Omai­suu­s avio­lii­tossa

Avio­liit­to­lain (234/1929) eräs tärkeä pe­ri­aate on omai­suu­den eril­li­syys. Omai­suu­den eril­li­syy­den pe­ri­aate tar­koit­taa, että omai­suus, jonka puo­liso omis­taa it­se­näi­sesti, säilyy hänen omai­suu­te­naan avio­lii­ton aikana.

Omai­suu­den eril­li­syys ei kui­ten­kin tar­koita, että puo­liso saa päät­tää it­se­näi­sesti omai­suu­des­taan kai­kissa ta­pauk­sissa. Esi­mer­kiksi, jos avio-oi­keutta ei ole ra­joi­tettu, se astuu voi­maan avio­lii­ton päät­tyessä.

Avio­ehto auttaa ra­jaa­maan omai­suutta avio­lii­ton aikana ja sen pää­tyt­tyä. Avio­eh­don voi tehdä ennen häitä tai jäl­ki­kä­teen. Myös ennen avio­eroa tehty avio­ehto on­nis­tuu.

Omai­suu­den eril­li­syy­den pe­ri­aate

Omai­suu­den eril­li­syy­den pe­ri­aat­tee­seen kuuluu läh­tö­koh­tai­sesti kaikki omai­suus, mitä puo­li­soilla oli ennen avio­liit­toa. Pe­ri­aat­tee­seen kuuluu myös kaikki omai­suus, mitä he ovat saa­neet avio­lii­ton aikana.

Omai­suu­den os­ta­mi­nen ja omis­ta­mi­nen avio­lii­tossa

Kun puo­li­sot ovat os­ta­neet omai­suutta avio­lii­ton aikana, on joskus vaikea tietää ke­nelle omai­suus kuuluu.

On eri­tyi­sen vai­keaa, jos omai­suutta on han­kittu mo­lem­pien puo­li­soi­den va­roilla, mutta vain toisen nimi on kaup­pa­kir­jassa. Puo­li­sot voivat myös omis­taa omai­suutta yh­tei­sesti.

Lue lisää: avo­lii­ton ja avio­lii­ton erot

Ni­mi­pe­ri­aate ylei­sin tapa

Pää­sään­töi­sesti seu­ra­taan ni­mi­pe­ri­aa­tetta poh­dit­taessa ke­nelle omai­suus kuuluu.

Ni­mi­pe­ri­aat­teen mukaan omai­suus kuuluu hen­ki­lölle, jonka nimiin omai­suus on han­kittu. Jos mo­lem­mat puo­li­sot on kir­jattu omis­ta­jiksi ja omai­suus on os­tettu yh­tei­sesti, mo­lem­mat omis­ta­vat puolet omai­suu­desta.

💡 Jos irtain omai­suus on kir­jattu vain toisen puo­li­son nimiin, mutta se on mak­settu yh­tei­sillä ra­hoilla ja han­kittu mo­lem­pien lukuun, on mah­dol­lista poi­keta ni­mi­pe­ri­aat­teesta.

Omai­suu­den han­kin­ta­het­ken tar­koi­tus

On myös mah­dol­lista poi­keta ni­mi­pe­ri­aat­teesta, jos puo­li­soi­den tar­koi­tus han­kin­ta­het­kellä oli eri­lai­nen kuin mitä kaup­pa­kir­jaan on kir­jattu.

Esi­merkki 1: Yh­tei­nen esine

Puo­liso A voi saada yh­tei­so­mis­ta­jan aseman, vaikka vain puo­liso B:n nimi on kaup­pa­kir­jassa, jos hän voi esit­tää näyt­töä siitä, että puo­li­soi­den tar­koi­tus oli hank­kia esine yh­tei­seksi.

Yh­tei­so­mis­tus – mo­lem­mat omis­ta­vat saman verran

Jos puo­li­sot omis­ta­vat omai­suusob­jek­tin yh­tei­sesti, heillä on yh­tei­so­mis­tus. Olet­tama yh­tei­so­mis­tus­laissa on, että mo­lem­pien puo­li­soi­den osa omai­suusob­jek­tista on yhtä suuri.

Jos on tar­koi­tettu, että puo­li­sot omis­ta­vat omai­suutta si­joi­tus­pa­nos­tus­ten suh­teessa, tämä on hyvä mai­nita kaup­pa­kir­jassa.

Jos puo­liso tekee pa­nos­tuk­sen ky­sei­seen omai­suu­teen, tämä ei vai­kuta omis­tus­suh­tee­seen, jollei muuta mai­nita.

💡 Vinkki: Tie­dätkö, miten yh­tei­so­mis­tuk­sen pur­ka­mi­nen ta­pah­tuu?

Esi­merkki 1: Puo­li­sot os­ta­vat ke­sä­mö­kin

Puo­li­sot A ja B os­ta­vat ke­sä­mö­kin. Kaup­pa­kir­jaan ei ole kir­jattu mitään omis­tus­suh­teista, joten he omis­ta­vat mo­lem­mat 50 pro­sent­tia ta­losta.

Vaikka puo­liso A sitten re­mon­toi ke­sä­mö­kin omilla va­roilla, omis­tus­suhde ei muutu.

Ir­tai­men omis­ta­jao­let­tama

Irtain omai­suus pitää katsoa yh­tei­seksi omai­suu­deksi, jos on epä­sel­vää kum­malle puo­li­solle se kuuluu.

Esi­neet, jotka on han­kittu toisen puo­li­son hen­ki­lö­koh­tai­seen käyt­töön, on kat­sot­tava hänen omai­suu­deksi, riip­pu­matta niiden ra­hoi­tuk­sesta.

Mil­loin puo­li­sot eivät saa päät­tää it­se­näi­sesti omai­suu­des­taan?

Omai­suu­den eril­li­syy­den pe­ri­aat­teesta huo­li­matta puo­li­sot eivät saa tehdä mitä ta­hansa heidän omalla omai­suu­del­laan.

Puo­li­soilla on vel­vol­li­suus hoitaa omai­suutta. Li­säksi heillä on oikeus luo­vut­taa kiin­teää ja tiet­tyä muuta omai­suutta on ra­joi­te­tusti.

Lue lisää: Avio­ehto ul­ko­maa­lai­sen kanssa

Vel­vol­li­suus hoitaa omai­suutta

Puo­li­soilla on vel­vol­li­suus hoitaa avio-oi­keu­den alaista omai­suutta. Heidät on kiel­letty huo­li­mat­to­muu­del­laan ai­heut­ta­masta omai­suu­den vä­he­ne­mistä toisen puo­li­son va­hin­goksi.

Esi­merkki 1: Puo­liso lah­joit­taa omai­suutta

Jos puo­liso esi­mer­kiksi an­ta­malla lah­joi­tusta vä­hen­tää omai­suut­taan olen­nai­sesti, hän voi joutua vel­vol­li­seksi kor­vaa­maan omai­suu­den vä­he­ne­mistä.

Kielto luo­vut­taa kiin­teää omai­suutta

On kiel­let­tyä luo­vut­taa kiin­teää omai­suutta tai ra­ken­nusta, joka on toisen hen­ki­lön maalla ja sen käyt­tö­oi­keutta, ilman toisen puo­li­son suos­tu­musta, jos on tar­koi­tuk­sena, että ky­sei­nen omai­suus toimii puo­li­soi­den yh­tei­senä kotina.

Puo­liso ei myös­kään saa antaa vuo­kralle kiin­teää omai­suutta tai muita käyt­tö­oi­keuk­sia.

Kielto luo­vut­taa tai siir­tää toi­selle tie­tyn­laista omai­suutta

Puo­li­son pitää saada toisen puo­li­son suos­tu­mus saa­dak­seen luo­vut­taa tai siir­tää tie­tyn­laista omai­suutta.

Kielto koskee:

• osa­keyh­tiön osak­keita
• vuo­kra­oi­keutta
• muita oi­keuk­sia, jotka an­ta­vat hal­lin­ta­oi­keu­den asun­toon (jos asunto on tar­koi­tettu puo­li­soi­den yh­tei­seksi ko­diksi)

Sama sään­nös koskee myös ir­tainta omai­suutta, joka on tar­koi­tettu puo­li­soi­den yh­tei­seksi asun­toir­tai­mis­toksi tai toisen puo­li­son tai lasten hen­ki­lö­koh­taista käyt­töä varten.

Työ­vä­li­neitä, jotka kuu­lu­vat toi­selle puo­li­solle, ei myös­kään saa luo­vut­taa ilman toisen puo­li­son suos­tu­musta.

Poik­keuk­sel­li­sesti saa kui­ten­kin luo­vut­taa ky­seistä ir­tainta omai­suutta ja työ­vä­li­neitä ilman suos­tu­musta, jos suos­tu­muk­sen hank­ki­mi­nen esi­mer­kiksi puo­li­son pois­sao­lon takia ai­heut­taisi koh­tuu­tonta vii­vy­tystä ja hait­taa.

Miten omai­suus jae­taan avio­lii­ton päät­tyessä?

Jos puo­li­soi­den avio-oi­keutta ei ole ra­joi­tettu tes­ta­men­tilla, lah­ja­kir­jalla tai avio­eh­dolla, puo­li­soilla on oikeus toisen omai­suu­teen avio­lii­ton päät­tyessä.

Puo­li­son oikeus toisen omai­suu­teen tar­koit­taa sitä, että puo­li­soi­den avio-oi­keu­den alaista omai­suutta las­ke­taan yhteen, kun avio­liitto on päät­ty­nyt. Teh­dään niin sa­nottu ositus.

Osi­tuk­sessa yh­teen­las­ke­tusta osuu­desta vä­hem­män omis­tava puo­liso saa enem­män omis­ta­valta puo­li­solta ta­sin­koa.

Omai­suu­den eril­li­syy­den pe­ri­aate ei vai­kuta osi­tuk­seen.

Lue vinkit osi­tuk­sen te­ke­mi­seen.

💡 Vinkki: Tie­dätkö, miten kauan en­ti­sen puo­li­son omai­suutta pitää säi­lyt­tää?

Esi­merkki 1: Talon arvo osi­tuk­sessa

Puo­li­soilla A ja B on avio-oikeus toisen omai­suu­teen. Puo­liso A:lla on talo vain omissa ni­mis­sään. Talon arvo las­ke­taan kui­ten­kin osi­tuk­sessa mukaan avio­lii­ton pää­tyessä.

Jos puo­li­sot ha­lua­vat, että omai­suu­den eril­li­syy­den pe­ri­aate säilyy avio­lii­ton jäl­keen, pitää heidän tehdä avio­eh­to­so­pi­mus.

Aatos – Hel­poin tapa hoitaa avio­eron pa­pe­ria­siat

Avio­ero on ku­lut­tava pro­sessi hen­ki­sesti muu­ten­kin, joten pa­pe­ri­asioi­den pa­rissa ei kan­nata hi­koilla yksin.

Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lussa hoidat ny­ky­ään myös avio­eron alusta lop­puun hel­posti. Voit hakea avio­eroa kaut­tamme ja täyt­tää avio­ero­ha­ke­muk­sen. Me lä­he­tämme ha­ke­muk­sen kä­rä­jä­oi­keu­teen. Voit lä­het­tää avio­ero­ha­ke­muk­sen yksin tai yh­dessä puo­li­sosi kanssa.

Li­säksi voit hoitaa avio­eroon kuu­lu­van osi­tuk­sen Aa­tok­sessa. Saat avio­eron hoi­det­tua ko­ko­naan etänä, sil­loin kuin si­nulle sopii. Myös pelkkä avio­eron ositus on­nis­tuu Aa­tok­sessa.

Hoida avio­eron pa­pe­ria­siat kun­toon ker­ralla.