussa 69 eurolla.