Avioehtoa ei enää mielletä epäluottamuslauseena omaa puolisoa kohtaan, vaan pikemminkin vakuutuksena pahan päivän varalle.
Moni saattaa ajatella, että vain varakkaat ihmiset tekevät avioehdon mennessään naimisiin. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa. Vain noin puolella (52 %) Aatoksen verkkopalvelussa avioehdon tehneistä on suuret varallisuuserot. Kuitenkin noin 40 % aviopuolisoista kertoo varallisuuden olevan samansuuruisia.
Tarkastelimme Aatoksessa tehtyjä yleisimpiä avioehtoja. Tiedot perustuvat noin 1 500:aan Aatoksen verkkopalvelussa vuosien 2020-2022 aikana tehtyihin avioehtosopimuksiin. Tiedot on kerätty kesäkuussa 2022.
💡 Tiesitkö, että avioehdon hyödyt ovat usein paremmat kuin testamentin, mikäli avioliitto päättyy kuolemaan?
Yleisin avioehto koskee vain avioeroa
Aatoksen tilastojen mukaan yleisin avioehto tehdään vain avioeron varalta. Noin 51 % haluaa määritellä tarkemmin avio-oikeuden alaisen omaisuuden jakautumisen erityisesti tilanteessa, jossa avioliitto päättyy avioeroon.
Jos avioliito päättyy kuolemaan, vainajan periminen menee tällöin perintökaaren mukaan. Eli jos vainajalla on lapsia, perivät he omaisuuden. Mikäli vainajalla ei ole lapsia, perii avioleski puolisonsa.
Avioehto on toiseksi yleisimmin voimassa avioeron sekä kuoleman varalta (48 %). Tässä tapauksessa puolisoiden omaisuus on suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle kaikissa tilanteissa – eli kumpikin puolisoista pitää aina oman omaisuutensa.
Lesken aseman turvaaminen yleistä avioehdossa
Avioehtosopimuksen avioeron varalta tekevät parit haluavat kuitenkin usein turvata eloonjääneen puolison aseman, jos avioliitto päättyy kuolemaan. Avioehtoon voi lisätä ehdon, joka koskee lesken asemaa, mikäli avioehto päättyy kuolemaan.
Aatoksen palvelussa noin 60 % tekee yleisimmin niin kutsun romanttisen avioehdon, jossa pariskunta pitää oman omaisuutensa avioerossa.
Avioehtoon on mahdollista lisätä nk. “lesken lisäturva”, mikäli avioliitto päättyy kuolemaan. Näin avioehdolla on mahdollista turvata puolisoa taloudellisesti.
Avioehdon suurimmat hyödyt kuolemassa:
- verovapaus
- mahdollisuus suurempaan tasinkoon
Lesken on mahdollista saada puolet vainajan omaisuudesta verovapaana tasinkona, vaikka leski olisi varakkaampi.
Avioehto tulee myös kuolemassa ensin voimaan: osituksen perusteella määräytyy, kuinka paljon perintöä tulee ylipäätään jaettavaksi. Näin avioehdolla on mahdollisuus myös pienentää rintaperillisille kuuluvaa lakiosaa.
💡 Avioehdon avulla saatava hyöty on huomattava, sillä leski saa käytännössä suuremman osan vainajan omaisuudesta ja hyötyy myös verovapaudesta. Avioehdon hyöty on siis suurempi kuin testamentin.
Haluatko turvata puolisosi aseman, mikäli avioliitto päättyy kuolemaan?
Kokeile avioehdon tekemistä ilmaiseksi alta.
Kiinteistöt ja asunto-osakkeet suljetaan yleisemmin pois avioehdolla
Lähes kaikki Aatoksessa avioehdon tekevät avioparit (93 %) haluavat, että avioehto koskee ennen avioliittoa ja sen aikana hankittua omaisuutta.
Noin 12 % avioehdon tekevistä pareista haluaa kuitenkin eritellä tarkemmin omaisuutta, joka suljetaan avio-oikeuden ulkopuolelle – sen sijaan, että avioehto koskisi kaikkea omaisuutta.
Suosituimpia yksittäisiä avioehdolla suljettavia omaisuuksia ovat mm.:
- kiinteistöt ja asunto-osakkeet (29 %)
- ajoneuvot (18 %)
- arvopaperit (16 %).
Lisäksi peräti viidesosa (20 %) eriteltävistä omaisuuksista valitaan itse. Puolisot saattavat haluta sulkea avioehdolla esimerkiksi design-esineitä, arvotauluja, suvun kesämökin tai purjeveneen.
Lue lisää: Näin otat avioehdon tekemisen puheeksi kumppanisi kanssa
Avioehdon voi räätälöidä oman tilanteen mukaan
Avioehdon voi laatia monella eri tavalla riippuen pariskunnan omista toiveista.
Avioehto voi olla:
- täysin poissulkeva
- osittain poissulkeva
- vain toista osapuolta koskeva
1) Täysin poissulkeva avioehto tarkoittaa sitä, että pariskunta pitää oman omaisuutensa avioeron sattuessa eikä kummankaan tarvitse luovuttaa omaisuuttaan ex-puolisolle. Täysin poissulkevaa avioehtosopimusta kutsutaan myös totaaliseksi avioehtosopimukseksi.
2) Osittain poissulkeva avioehto tarkoittaa puolestaan sitä, että jotain tiettyä omaisuutta on päätetty jättää avio-oikeuden ulkopuolelle. Tällainen omaisuus voi olla esimerkiksi suvun kesämökki, sijoitusasunto tai lemmikkieläin. Tällaista avioehtoa kutsutaan osittaiseksi avioehtosopimukseksi.
3) Vain toista osapuolta koskeva avioehto on myös mahdollista laatia. Silloin vain toisen henkilön omaisuutta suljetaan avioehtosopimuksella avio-oikeuden ulkopuolelle.
Lue lisää: avioehto ja perintö
Tiesitkö, että avioehtoon voi lisätä lemmikkieläimen?
Suomalaisilla on yhä useammin lemmikkieläimiä, mutta harva lisää lemmikin avioehtoon.
Tilastokeskuksen vuoden 2016 arvion mukaan Suomessa on noin 700 000 koiraa ja 590 000 kissaa. Kennelliitto rekisteröi peräti 49 000 kpl uusia koiria vuonna 2022.
Avioehtoon voi lisätä maininnan siitä, että kuka omistaa lemmikkieläimen ja kenen luona eläin asuu, mikäli avioliitto päättyy eroon. Avioeron koittaessa lemmikkieläimen huoltajuudesta voi olla muutein haastavaa sopia.
Vain noin 5 % avioehdon Aatoksessa tehneistä ja yksittäisiä omaisuuslajeja lisänneistä puolisoista on päättänyt sulkea lemmikkieläimen avioehdon ulkopuolelle. Tällöin avioeron sattuessa lemmikin omistajuus jää toiselle puolisolle eikä omistajuudesta tarvitse erikseen sopia.
Lue lisää: Pohjoismaisen tutkimuksen tuloksia – ketkä tekevät avioehdon?
Muista myös avioehtosopimuksen rekisteröinti
Puolisoiden tulee allekirjoittaa avioehtosopimus asiakirjan laatimisen jälkeen. Lisäksi avioehtosopimus tarvitsee kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset. Allekirjoitukset todistavat, että asiakirja on aito ja sen tekijät ovat yhtä mieltä avioehdon sisällöstä.
Ennen kuin asiakirja on lainvoimainen, tulee avioehto rekisteröidä Digi- ja väestötietovirastossa eli DVV:ssä (entinen maistraatti). Rekisteröinnin jälkeen voitte säilyttää avioehtoa haluamassanne paikassa.
Avioehtoja rekisteröity vuodesta 1978
DVV eli entinen maistraatti rekisteröi avioehdon, kun pariskunta on allekirjoittanut avioehtosopimuksen ja hankkinut kahden esteettömän todistajan allekirjoituksen. Vasta DVV:n rekisteröinnin jälkeen avioehto on lainvoimainen.
DVV:n tilastojen mukaan avioehtoja on rekisteröity Suomessa jo vuodesta 1978. Ensimmäisen vuoden aikana virasto rekisteröi 1 kpl avioehtoja.
Avioehtojen rekisteröiminen kasvoi selkeästi 1990-luvulta aina 2000-luvun puoliväliin saakka. Kasvutrendi on myös jatkunut 2000-luvulla aina näihin päiviin, vaikka 2010-luvun alussa tilastoissa näkyy pieni notkahdus.
Vuonna 2020 koettiin ennätys avioehtojen rekisteröinnissä. DVV rekisteröi peräti 8 610 kpl avioehtoja. Ruuhkaisinta virastossa oli elokuussa hääsesonkina, jolloin kuukauden aikana rekisteröitiin 959 kpl avioehtoja.
Aatoksessa luot avioehdon helposti – jopa omalla kotisohvalla
Avioehdon tekeminen Aatoksessa on helpompaa kuin uskoisit.
Palvelumme kartoittaa tilanteenne kysymällä kysymyksiä, joihin voitte vastata klikkaamalla sopivaa vaihtoehtoa. Palvelu luo vastaustenne mukaan ehdotuksen, johon voitte lisätä omaisuuslajeja tai ehtoja toivomallanne tavalle.
💡 Aatoksen verkkopalvelu suosittelee ehtoja ja ilmaisee selkeästi, mitä ne kohdallanne tarkoittavat käytännössä.
Miksi Aatos?
- Edullinen
- Helppo käyttää
- Nopea
- Juristien kehittämä palvelu
Sinun ei tarvitse käydä lakitoimistossa ja maksaa kallista juristin tuntiveloitusta.
Palvelumme on suunniteltu tavallisille ihmisille. Sinun ei siis tarvitse perehtyä lakitermeihin, avioehdon teknisiin vaatimuksiin tai olemassa oleviin ehtoihin. Riittää, että valitset teidän toiveisiinne soveltuvat vaihtoehdot.
Avioehdon hinta Aatoksessa on 69 euroa.
Saat kuitenkin meiltä aina ilmaista lakiapua tarvittaessa, mikäli sinulla herää kysymyksiä avioehdon tekemiseen liittyen.
Turvaa tulevaisuutesi ja tee avioehto jo tänään.
Lähteet
Aatos (2022) Avioehdolla varaudutaan eron lisäksi myös kuolemaan – yli 60 % valitsee "romanttisen" vaihtoehdon.
Digi- ja väestötietovirasto, Maistraattirekisterien avoin data (2022)
Kennelliitto (2021)
Tilastokeskus (2016)