Lain mukaan kuolinpesän osakkaita ovat: perilliset, yleisjälkisäädöksen saajat, eli testamentilla perintöä saavat henkilöt, sekä eloonjäänyt puoliso.
Käymme alla tarkemmin läpi, mitä erilaiset kuolinpesän osakkaat tarkoittavat.
Ketkä ovat kuolinpesän osakkaita?
Kuolinpesän osakkaat päättävät kuolinpesän asioista yksimielisesti. Heidät voidaan jakaa kolmeen eri kategoriaan: perillisiin, yleisjälkisäädöksen saajiin sekä eloonjääneeseen puolisoon.
1) Perilliset
Lakiin (40/1965) perustuva perimysjärjestys määrittelee perilliset. Perimysjärjestys koostuu niin kutsutuista parenteeleista sen perusteella, kuinka läheisiä sukulaiset ovat.
Parenteelit jaetaan ensimmäiseen, toiseen ja kolmanteen parenteeliin. Niitä käymme tarkemmin läpi myöhemmin artikkelissa.
2) Yleisjälkisäädöksen saajat
Yleisjälkisäädöksen saajat tarkoittavat niitä henkilöitä, jotka saavat testamentilla tietyn osan perinnöstä.
Tiettyjä esineitä tai rahasummia testamentilla saavat henkilöt eli legaatinsaajat eivät kuitenkaan ole kuolinpesän osakkaita, ellei kyseinen esine tai summa käytännössä muodosta koko kuolinpesän omaisuuden.
3) Eloonjäänyt puoliso
Eloonjäänyt puoliso on vainajan aviopuoliso eli leski.
Lue lisää: Perunkirjoituksen hinta pankissa, lakitoimistossa ja verkkopalvelussa
Lain perimysjärjestys määrittelee perilliset
Lain mukainen perimysjärjestys on helpoin ymmärtää niin sanottujen parenteelien avulla. Vainajan eri sukulaiset jaetaan parenteeleihin sen perusteella, kuinka läheistä sukua henkilö on vainajalle.
Kuolinpesän osakkaita selvitetään parenteelien perusteella niin, että jos ensimmäisestä parenteelista löytyy perillisiä, ei seuraavissa parenteeleissa olevat henkilöt voi olla kuolinpesän osakkaita.
Parenteelit ja perimysjärjestys
Vain lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaiset henkilöt ovat oikeutettua perintöön, jos vainaja ei ollut tehnyt testamenttia. Henkilö, joka on kuollut ennen perittävää, ei voi periä.
Ensimmäinen parenteeli
Ensimmäiseen parenteeliin kuuluvat perittävän lapset, lapsenlapset ja niin edelleen.
Ensimmäistä parenteelia koskee sijaisperimysoikeus. Sijaisperimysoikeus tarkoittaa sitä, että mahdollisen kuolleen lapsen jälkeläiset tulevat hänen sijaansa kuolinpesän osakkaaksi. Tällaisessa tapauksessa jokainen sukuhaara saa perinnöstä yhtä suuren osan.
Aviopuolison perintöoikeus
Aviopuolison perintöoikeus tulee ensimmäisen ja toisen parenteelin väliin. Jos vainaja kuoli ilman rintaperillisiä (eli lapsia) ja hän oli kuollessaan naimisissa, kuolinpesän osakkaana on vain leski perimysjärjestyksen perusteella.
⚠️ Lesken perintöoikeutta rajoittaa vainajan toissijaiset perilliset. Heillä on oikeus vainajan perintöosaan leskenkin kuoltua.
Toinen parenteeli
Jos perittävältä ei jäänyt lapsia eikä aviopuoliso, etsitään kuolinpesän osakkaita toisesta parenteelista.
Toiseen parenteeliin eli perillisryhmään kuuluvat vainajan isä ja äiti sekä isän ja äidin ensimmäinen parenteeli eli vainajan sisarukset, sisaruspuolet ja heidän lapset.
Toisessa parenteelissa on ensimmäisen parenteelin tapaan rajaton sijaisperimysoikeus.
Kolmas parenteeli
Kolmannessa paranteelissa ovat vainajan isovanhemmat ja heidän lapset eli tädit, sedät ja enot.
Sijaisperimysoikeus ei ole kolmannessa parenteelissa rajaton. Serkut eivät enää peri.
Jos kolmannestakaan parenteelista ei löydy elossa olevia henkilöitä eikä vainaja ollut tehnyt testamenttia, menee perintö valtiolle.
Yleistestamentti ja kuolinpesän osakkuus
Kuolinpesän osakkuuden voi saada myös vainajan tekemän testamentin perusteella. Testamentin tekeminen kuitenkin edellyttää, että vainaja on tehnyt niin sanotun yleistestamentin.
Yleistestamentti tarkoittaa testamenttia, jossa testamentinsaaja saa tietyn murto-osan vainajan omaisuudesta.
Erityistestamentin saaja eli legaatinsaaja ei ole kuolinpesän osakas ellei kyseinen tietty esine käytännössä muodosta vainajan koko varallisuuden.
Avioliitto vaikuttaa kuolinpesän osakkuuteen
Avioliitto vaikuttaa myös kuolinpesän osakkuuteen. Avioliitosta jäänyt leski on kuolinpesän osakas, jos avioliiton jälkeistä omaisuuden ositusta ei ole tehty.
Jos ositus on tehty tai puolisoiden välillä oli avioehto, niin leskeltä puuttui avio-oikeus kuolinpesän varallisuuteen.
Ositukseen liittyvä varojen ja velkojen selvitys tulee hoidetuksi samalla vainajan varojen ja velkojen selvityksen kanssa, joten yleensä leski on kuolinpesän osakas ainakin perunkirjoitukseen saakka.
Leski kuolinpesän osakkaana
Vainajan kuoleman myötä purkautuneesta avioliitosta eloonjäänyt puoliso, eli avioleski, voi olla kuolinpesän osakas kolmella eri tavalla.
1. Perintö perimysjärjestyksen mukaan
Perintökaaren perimysjärjestyksen mukaan leski perii vainajan, jos vainajalla ei ollut rintaperillisiä eli lapsia. Myös alaikäiset lapset ovat perillisiä.
Leski voi siis olla kuolinpesän osakas perintöoikeuden perusteella.
2. Perintö yleistestamentin mukaan
Leski voi olla kuolinpesän osakas saamansa yleistestamentin perusteella.
Yleistestamentilla tarkoitetaan testamenttia, jossa sen edunsaaja saa testamentin tekijän omaisuudesta tietyn osuuden.
3. Perintö avio-oikeuden mukaan
Kolmanneksi kuolinpesän osakkuus voi syntyä leskelle avio-oikeuden perusteella. Tämä edellyttää, ettei avio-oikeutta ole kokonaan poissuljettu avioehtosopimuksella.
Kuoleman jälkeen tapahtuvassa avio-oikeutta koskevassa omaisuuden osituksessa vainajan perilliset ja leski jakavat puoliksi puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästön.
Avoliitosta jäänyt avoleski ei ole kuolinpesän osakas.
Kuolinpesässä voi olla useita vainajan entisiä puolisoita osakkaina. Näin on tilanne esimerkiksi silloin, kun aikaisemmissa avioliitoissa ei ole tehty omaisuuden ositusta.
Vakiintuneen käytännön mukaan oikeuden ositukseen voidaan katsoa vanhentuneen, jos sen tekeminen on laiminlyöty yli kymmeneksi vuodeksi. Näissä tapauksissa entistä puolisoa ei tarvitse kutsua perunkirjoitukseen.
Lue lisää kuolinpesän osituksesta ja lesken asemasta.
Alaikäinen kuolinpesän osakas
Alaikäistä perillistä koskee erityisiä säädöksiä, sillä alle 18-vuotias ei voi itsenäisesti tehdä kuolinpesää koskevia päätöksiä.
Alaikäistä osakasta edustavat lainmukaiset edunvalvojat eli alaikäisen vanhemmat. Alaikäiselle voi olla yksi tai kaksi lainmukaista edunvalvojaa.
Jos edunvalvojana toimiva vanhempi on myös pesän osakas, syntyy eturistiriita. Näihin tilanteisiin tulee alaikäiselle osakkaalle hakea ulkopuolinen edunvalvoja.
💡 Edunvalvoja on hankittava, vaikka pesän osakkaiden kesken asiat sujuisivat sopuisasti eikä ristiriitatilannetta pidettäisi ongelmallisena. Alaikäisen holhooja voi hakea edunvalvojan sijaista Digi- ja väestötietovirastosta.
Perittävän kuolinhetki määrittää kuolinpesän osakkuuden
Kuolinpesään kuulumisen eli kuolinpesän osakkuuden kannalta ratkaiseva hetki on perittävän kuolinhetki.
Vain perittävän kuolinhetkellä elossa olevat henkilöt voivat olla kuolinpesän osakkaita. Tähän on yksi poikkeus. Ennen vainajan kuolemaa alkunsa saanut lapsi voi periä ja olla siten kuolinpesän osakas, jos lapsi myöhemmin syntyy elävänä.
Uskotut miehet kuolinpesässä
Uskottu mies tarkoittaa henkilöä, joka arvioi vainajan omaisuuden ja allekirjoittaa perukirjan. Uskottuja miehiä tarvitaan kaksi kappaletta.
Uskottujen miesten tehtävänä on arvioida vainajan perinnöksi jääneen omaisuuden arvo. He todistavat perukirjaan, että ovat arvioineet parhaan kykynsä mukaan pesän varat.
Vaatimuksia uskotulle miehelle
- Täysi-ikäinen eli yli 18-vuotias
- Täysivaltainen
- Ei tarvitse olla mies
- Suositeltavaa olla pesän ulkopuolinen henkilö
Uskotut miehet voivat olla myös pesän osakkaita.
Kuolinpesän osakas voi toimia perunkirjoituksessa uskottuna miehenä, mutta tämä ei ole suositeltavaa.
Esimerkiksi verottaja hyväksyy uskotuksi mieheksi kuolinpesän osakkaan, mutta Digi- ja väestötietovirasto (DVV) puolestaan ei. Jos tarvitset perukirjan hyväksyttämistä DVV:ssä, täytyy uskottujen miesten olla ulkopuolisia henkilöitä.
DVV:n hyväksyttämistä perukirjalle tarvitaan pankkia varten tai silloin, kun kiinteistöä myydään.
Perunkirjoituksen uskotuiksi miehiksi on suositeltavaa hankkia esteettömiä henkilöitä, joilla ei ole intressiä pesässä.