perinnönjako

Pe­rin­nön­ja­ko - Tie­sit­kö kaik­ki nämä asiat?

Tatu Mäenpää

Missä vaiheessa perintö jaetaan?

Perinnönjako suoritetaan kun perunkirja on tehty. Velat maksetaan pesästä ennen perinnönjakoa. Jos velkojen maksun jälkeen jää vainajan omaisuutta jäljelle jaetaan varat perillisille.

Laki ei ole asettanut mitään määräaikaa janka sisällä perintö pitäisi jakaa. Jako hoidetaan usein perunkirjoituksen jälkeen. Kun pesä on selvitetty saa jokainen osakas vaatia jakoa.

Perintöä ei jaeta jos leski vetoaa hallintaoikeuteen. Tällöin leski saa pitää pesän omaisuuden jakamattomana hallussaan. Rintaperillisillä on kuitenkin aina oikeus vaatia lakiosansa. Leski saa pitää yhteisen asunnon jakamattomana niin kauan kun asuu siellä.

Mitä on hyvä muistaa ennen kuin perintöa jaetaan:

  • Velat maksetaan pesästä aina ensin. Tähän saatetaan tarvita pesänselvittäjää.
  • Jos vainaja on esimerkikis omaisuudellaan taannut velan tulisi olla yhteydessä velkojaan (esimerkiksi jos vainaja on taannut lapsensa lainan asunnollaan)

Milloin kannatta jakaa? Ensimmäisen puolison kuoltua ei välttämättä kannata jakaa perintöä. Lesken oikeus pitää jäämistö jakamattomana hallinnassaan turvaa jäljelle jääneen puolison aseman. Perintövero tulee joka tapauksessa maksettavaksi. Toisaalta jakamaton pesä voi johtaa siihen, että esimerkiksi lapsen kuollessa lapsen kuolinpesä on osakkaana aiemmin kuolleen vanhemman kuolinpesässä.

Perunkirjoituksen voi tehdä helposti Aatoksessa. Tehtyäsi perunkirjoituksen voi meillä hoitaa myös perinnönjaon ammattilaisen avustuksella.

Ositus ja perinnönjako

Ositus tapahtuu ennen perinnönjakoa. Jos vainaja on kuollessaan ollut avioliitossa jaetaan aviopuolisoiden varat puoliksi jollei avioehtoa ole ollut. Näinollen leski on myös kuolinpesän osakas mutta ei perillinen. aviopuoliso siis perii jos ensin kuolleelta puolisolta ei jäänyt lapsia tai lastenlapsia, eli rintaperillisiä.

Avioehdolla voi siis vaikuttaa myös vainajan jättämän perinnön suuruuteen. Avioparien kannattaa laatia avioehto.

Kuka hoitaa perinnönjaon?

Perintö jaetaan kun perilliset sitä vaativat. Osakkaat saavat jakaa perinnön sopimallaan tavalla, kuitenkin niin, että laikiosat sekä testamentti otetaan huomioon.

Rintaperillisillä, eli lapsilla tai heidän sijastan lastenlapsilla on aina oikeus lakiosaan. Mikäli perinnönjättäjällä ei ollut lapsia, perii vainajan äiti tai isä. Jos vanhemmat tai toinen heistä on kuollut perii vainajan sisarukset vanhempien tai vanhemman sijaan.

Jos lain säätämästä perimysjärjestyksestä halutaan poiketa on hyvä tehdä testamentti. Jokaisen kannattaa tehdä testamentti.

Perinnönjakosopimus

Perinnönjakosopimuksella kuolinpesän osakkaat voivat sopia keskenään siitä miten perintö jaetaan. Perinnönjakosopimus voidaan huomioida määrättäessä veroa perinnöstä.

Perinnönjakosopimus ajaa samaa asiaa kun jakokirja. Perintökaaren mukaan on perinnönjaosta laadittava jakokirja. Jakokirjan allekirjoittaa joko pesänselvittäjä jos sellainen on määrätty tai osakkaat ja kaksi todistajaa.

Jos perinnönjako tehdään ennen perintöverotuksen toimittamista otetaan jakokirja huomioon verotuspäätöksessä.

Jakokirjan perusteella voi esimerkiksi mennä pankkiin fyysisesti siirtämään varoja tai hakea lainhuudatusta tontille.

Mitä perinnönjakokirjaan merkitään?

Perunkirjaan merkitään vainajan varat ja velat kuolinpäivältä kun taas perinnönjaossa jaetaan omaisuus, joka konkreettisesti on jäljellä.

Jakokirjaan merkitään perinnön arvo ja mitä kukin perillinen on saanut. Tämä arvo ei siis välttämättä ole sama kuin perukirjassa. Perukirjaan merkitään tiedot kuolinhetkeltä kun taas perinnönjakokirjaan merkitään varat, jotka konkreettisesti ovat jäljellä ja jaettavina. Kuolinpesä on esimerkiksi saattanut myydä omaisuutta ja saada voittoa, jolloin perintöosa on isompi kuin perukirjassa tai kuolinpesästä on maksettu pois velkoja, jolloin perintöosa onkin pienempi.

Sopimuksesta tulee käydä ilmi

  • mitä on jaettu sekä jaetun omaisuuden arvo jakohetkellä
  • mitä kukin perillinen on saanut
  • onko pesä jaettu kokonaan

Mitä perinnönjakoon tarvitaan

Perinnönjakoa varten tarvitaan perukirja, mahdollinen testamentti sekä mahdollinen avioehto. Perukirjan perusteella maksetaan vainajan velat ensin pois. Jos puolisoilla on ollut avioehto vaikuttaa se ennen perinnönjakoa tehtävään ositukseen. Testamenttia tarvitaan perinnönjaossa, jotta vainajan viimeinen tahto otetaan huomioon.

Perukirjaa varten tarvitaan virkatodistukset. Virkatodistuksesta tulee käydä ilmi ketkä ovat pesän osakkaita. Osakkaat eivät välttämättä ole perillisiä. Virkatodistuksista käy siis ilmi lainmukaiset perilliset, joilla esimerkiksi on perinnönjaossa oikeus lakiosaan.

Mihin perinnönjakokirjaa tarvitaan?

Perinnönjakokirja tulee lähettää verohallinnolle esimerkiksi Omaveron kautta. Jos pesässä on alaikäinen osakas lähetetään jakokirja myös Digi- ja väestötietovirastolle. Lisätietoa alaikäisestä perillisestä voi lukea täältä.

Verotuksellisesti kuolinpesä lakkaa olemasta kun perinnönjakokirja on allekirjoitettu. Perinnönjakokirjasta tulee toimittaa kopio verohallinnolle. Näin ollen myös perinnönjakokirja vaikuttaa perintöveroon jos perintöveropäätöstä ei ole vielä annettu.

perinnonjako