Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen teko suo­sit­tua

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus voi tuntua kau­kai­sel­ta aja­tuk­sel­ta jos tunnet ole­va­si elä­mä­si kun­nos­sa ja nuo­ri­kin vielä. Toi­min­ta­ky­ky saat­taa kui­ten­kin syystä tai toi­ses­ta not­kah­taa elämän ar­vaa­mat­to­muu­den edessä mil­loin ta­han­sa.

Ih­mi­set laa­ti­vat val­tuu­tuk­sia eri elä­män­ti­lan­teis­sa, mutta mitä ti­las­tot ai­hees­ta ker­to­vat?

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­set ovat yleis­ty­neet no­peas­ti

Laki edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­ta tuli voi­maan vasta vuonna 2007, mikä on osal­taan vil­kas­tut­ta­nut asia­kir­jan laa­din­taa. Vii­mei­sen seit­se­män vuoden aikana edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sien te­ke­mi­nen on kui­ten­kin vil­kas­tu­nut huo­mat­ta­vas­ti.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ten mää­räs­sä näkyy huimaa ke­hi­tys­tä vii­mei­sen 7 vuoden aikana. Vielä vuonna 2015 val­tuu­tuk­sia oli voi­mas­sa vain 3 215, kun taas 2021 voi­mas­sa olevia val­tuu­tuk­sia oli jo peräti 14 552 kap­pa­let­ta. Suosio näyt­tää yhä kas­va­van.

Lähde: Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­to

Syy edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen yleis­ty­mi­seen on il­mei­nen. Asia­kir­ja lisää it­se­mää­rää­mi­soi­keut­ta ja mah­dol­lis­taa pää­tök­sen­teon sekä vi­ral­lis­ten asioi­den hoi­ta­mi­sen luo­tet­ta­val­le ih­mi­sel­le.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen te­ke­mäl­lä hen­ki­lö voi:

1. päät­tää, mitä asioi­ta lä­hei­sel­lä ih­mi­sel­lä on oikeus hoitaa.
2. ke­nel­lä on oikeus hoitaa asioi­ta.

Lue lisää: Laki edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­ta – pää­koh­dat se­li­tet­ty­nä

Nuo­ren­kin kan­nat­taa tehdä edun­val­von­ta­val­tuu­tus

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus eli edun­val­von­ta­tes­ta­ment­ti miel­le­tään usein ikäih­mis­ten asia­kir­jak­si. Totuus kui­ten­kin on, että kuka ta­han­sa saat­taa joutua on­net­to­muu­teen tai sai­ras­tua – myös nuori ih­mi­nen.

Ilman val­tuu­tus­ta vi­ral­lis­ten asioi­den hoi­ta­mi­nen vai­keu­tuu huo­mat­ta­vas­ti. Täl­löin esi­mer­kik­si vuo­krien tai las­ku­jen mak­sa­mat­ta jät­tä­mi­nen saat­taa johtaa vel­kaan­tu­mi­seen sillä aikaa, kun sinua hoi­de­taan sai­raa­las­sa. Mikäli toi­min­ta­ky­ky ei pa­lau­du no­peas­ti, vaan ky­sees­sä on pit­kä­ai­kai­nen sai­raus, on ti­lan­teis­sa usein ha­keu­dut­ta­va edun­val­von­nan pii­riin.

Voit laatia edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen heti, kun täytät 18 vuotta. Kun si­nul­la on edun­val­von­ta­val­tuu­tus val­mii­na elämän jyrk­kien äk­ki­kään­nös­ten va­ral­le, edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu – tai toi­si­naan tois­si­jai­nen val­tuu­tet­tu – pitää huolen asiois­ta­si, mikäli et kykene niistä enää itse huo­leh­ti­maan.

Val­tuu­tet­tu­na voi toimia kuka ta­han­sa täysi-ikäi­nen ja täy­si­val­tai­nen hen­ki­lö, kuten ys­tä­vä­si, per­heen­jä­se­ne­si tai vaikka tyttö- tai poi­kays­tä­vä­si.

💡 Poh­jois­mai­sen tut­ki­muk­sen mukaan suo­ma­lai­set yli 35-vuo­ti­aat ovat ak­tii­vi­sim­pia edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen laa­ti­joi­ta.

Ko­kei­le il­mai­sek­si:

Mitä ta­pah­tuu ilman edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta?

Ilman edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta asioi­de­si huo­leh­ti­mis­ta valvoo val­tion vi­ran­omai­nen eli Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­to. Täl­lai­ses­sa ta­pauk­ses­sa si­nul­le mää­rä­tään edun­val­vo­ja hol­hous­vi­ran­omai­sen puo­les­ta.

Vaa­ra­na on siis joutua ylei­sen edun­val­von­nan eli vi­ran­omais­hol­houk­sen pii­riin, mikä lisää huo­mat­ta­vas­ti omais­ten taakka. Täl­löin oman tahdon var­mis­ta­mi­nen voi olla puut­teel­lis­ta, sillä ylei­sel­lä edun­val­vo­jal­la voi olla jopa satoja pää­mie­hiä. Vi­ran­omais­hol­hous on myös huo­mat­ta­vas­ti kal­liim­paa kuin edun­val­von­ta­val­tuu­tus, sillä edun­val­vo­jal­le täytyy lähes poik­keuk­set­ta maksaa palk­kio.

⚠️ Huo­mioi, että ta­val­li­nen val­ta­kir­ja ei so­vel­lu kaik­kien hen­ki­lö­koh­tais­ten ja ta­lou­del­lis­ten asioi­den hoi­toon. Edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan ja ta­val­li­sen val­ta­kir­jan vä­lil­lä on paljon eroja.

Vi­ran­omais­val­von­ta vai edun­val­von­ta­val­tuu­tus?

Si­vii­lioi­keu­den eme­ri­tus­pro­fes­so­ri Urpo Kangas (YLEn A-stu­dios­sa, 3.2.2020) kri­ti­soi jul­ki­sen edun­val­von­nan puut­teel­li­sia re­surs­se­ja. Kan­kaan mukaan edun­val­vo­jien määrän mi­toi­tus on liian pieni. Yhtenä rat­kai­su­na Kangas piti laa­jem­paa edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ten hyö­dyn­tä­mis­tä.

Kan­kaan mukaan käy­tän­nös­sä jul­ki­nen edun­val­vo­ja ei ehdi pitää yh­teyt­tä edun­val­vot­tuun. Kangas totesi, että edun­val­von­ta­val­tuu­tus on vaih­toeh­to, jonka kautta ih­mi­sil­lä on mah­dol­li­suus saada yk­si­löl­lis­tä edun­val­von­taa.

“Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sel­la hen­ki­lö voi itse vai­kut­taa siihen kenet hän haluaa hoi­ta­maan omia asioi­taan, kenet hän määrää va­ra­val­tuu­te­tuk­si ja millä ta­val­la hän va­rau­tuu etu­ris­ti­rii­ta­ti­lan­tei­siin”, Kangas ar­gu­men­toi.

Kangas on ilah­tu­nut siitä, että edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ten lu­ku­mää­rä koko edun­val­vot­ta­jien jou­kos­ta on ly­hyes­sä ajassa nous­sut yli 13 pro­sent­tiin.

Lähde: Ti­las­to­kes­kus

Lue lisää: Katso malli edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen tekoon

Väestö ikään­tyy, mikä kuor­mit­taa vi­ran­omais­pal­ve­lui­ta

Suomen väestö van­he­nee jat­ku­vas­ti. Van­huuse­läk­keel­lä ole­vien kan­sa­lais­ten määrä kasvaa vuo­sit­tain. Vuonna 2021 van­huuse­läk­keel­lä oli jo 1.4 mil­joo­naa kan­sa­lais­ta, kun se vuonna 2010 oli hieman yli mil­joo­nan.

Väes­tön ikään­ty­mi­nen kuor­mit­taa väis­tä­mät­tä vi­ran­omais- ja van­hus­pal­ve­lui­ta. Vi­ran­omais­ten mää­rää­mäl­lä ylei­sil­lä edun­val­vo­jil­la voi jo tällä het­kel­lä olla satoja val­vot­ta­via pää­mie­hiä. Tämä tekee yk­sit­täi­sen pää­mie­hen asioi­hin pa­neu­tu­mi­sen ja tämän toi­vei­den huo­mioon ot­ta­mi­sen to­del­la haas­ta­vak­si.

Pe­rin­tei­nen, ilman val­tuu­tus­ta ta­pah­tu­va, edun­val­von­ta on myös kuor­mit­ta­nut jul­ki­sen puolen re­surs­se­ja. Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen te­ke­mi­nen vä­hen­tää Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­ton työ­taak­kaa.

Suomen väes­tön ikä­ra­ken­ne van­he­nee jat­ku­vas­ti. Vuonna 2021 syn­ty­neil­lä nai­sil­la elin­aja­no­do­te on 84,9 vuotta ja vas­taa­va luku mie­hil­lä on 79,6 vuotta. Li­säk­si van­huuse­lä­ke­läis­ten määrä kasvaa jat­ku­vas­ti suh­tees­sa työi­käi­seen väes­töön.

⚠️ Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­to hylkää peräti 20 % edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sis­ta. Tee edun­val­von­ta­val­tuu­tus ker­ral­la oikein, esi­mer­kik­si Aa­tok­sen asian­tun­te­vas­sa pal­ve­lus­sa. Hy­lät­tyä edun­val­von­ta­val­ta­kir­jaa ei ole mah­dol­lis­ta ottaa käyt­töön.

Näin edun­val­von­ta­val­tuu­tus toimii käy­tän­nös­sä

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus on ennen kaik­kea oman tah­to­si ilmaus. Sen avulla kerrot, kenet luotat hoi­ta­maan si­nul­le tär­kei­tä asioi­ta, jotta kal­li­sar­voi­set toi­vee­si voivat to­teu­tua par­haal­la mah­dol­li­sel­la ta­val­la. Edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta kut­su­taan myös ni­mel­lä edunval­von­ta­val­ta­kir­ja.

Kun et itse pysty hoi­ta­maan asioi­ta­si, sai­rau­den, van­huu­den tai on­net­to­muu­den takia, val­tuu­tet­tu vah­vis­taa edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen. Tämän jäl­keen edun­val­von­ta­val­ta­kir­jaan ni­meä­mä­si val­tuu­tet­tu voi alkaa hoitaa asioi­ta­si.

Käy­dään esi­merk­kien avulla läpi, mitä edun­val­von­ta­val­tuu­tus käy­tän­nös­sä tar­koit­taa ja mitä ta­pah­tuu, jos sitä ei ole tehty.

Esi­merk­ki 1: Maija laatii edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen hy­vis­sä ajoin

Maija, 67, haluaa tehdä edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan hel­pot­taak­seen kolmen tyt­tä­ren­sä elämää. Te­ke­mäl­lä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen ajois­sa, hän pystyy päät­tä­mään kuka hänen asioi­taan hoitaa, kun hän ei enää itse kykene. Li­säk­si hän voi päät­tää, mitä asioi­ta val­tuu­tuk­sel­la on mah­dol­lis­ta hoitaa.

Edun­val­von­ta­val­ta­kir­jas­sa Maija antaa Kai­sal­le vapaat kädet hoitaa raha-asioi­taan. Li­säk­si Kaisa saa myydä hänen ker­ros­ta­lo­kak­sion­sa, kun aika koit­taa. Maija kirjaa myös edun­val­von­ta­val­ta­kir­jaan, että tytär saa tehdä lah­joi­tuk­sia os­ta­mal­la vuo­sit­tain syn­ty­mä­päi­vä- ja jou­lu­lah­jat lä­hei­sil­le ih­mi­sil­le Maijan va­roil­la.

Lue lisää: Miksi edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­seen kan­nat­taa valita useam­pi val­tuu­tet­tu?

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus hel­pos­ti ja edul­li­ses­ti Aa­tok­sel­ta

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen voi laatia myös itse. Täl­löin sinun on syytä olla tark­ka­na, että et tee vir­hei­tä val­tuu­tuk­sen kanssa, jotta se on var­mas­ti lain­mu­kai­nen ja hy­väk­syt­tä­vä.

 Jos haluat var­mis­tua, että edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­se­si on ju­ri­di­ses­ti jär­käh­tä­mä­tön ja oi­keaop­pi­ses­ti tehty, suo­sit­te­lem­me kään­ty­mään Aa­tok­sen puo­leen.

Ajois­sa tehty edun­val­von­ta­val­tuu­tus sääs­tää mo­nel­ta har­mil­ta – laadi val­tuu­tus jo tänään ja turvaa tu­le­vai­suu­te­si.