Pe­rin­nön­ja­ko - Tie­sit­kö kaik­ki nämä asiat?

Pe­rin­nön­jaol­la tar­koi­te­taan vain­ajan omai­suu­den eli jää­mis­tön ja­ka­mis­ta. Pe­rin­nön­ja­ko suo­ri­te­taan sil­loin, kun pe­ru­kir­ja on tehty.

Li­säk­si velat mak­se­taan pe­säs­tä ennen pe­rin­nön­ja­koa. Jos vel­ko­jen maksun jäl­keen jää vain­ajan omai­suut­ta jäl­jel­le jae­taan varat pe­ril­li­sil­le.

Aa­tok­sen ju­ris­tit ker­to­vat, mitä kan­nat­taa huo­mioi­da pe­rin­nön­jaos­sa.

Pe­rin­nön­ja­ko ly­hyes­ti

Laki (40/1965) ei ole aset­ta­nut mitään mää­rä­ai­kaa, jonka si­säl­lä pe­rin­tö pi­täi­si jakaa.

Pe­rin­nön­ja­ko hoi­de­taan usein pe­run­kir­joi­tuk­sen jäl­keen. Kun pesä on sel­vi­tet­ty, saa jo­kai­nen osakas vaatia jakoa.

Pe­rin­nön­ja­ko voi­daan suo­rit­taa joko:

1. kuo­lin­pe­sän osak­kai­den kes­ke­nään so­pi­mal­la ta­val­la eli so­pi­mus­ja­ko­na
2. pe­sän­ja­ka­jan mää­rää­mäl­lä ta­val­la eli toi­mi­tus­ja­ko­na

Laki ra­joit­taa kui­ten­kin so­pi­mus­jaon hyö­dyn­tä­mis­tä siinä ti­lan­tees­sa, että yhden tai useam­man kuo­lin­pe­sän osak­kaan osuus kuo­lin­pe­säs­tä on ulos­mi­tat­tu. Täl­löin lupa so­pi­mus­ja­koon on pyy­det­tä­vä osak­kaan vel­ko­jal­ta sekä ulos­ot­to­mie­hel­tä.

So­pi­mus­ja­ko on yleen­sä edul­li­sin tapa toi­mit­taa pe­rin­nön­ja­ko.

Lue lisää: Pe­rin­nön­ja­ko uus­per­hees­sä

Pe­rin­nön­jaon vai­heet

Pe­rin­nön­jaon vai­heet voi­daan erot­taa kah­teen osaan.

1. jako-osuu­den mää­rit­tä­mi­nen
2. ja­ko­toi­mi­tus

Jako-osuu­den mää­rit­tä­mi­ses­sä sel­vi­te­tään, mitä omai­suut­ta kukin kuo­lin­pe­sän osakas saa kuo­lin­pe­säs­tä.

Ja­ko­toi­mi­tuk­ses­sa kukin osakas saa to­sia­sial­li­ses­ti oman jako-osuu­ten­sa, eli osak­kaal­le kuu­lu­va omai­suus luo­vu­te­taan hä­nel­le. Kuo­lin­pe­sän osak­kai­den jako-osuu­det mää­ri­tel­lään pe­rin­nön­ja­ko­kir­jas­sa.

Mitä on hyvä muis­taa, ennen kuin pe­rin­töä jae­taan?

• Ositus ta­pah­tuu ennen pe­rin­nön­ja­koa.
• Velat mak­se­taan pe­säs­tä aina ensin. Tähän saa­te­taan tar­vi­ta pe­sän­sel­vit­tä­jää.
• Jos vai­na­ja on esi­mer­kik­si omai­suu­del­laan taan­nut velan, tulisi olla yh­tey­des­sä vel­ko­jaan (esi­mer­kik­si jos vai­na­ja on taan­nut lap­sen­sa lainan asun­nol­laan)

Ositus ta­pah­tuu ennen pe­rin­nön­ja­koa

Ositus ta­pah­tuu ennen pe­rin­nön­ja­koa. Jos vai­na­ja on kuol­les­saan ollut avio­lii­tos­sa, jae­taan avio­puo­li­soi­den varat puo­lik­si, jollei avio­eh­toa ole ollut.

Näin ollen leski on myös kuo­lin­pe­sän osakas mutta ei pe­ril­li­nen. Avio­puo­li­so siis perii, jos ensin kuol­leel­ta puo­li­sol­ta ei jäänyt lapsia tai las­ten­lap­sia, eli rin­ta­pe­ril­li­siä.

💡 Avio­eh­dol­la voi vai­kut­taa myös vain­ajan jät­tä­män pe­rin­nön suu­ruu­teen. Lue lisää: Avio­pa­rien kan­nat­taa laatia avio­eh­to.

Pe­rin­nön­ja­koa ei tehdä lesken ve­do­tes­sa hal­lin­ta­oi­keu­teen

Pe­rin­nön­ja­koa ei kui­ten­kaan tehdä, jos leski vetoaa hal­lin­ta­oi­keu­teen.

Täl­löin leski saa pitää pesän omai­suu­den ja­ka­mat­to­ma­na hal­lus­saan. Rin­ta­pe­ril­li­sil­lä on kui­ten­kin aina oikeus vaatia la­kio­san­sa.

La­kio­sa tar­koit­taa lakiin mää­rät­tyä oi­keut­ta, että rin­ta­pe­ril­li­set saavat puolet jaet­ta­vas­ta pe­rin­nös­tä. Tämä pätee sii­nä­kin ti­lan­tees­sa, että vai­na­ja on tehnyt tes­ta­men­tin. Rin­ta­pe­ril­lis­ten tulee vaatii la­kio­saa, joten se ei tule heille au­to­maat­ti­ses­ti.

Leski saa pitää yh­tei­sen asun­non ja­ka­mat­to­ma­na niin kauan, kun asuu siellä.

Pe­rin­nön­ja­koa ei aina kan­na­ta tehdä

En­sim­mäi­sen puo­li­son kuol­tua ei vält­tä­mät­tä kan­na­ta jakaa pe­rin­töä. Lesken oikeus pitää jää­mis­tö ja­ka­mat­to­ma­na hal­lin­nas­saan turvaa jäl­jel­le jää­neen puo­li­son aseman. Pe­rin­tö­ve­ro tulee kui­ten­kin joka ta­pauk­ses­sa mak­set­ta­vak­si.

Toi­saal­ta ja­ka­ma­ton kuo­lin­pe­sä voi johtaa siihen, että esi­mer­kik­si lapsen kuol­les­sa, lapsen kuo­lin­pe­sä on osak­kaa­na ai­em­min kuol­leen van­hem­man kuo­lin­pe­säs­sä.

Myös osit­tai­nen pe­rin­nön­ja­ko on mah­dol­li­nen. Esi­mer­kik­si jää­mis­töön kuu­lu­neet ra­ha­va­rat voi­daan jakaa pe­ril­lis­ten kesken, mutta kiin­teä omai­suus jä­te­tään ja­ka­mat­ta. Ylei­sim­piä syitä ovat mm. suvun ke­sä­mö­kin yh­teis­hal­lin­ta, ve­ro­tuk­sel­li­set syyt, kä­teis­va­rat tai vain­ajan toi­vo­mus.

Lue lisää kuo­lin­pe­sän osi­tuk­ses­ta ja lesken ase­mas­ta

Kuka hoitaa pe­rin­nön ja­ka­mi­sen?

Pe­rin­tö jae­taan, kun pe­ril­li­set sitä vaa­ti­vat. Osak­kaat saavat jakaa pe­rin­nön so­pi­mal­laan ta­val­la, kui­ten­kin niin, että la­kio­sat sekä tes­ta­ment­ti ote­taan huo­mioon.

Rin­ta­pe­ril­li­sil­lä, eli lap­sil­la tai heidän si­jas­taan las­ten­lap­sil­la, on aina oikeus la­kio­saan. Mikäli pe­rin­nön­jät­tä­jäl­lä ei ollut lapsia, perii vain­ajan äiti tai isä. Jos van­hem­mat tai toinen heistä on kuol­lut perii vain­ajan si­sa­ruk­set van­hem­pien tai van­hem­man sijaan.

Lue lisää: Pe­rin­nön­ja­ko uus­per­hees­sä

Pe­rin­nön­ja­ko voi­daan toi­mit­taa ennen lo­pul­lis­ta pe­rin­tö­ve­ro­tus­ta

Kun pe­run­kir­joi­tus on tehty, pe­rin­nön voi jakaa. Kuo­lin­pe­sän ja­ka­mis­ta varten ei tar­vit­se odot­taa pe­rin­tö­ve­ro­tus­pää­tös­tä tai pyytää lupaa Ve­ro­hal­lin­nol­ta.

Pe­rin­tö­ve­ro­tus toi­mi­te­taan läh­tö­koh­tai­ses­ti pelkän pe­ru­kir­jan pe­rus­teel­la. Pe­rin­tö­ve­ro­tus toi­mi­te­taan kui­ten­kin myös pe­rin­nön­ja­ko­kir­jan pe­rus­teel­la, mikäli pe­rin­nön­ja­ko toi­mi­te­taan ennen kuin pe­ru­kir­jan pe­rus­teel­la tehty pe­rin­tö­ve­ro­tus­pää­tös on saanut lain­voi­man.

Jos pe­rin­tö pää­te­tään siis jakaa ennen lain­voi­mais­ta pe­rin­tö­ve­ro­tus­pää­tös­tä, toi­mi­ta ja­ko­kir­jas­ta kopio Ve­ro­hal­lin­toon. Voit lä­het­tää kopion ja­ko­kir­jas­ta Oma­Ve­ros­sa.

Pe­rin­nön­ja­ko­so­pi­mus

Pe­ru­kir­jaan mer­ki­tään vain­ajan varat ja velat kuo­lin­päi­väl­tä. Pe­rin­nön­jaos­sa puo­les­taan jae­taan omai­suus, joka kon­kreet­ti­ses­ti on jäl­jel­lä.

Pe­rin­nön­ja­ko­kir­jaan mer­ki­tään pe­rin­nön arvo, ja mitä kukin pe­ril­li­nen on saanut. Tämä arvo ei siis vält­tä­mät­tä ole sama kuin pe­ru­kir­jas­sa.

Kuo­lin­pe­sä on esi­mer­kik­si saat­ta­nut myydä omai­suut­ta ja saada voit­toa, jol­loin pe­rin­tö­osa on suu­rem­pi kuin pe­ru­kir­jas­sa. Kuo­lin­pe­säs­tä on myös voitu maksaa pois vel­ko­ja, jol­loin pe­rin­tö­osa onkin pie­nem­pi.

Pe­rin­nön­ja­ko­so­pi­muk­ses­ta tulee käydä ilmi:

• mitä on jaettu sekä jaetun omai­suu­den arvo ja­ko­het­kel­lä
• mitä kukin pe­ril­li­nen on saanut
• onko pesä jaettu ko­ko­naan

Pe­rin­nön­ja­koa varten tes­ta­ment­ti ja avio­eh­to

Pe­rin­nön­ja­koa varten tar­vi­taan pe­ru­kir­ja, mah­dol­li­nen tes­ta­ment­ti sekä mah­dol­li­nen avio­eh­to.

Pe­ru­kir­jan pe­rus­teel­la mak­se­taan vain­ajan velat ensin pois. Jos puo­li­soil­la on ollut avio­eh­to, vai­kut­taa se ennen pe­rin­nön­ja­koa teh­tä­vään osi­tuk­seen. Tes­ta­ment­tia tar­vi­taan pe­rin­nön­jaos­sa, jotta vain­ajan vii­mei­nen tahto ote­taan huo­mioon.

Pe­ru­kir­jaa varten tar­vi­taan vir­ka­to­dis­tuk­sia. Vir­ka­to­dis­tuk­ses­ta tulee käydä ilmi, ketkä ovat pesän osak­kai­ta. Osak­kaat eivät vält­tä­mät­tä ole pe­ril­li­siä.

Vir­ka­to­dis­tuk­sis­ta käy siis ilmi lain­mu­kai­set pe­ril­li­set, joilla esi­mer­kik­si on pe­rin­nön­jaos­sa oikeus la­kio­saan.

👍 Jos lain sää­tä­mäs­tä pe­ri­mys­jär­jes­tyk­ses­tä ha­lu­taan poi­ke­ta, on hyvä tehdä tes­ta­ment­ti. Lue lisää: 4 syytä, miksi jo­kai­sen kan­nat­taa tehdä tes­ta­ment­ti.

Pe­run­kir­joi­tus ja pe­rin­nön­ja­ko Aa­tok­ses­sa

Pe­run­kir­joi­tuk­sen voi tehdä hel­pos­ti Aa­tok­ses­sa. Teh­tyä­si pe­run­kir­joi­tuk­sen, voi hoitaa meillä myös pe­rin­nön­jaon am­mat­ti­lai­sen avus­tuk­sel­la.

Hoi­dam­me pe­run­kir­joi­tu­pro­ses­sin alusta lop­puun. Et tar­vit­se käyn­tiä la­ki­toi­mis­tos­sa, vaan voit hoitaa kaiken etänä ko­ti­soh­val­ta.

Usein ky­syt­ty­jä ky­sy­myk­siä pe­rin­nön­jaos­ta

Alla ylei­sim­piä ky­sy­myk­siä pe­rin­nön­jaos­ta, pe­ru­kir­jas­ta sekä pe­rin­nös­tä.

Missä vai­hees­sa pe­rin­tö jae­taan?

Pe­rin­nön­ja­ko suo­ri­te­taan kun pe­ru­kir­ja on tehty. Velat mak­se­taan pe­säs­tä ennen pe­rin­nön­ja­koa.

Miten pe­rin­nön­ja­ko etenee?

Kun pe­ru­kir­ja on tehty, lä­he­te­tään se ve­rot­ta­jal­le. Sen jäl­keen teh­dään ositus, mikäli vai­na­ja oli nai­mi­sis­sa tai re­kis­te­röi­dys­sä pa­ri­suh­tees­sa eikä hä­nel­lä ollut avio­eh­toa.

Seu­raa­vak­si mak­se­taan vain­ajan velat kuo­lin­pe­säs­tä, mikäli sel­lai­sia on. Lo­puk­si pe­rin­tö voi­daan jakaa – joko pe­rin­tö­kaa­ren mukaan, tai jos vai­na­jal­la oli tes­ta­ment­ti, tes­ta­men­tin ja la­kio­san mukaan.

Kuinka kauan pe­rin­nön­ja­ko voi kestää?

Pe­rin­nön­jaon kesto riip­puu pe­ril­li­sis­tä sekä les­kes­tä. Jos leski haluaa pitää pe­rin­nön ja­ka­mat­to­ma­na eikä kukaan pe­ril­li­sis­tä vas­tus­ta sitä, voi pe­rin­nön­jaos­sa kestää vuosia. Pe­rin­nön voi myös jakaa heti pe­ru­kir­jan toi­mit­ta­mi­sen jäl­keen.