Edun­val­von­ta­val­tuu­tus puo­li­sol­le

Elämä voi toi­si­naan tuoda eteem­me odot­ta­mat­to­mia ti­lan­tei­ta, jotka saat­ta­vat kei­kaut­taa arjen tyys­tin eri­lai­sek­si.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus pitää huolen elä­mä­si tär­keis­tä pa­la­sis­ta, mikäli niiden hoi­ta­mi­nen tuot­taa vai­keuk­sia esi­mer­kik­si muis­ti­sai­rau­den tai muun syyn vuoksi.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu voi olla esi­mer­kik­si täysi-ikäi­nen lap­se­si tai ys­tä­vä­si. Usein teh­tä­vään va­li­koi­tuu kui­ten­kin oma puo­li­so.

⚠️ Avio­liit­to ei riitä tur­vaa­maan puo­li­son asioi­den hoi­ta­mis­ta. Myös avio­puo­li­soi­den täytyy laatia toi­sil­leen edun­val­von­ta­val­ta­kir­jat, jotta he voivat hoitaa tois­ten­sa hen­ki­lö­koh­tai­sia ja ta­lou­del­li­sia asioi­ta sil­loin, kun ei niitä itse enää voi hoitaa.

Mitä edun­val­von­ta­val­tuu­tus tar­koit­taa?

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus on ju­ri­di­nen asia­kir­ja, jonka avulla voit val­tuut­taa esi­mer­kik­si puo­li­so­si huo­leh­ti­maan si­nul­le mer­ki­tyk­sel­li­sis­tä asiois­ta. Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­ta käy­te­tään myös toi­si­naan nimeä edun­val­von­ta­val­ta­kir­ja, edun­val­von­ta­so­pi­mus tai edun­val­von­ta­tes­ta­ment­ti.

Edun­val­von­ta­val­ta­kir­jal­la voit mää­ri­tel­lä, mitä asioi­ta puo­li­so­si saa hoitaa puo­les­ta­si. Val­tuu­det voivat liit­tyä esi­mer­kik­si talous- ja omai­suus­asioi­hin sekä sai­rau­den­hoi­toon ja ko­tii­si.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus pe­rus­tuu ennen kaik­kea omaan tah­too­si: sinä päätät itse, kuka hoitaa asioi­ta­si, mitä asioi­ta hän saa hoitaa ja miten niitä hoi­de­taan.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus ei ole kui­ten­kaan kiveen ha­kat­tu asia­kir­ja. Se voi myös lakata ole­mas­ta, jos edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu luopuu teh­tä­väs­tä tai haluat itse pe­ruut­taa val­tuu­tuk­sen esi­mer­kik­si pa­ran­nut­tua­si sai­rau­des­ta.

Lue lisää: Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen te­ke­mi­nen suo­sit­tua

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus puo­li­sol­le auttaa hoi­taa­maan vi­ral­li­sia asioi­ta

Jos edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta ei ole, oma tah­to­si saat­taa jäädä ko­ko­naan kuu­le­mat­ta, jol­loin esi­mer­kik­si sinua kos­ke­vat ter­veys­asiat eivät hoi­du­kaan niin kuin olisit itse toi­vo­nut.

Val­tuu­tus hel­pot­taa myös käy­tän­nön asioi­den su­ju­vaa hoi­ta­mis­ta ilman turhaa by­ro­kra­ti­aa esi­mer­kik­si pan­kis­sa, Ve­ro­hal­lin­nos­sa, Ke­las­sa tai va­kuu­tus­yh­tiöis­sä. Li­säk­si puo­li­so saa myydä yh­tei­sen asun­ton­ne, mikäli val­ta­kir­jas­sa on niin so­vit­tu.

💡 Tie­sit­kö, että vain 18 % nai­mi­sis­sa ole­vis­ta yli 35-vuo­tiais­ta suo­ma­lai­sis­ta, joilla on lapsia, on tehnyt edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen? Myös omat lap­se­si tar­vit­se­vat edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen, jonka avulla voivat hoitaa asioi­ta­si.

Lue lisää: Näin vältät edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen su­den­kuo­pat ja Pää­tös­ti­li edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen päät­tyes­sä

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen si­säl­tö riip­puu omista toi­veis­ta

Edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan laa­ti­mi­seen ei ole vain yhtä oikeaa tapaa, sillä jo­kai­sen ti­lan­ne on yk­si­löl­li­nen. Saa­tat­kin löytää lu­kui­sia eri­lai­sia edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan il­mai­sia mal­le­ja, mutta edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen mallia tär­keäm­mäk­si muo­dos­tuu val­ta­kir­jan si­säl­tö.

Edun­val­von­ta­val­ta­kir­jas­sa täytyy olla ai­na­kin nämä asiat

• Val­tuut­ta­ja eli val­ta­kir­jan laa­ti­ja
• Val­tuu­tet­tu eli se hen­ki­lö, jota olet pyy­tä­nyt huo­leh­ti­maan hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta asiois­ta­si, jos tarve niin vaatii
• Mer­kin­tä siitä, että asia­kir­ja on edun­val­von­ta­val­ta­kir­ja
• Kaikki yk­si­tyis­koh­tai­set­kin asiat mai­nit­tu­na, mitä val­tuu­tet­tu saa hoitaa puo­les­ta­si. Niitä voivat olla esi­mer­kik­si pankki- ja elä­ke­asiat, si­joi­tuk­set, oikeus myydä kiin­teis­tö­jä, ter­vey­den­hoi­to, asu­mi­nen ja vaikka so­si­aa­li­sen median tilit.
• Val­tuu­tuk­sen voi­maan­tu­lo. Yleen­sä edun­val­von­ta­val­tuu­tus astuu voi­maan, kun sai­raus, vamma tai muu vas­taa­va syy estää sinua hoi­ta­mas­ta asioi­ta­si.

Val­ta­kir­jaan kan­nat­taa kir­ja­ta myös seu­raa­vat asiat

• Tois­si­jai­nen val­tuu­tet­tu, joka hoitaa asioi­ta­si, jos en­si­si­jai­nen val­tuu­tet­tu ei kykene py­sy­väs­tä syystä joh­tuen toi­mi­maan val­tuu­tet­tu­na tai kiel­täy­tyy ot­ta­mas­ta teh­tä­vää vas­taan. Voit nimetä monta tois­si­jais­ta val­tuu­tet­tua.
• Va­ra­val­tuu­tet­tu, joka huo­leh­tii asiois­ta­si ti­lan­teis­sa, joissa en­si­si­jai­nen val­tuu­tet­tu ei pysty vä­liai­kai­ses­ta syystä joh­tuen hoi­ta­maan val­tuu­te­tun teh­tä­vää. Va­ra­val­tuu­te­tuk­si kan­nat­taa valita suvun ul­ko­puo­li­nen hen­ki­lö, kuten per­he­tut­ta­va.
• Kirjaa myös, saako puo­li­so­si luvan kertoa esi­mer­kik­si ter­veyt­tä­si kos­ke­via tie­to­ja muulle lä­hi­pii­ril­le.
• Jos me­neh­dyt, val­tuu­tet­tu voi hoitaa myös pää­tös­ti­lin ja siihen liit­ty­vät seikat. Kirjaa, ha­luat­ko puo­li­so­si hoi­ta­van asian, vai va­pau­tat­ko hänet pää­tös­ti­lin te­ke­mi­ses­tä.

Näin laadit edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan puo­li­son kanssa

Voit laatia edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen mil­loin ta­han­sa, kunhan olet täysi-ikäi­nen ja ky­ke­ne­vä ym­mär­tä­mään, mitä val­tuu­tus tar­koit­taa omalla koh­dal­la­si.

1. Laa­ti­kaa sel­key­den vuoksi mo­lem­mil­le oma val­ta­kir­ja.
2. Hyö­dyn­nä asian­tun­ti­ja­pal­ve­lui­ta, kuten oi­keus­a­pu­toi­mis­toa tai la­ki­asioi­hin eri­kois­tu­nut­ta toi­mi­jaa, kuten Aa­tos­ta.
3. Laadi val­ta­kir­jas­ta vä­hin­tään 2 al­ku­pe­räis­tä kap­pa­let­ta, toinen si­nul­le ja toinen puo­li­sol­le­si.
4. Kun on aika al­le­kir­joit­taa val­ta­kir­ja, pai­kal­la täytyy olla 2 to­dis­ta­jaa sa­man­ai­kai­ses­ti. To­dis­ta­jat to­den­ta­vat val­ta­kir­jan omilla al­le­kir­joi­tuk­sil­laan. Heidän ei tar­vit­se tietää edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen si­säl­töä, vaan riit­tää, että he tie­tä­vät, mikä asia­kir­ja on ky­sees­sä.
5. Säilö al­ku­pe­räi­nen val­ta­kir­ja ja kerro myös val­tuu­te­tul­le, missä säi­ly­tät sitä. Näin hän saa val­ta­kir­jan käyt­töön­sä, mikäli tulee aika vah­vis­taa se.
6. Puo­li­so­si pyytää val­tuu­tuk­sen vah­vis­ta­mis­ta Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tos­ta vasta sitten, kun et voi enää itse hoitaa asioi­ta­si.

Lue lisää: Laki edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­ta se­li­tet­ty­nä

Miten hank­kia edun­val­von­ta­val­tuu­tus puo­li­sol­le?

On suo­si­tel­ta­vaa tehdä edun­val­von­ta­val­tuu­tus jo siinä vai­hees­sa, kun olette puo­li­so­si kanssa ky­ke­ne­viä laa­ti­maan oman val­tuu­tuk­sen. Täl­löin moni asia hel­pot­tuu tu­le­vaa aja­tel­len.

Jos val­tuu­tus jää te­ke­mät­tä, eikä puo­li­so­si esi­mer­kik­si vam­mau­tu­mi­sen vuoksi pysty sitä enää te­ke­mään, var­si­nais­ta edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta ei ole enää mah­dol­lis­ta laatia.

Lue lisää: Mikä on van­hus­pal­ve­lu­la­ki?

Kan­nat­taa­ko puo­li­so valita edun­val­von­ta­val­tuu­te­tuk­si?

Edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu kan­nat­taa valita aja­tuk­sel­la. Puo­li­so on usein en­sim­mäi­nen vaih­toeh­to, onhan hän elänyt kans­sa­si pi­sim­pään ja tietää paljon yh­tei­sis­tä asiois­tan­ne. Mutta mitä hait­taa puo­li­son val­tuut­ta­mi­seen voi liit­tyä?

Suurin riski puo­li­son va­lit­se­mi­ses­sa edun­val­von­ta­val­tuu­te­tuk­si liit­tyy ikään. Jos olette kovin sa­ma­ni­käi­siä, puo­li­so voi esi­mer­kik­si de­men­toi­tua ennen sinua. Tästä syystä val­ta­kir­jas­sa kan­nat­taa nimetä va­ra­val­tuu­tet­tu. Mikäli mah­dol­lis­ta, val­tuu­tet­tu­jen on suo­si­tel­ta­vaa olla sinua nuo­rem­pia.

Li­säk­si puo­li­so voi jois­sa­kin ta­pauk­sis­sa olla es­teel­li­nen hoi­ta­maan asioi­ta­si. Es­teel­li­syys­ti­lan­ne saat­taa ke­hit­tyä esi­mer­kik­si osi­tuk­sen ja pe­rin­nön­jaon yh­tey­des­sä. Es­teel­li­syys voi tulla eteen myös sil­loin, kun puo­li­so myy val­tuut­ta­jan omai­suut­ta.

Lue lisää: Anne Kuk­ko­ho­vi halusi vält­tää ylei­sen edun­val­von­nan

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus ja ni­me­tyt si­jai­set

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen tar­koi­tuk­se­na on tur­va­ta hen­ki­lön it­se­mää­rää­mi­soi­keus kai­kis­sa ti­lan­teis­sa. Tämän vuoksi on suo­ta­vaa va­rau­tua mah­dol­li­suu­teen, että en­si­si­jai­nen edun­val­vo­ja estyy hoi­ta­mas­ta teh­tä­vään­sä, esi­mer­kik­si va­ka­van sai­ras­tu­mi­sen vuoksi.

Ni­me­tyl­le edun­val­von­ta­val­tuu­te­tul­le kan­nat­taa aina valita si­jai­set, jotka toi­mi­vat joko tois­si­jai­si­na val­tuu­tet­tui­na tai va­ra­val­tuu­tet­tui­na.

1. Tois­si­jai­nen val­tuu­tet­tu

Tois­si­jais­ta val­tuu­tet­tua tar­vi­taan sil­loin, mikäli en­si­si­jai­nen val­tuu­tet­tu tulee py­sy­väs­ti ky­ke­ne­mät­tö­mäk­si toi­mi­maan edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu­na tai ei halua ottaa tar­jot­tua teh­tä­vää vas­taan.

Tois­si­jai­sia val­tuu­tet­tu­ja voi nimetä useam­pia, mutta suo­si­tuk­sen mukaan heidät kan­nat­taa nimetä etusi­ja­jär­jes­tyk­ses­sä. Kun val­tuu­det ovat vain yh­del­lä hen­ki­löl­lä ker­ral­laan, yk­sin­ker­tais­taa se käy­tän­nön asioi­den hoi­ta­mis­ta.

Esi­merk­ki 1: En­si­si­jai­nen edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu saa työ­tar­jouk­sen ul­ko­mail­ta

72-vuo­tias Mauno laati edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen, jossa hän nimesi tyt­tä­ren­sä Leenan en­si­si­jai­sek­si edun­val­von­ta­val­tuu­te­tuk­si. Maunon muis­ti­sai­rau­den ede­tes­sä Leena ehti toimia isänsä edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu­na parin vuoden ajan, kunnes luopui teh­tä­väs­tään muu­tet­tu­aan työ­tar­jouk­sen pe­räs­sä ul­ko­mail­le.

Tämän jäl­keen Maunon edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu­na aloit­ti nuo­rem­pi tytär Riikka, jonka Mauno oli ni­men­nyt edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­sa tois­si­jai­sek­si val­tuu­te­tuk­si.

2. Va­ra­val­tuu­tet­tu

Va­ra­val­tuu­tet­tu astuu edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun teh­tä­vään sil­loin, jos en­si­si­jai­nen val­tuu­tet­tu ei ti­la­päi­ses­ti kykene hoi­ta­maan teh­tä­vi­ään, esi­mer­kik­si sai­rau­den tai on­net­to­muu­den vuoksi.

Ti­la­päi­sen ky­ke­ne­mät­tö­myy­den voi ai­heut­taa myös per­heen si­säi­set es­teel­li­syys­ti­lan­teet, kuten pe­rin­nön­ja­ko tai asun­non myynti per­heen­jä­se­nel­le.

Es­teel­li­syys­ti­lan­teis­sa suo­si­tel­laan per­heen ul­ko­puo­li­sen va­ra­val­tuu­te­tun ni­meä­mis­tä. Mikäli teh­tä­vään ei löydy so­pi­vaa si­jais­ta, voit hakea Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tol­ta ylei­sen edun­val­vo­jan mää­rää­mis­tä val­tuu­te­tun teh­tä­viin.

Lue lisää: Tois­si­jai­nen val­tuu­te­tun ja va­ra­val­tuu­te­tun erot

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus kan­nat­taa tehdä ajois­sa – Aatos auttaa

Tu­le­vai­suut­ta on han­ka­la en­nus­taa, ja toi­min­ta­ky­ky voi hei­ken­tyä äkil­li­ses­ti mil­loin ta­han­sa. Puo­li­soi­den kan­nat­taa­kin sopia edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­ta siinä vai­hees­sa, kun mo­lem­mat ovat vielä ter­vei­tä ja hy­vin­voi­via.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus ei koske vain ikäih­mi­siä, vaan sen voi tehdä minkä ikäi­se­nä ta­han­sa, edel­lyt­täen, että val­tuut­ta­ja ja val­tuu­tet­ta­va ovat täysi-ikäi­siä.

Val­tuu­tuk­sen laa­ti­mi­nen hy­vis­sä ajoin takaa, että pääset itse vai­kut­ta­maan val­ta­kir­jan si­säl­töön par­haal­la mah­dol­li­sel­la ta­val­la. Näin saat mah­dol­li­suu­den esit­tää tär­kei­tä toi­vei­ta si­nul­le mer­ki­tyk­sel­lis­ten asioi­den hoi­ta­mi­sen suh­teen.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus turvaa sinun ja puo­li­so­si tu­le­vai­suut­ta – tehkää edun­val­von­ta­val­tuu­tus jo tänään Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa.

Ko­kei­le tästä:

Lue lisää

• Vaa­ro­ja il­mais­ten edun­val­von­ta­val­tuu­tus­poh­jien käyt­tä­mi­seen
• Suomi edel­lä­kä­vi­jä edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ten te­ke­mi­ses­sä