perunkirjoitus

Kuo­lin­pe­sän osak­kaat

Tatu Mäenpää

Ketkä ovat kuolinpesän osakkaita?

Lain mukaan kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat sekä eloonjäänyt puoliso.

  • Perilliset määrittelee lakiin perustuva perimysjärjestys.
  • Yleisjälkisäädöksen saajat tarkoittavat niitä, jotka saavat testamentilla tietyn osan perinnöstä. Tiettyjä esineitä tai rahasummia testamentilla saavat eli legaatinsaajat eivät ole kuolinpesän osakkaita, ellei kyseinen esine tai summa käytännössä muodosta koko kuolinpesän omaisuuden.
  • Eloonjäänyt puoliso on vainajalta jäänyt eloonjäänyt aviopuoliso eli leski

Lain perimysjärjestys määrittelee perilliset

Lain mukainen perimysjärjestys on helpoin ymmärtää niin sanottujen parenteelien avulla. Vainajan eri sukulaiset jaetaan parenteeleihin sen perusteella kuinka läheistä sukua henkilö on vainajalle.

Kuolinpesän osakkaita selvitetään parenteelien perusteella niin, että jos ensimmäisestä parenteelista löytyy perillisiä, ei seuraavissa parenteeleissa olevat henkilöt voi olla kuolinpesän osakkaita.

Vain lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaiset henkilöt ovat oikeutettua perintöön, jos vainaja ei ollut tehnyt testamenttia. Henkilö, joka on kuollut ennen perittävää, ei voi periä.

  1. Ensimmäiseen parenteeliin kuuluvat perittävän lapset, lapsenlapset ja niin edelleen. Ensimmäistä parenteelia koskee sijaisperimysoikeus. Sijaisperimysoikeuden perusteella esimerkiksi kuolleen lapseen jälkeläiset tulevat hänen sijaansa kuolinpesän osakkaiksi. Sijaisperimysoikeus johtaa siihen, että jokaiselle sukuhaaralle kuuluu yhtä suuri osuus perinnöstä.
  2. Ensimmäisen ja toisen parenteelin väliin tulee aviopuolison perintöoikeus. Jos vainaja kuoli ilman rintaperillisiä eli lapsia ja hän oli kuollessaan naimisissa, on vain leski kuolinpesän osakas perimysjärjestyksen perusteella. Lesken perintöoikeutta rajoittaa vainajan toissijaiset perilliset. Heillä on oikeus vainajan perintöosaan leskenkin kuoltua.
  3. Jos perittävältä ei jäänyt lapsia eikä aviopuoliso, etsitään kuolinpesän osakkaita toisesta parenteelista. Tähän perillisryhmään kuuluvat vainajan isä ja äiti sekä isän ja äidin ensimmäinen parenteeli eli vainajan sisarukset, sisaruspuolet ja heidän lapset. Toisessa parenteelissa on ensimmäisen parenteelin tapaan rajaton sijaisperimysoikeus.
  4. Kolmannessa paranteelissa ovat vainajan isovanhemmat ja heidän lapset eli tädit, sedät ja enot. Sijaisperimysoikeus ei ole kolmannessa parenteelissa rajaton. Serkut eivät enää peri. Jos kolmannestakaan parenteelista ei löydy elossa olevia henkilöitä eikä vainaja ollut tehnyt testamenttia, menee perintö valtiolle.

Testamentti ja avioliitto

Kuolinpesän osakkuuden voi saada myös vainajan tekemän testamentin perusteella. Tämä kuitenkin edellyttää, että vainaja on tehnyt niin sanotun yleistestamentin.

Yleistestamentti tarkoittaa testamenttia, jossa testamentinsaaja saa tietyn murto-osan vainajan omaisuudesta.

Erityistestamentin saaja eli legaatinsaaja ei ole kuolinpesän osakas ellei kyseinen tietty esine käytännössä muodosta vainajan koko varallisuuden.

Avioliitto vaikuttaa myös kuolinpesän osakkuuteen. Avioliitosta jäänyt leski on kuolinpesän osakas, jos avioliiton jälkeistä omaisuuden ositusta ei ole tehty. Jos ositus oli tehty tai puolisoiden välillä oli avioehto, niin leskeltä puuttui avio-oikeus kuolinpesän varallisuuteen.

Ositukseen liittyvä varojen ja velkojen selvitys tulee hoidetuksi samalla vainajan varojen ja velkojen selvityksen kanssa, joten yleensä leski on kuolinpesän osakas ainakin perunkirjoitukseen saakka.

Leski kuolinpesän osakkaana

Vainajan kuoleman myötä purkautuneesta avioliitosta eloonjäänyt puoliso, eli avioleski, voi olla kuolinpesän osakas kolmella eri tavalla.

  1. Perintökaaren perimysjärjestyksen mukaan leski perii vainajan, jos vainajalla ei ollut rintaperillisiä eli lapsia. Leski voi siis olla kuolinpesän osakas perintöoikeuden perusteella.
  2. Toiseksi leski voi olla kuolinpesän osakas saamansa yleistestamentin perusteella. Yleistestamentilla tarkoitetaan testamenttia, jossa sen edunsaaja saa testamentin tekijän omaisuudesta tietyn osuuden.
  3. Kolmanneksi kuolinpesän osakkuus voi syntyä leskelle avio-oikeuden perusteella. Tämä edellyttää, ettei avio-oikeutta ole kokonaan poissuljettu avioehtosopimuksella. Kuoleman jälkeen tapahtuvassa avio-oikeutta koskevassa omaisuuden osituksessa vainajan perilliset ja leski jakavat puoliksi puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästön. Avoliitosta jäänyt avoleski ei ole kuolinpesän osakas.

Kuolinpesässä voi olla useita vainajan entisiä puolisoita osakkaina. Näin on tilanne esimerkiksi silloin, kun aikaisemmissa avioliitoissa ei ole tehty omaisuuden ositusta. Vakiintuneen käytännön mukaan oikeuden ositukseen voidaan katsoa vanhentuneen, jos sen tekeminen on laiminlyöty yli kymmeneksi vuodeksi. Näissä tapauksissa entistä puolisoa ei tarvitse kutsua perunkirjoitukseen.

Voiko alaikäinen olla kuolinpesän osakas?

Alaikäinen kuolinpesän osakas ei voi itsenäisesti tehdä kuolinpesää koskevia päätöksiä. Alaikäistä osakasta edustavat lainmukaiset edunvalvojat eli alaikäisen vanhemmat. Alaikäiselle voi olla yksi tai kaksi lainmukaista edunvalvojaa.

Jos edunvalvojana toimiva vanhempi on myös pesän osakas, syntyy eturistiriita. Näihin tilanteisiin tulee alaikäiselle osakkaalle hakea ulkopuolinen edunvalvoja. Edunvalvoja on hankittava, vaikka pesän osakkaiden kesken asiat sujuisivat sopuisasti eikä ristiriitatilannetta pidettäisi ongelmallisena. Alaikäisen holhooja voi hakea edunvalvojan sijaista Digi- ja väestötietovirastosta.

Mikä on jakamaton kuolinpesä?

Kuolinpesä on väliaikainen juridinen ja taloudellinen henkilöyhteenliittymä. Vainajan kuoltua hänen tilalleen tulee siis kuolinpesä. Pesä osakkaat päättävät kuolinpesän asioista yksimielisesti. Kuolinpesään kuulumisen eli kuolinpesän osakkuuden kannalta ratkaiseva hetki on perittävän kuolinhetki.

Vain perittävän kuolinhetkellä elossa olevat henkilöt voivat olla kuolinpesän osakkaita. Tähän on yksi poikkeus. Ennen vainajan kuolemaa alkunsa saanut lapsi voi periä ja olla siten kuolinpesän osakas, jos lapsi myöhemmin syntyy elävänä.

Uskotut miehet eivät ole pesän osakkaita. Kuolinpesän osakas taas voisi toimia perunkirjoituksessa uskottuna miehenä, mutta tämä ei ole suositeltavaa. Uskotuiksi miehiksi on suositeltavaa hankkia esteettömiä henkilöitä, joilla ei ole intressiä pesässä.