7 Myyt­tiä avio­eh­to­so­pi­muk­ses­ta

Hääjuhlat
Timjami Nyyssönen
Timjami
4.10.2022 ● 6 minuuttia
Jaa artikkeli
Osa saat­taa aja­tel­la avio­eh­to­so­pi­muk­sen olevan vain rik­kai­ta varten tai kieliä epä­luot­ta­muk­ses­ta puo­li­soa koh­taan. Avio­eh­to­so­pi­mus turvaa ta­lout­ta avio­eros­sa, mutta myös sil­loin, jos avio­liit­to päät­tyy kuo­le­maan.

Avio­eh­to­so­pi­mus he­rät­tää usein kes­kus­te­lua nai­mi­siin­me­non kyn­nyk­sel­lä. Tässä ar­tik­ke­lis­sa käymme läpi ylei­sim­piä vää­rin­kä­si­tyk­siä so­pi­muk­seen liit­tyen, ja ker­rom­me avio­eh­don hyö­dyis­tä.

Myytti 1: Pie­ni­tu­lois­ten ei kan­na­ta tehdä avio­eh­toa

Vaikka pie­ni­tu­loi­sil­la ei ole­kaan yhtä paljon jaet­ta­vaa omai­suut­ta avio­ero­ti­lan­tees­sa, ei tämä kui­ten­kaan tar­koi­ta sitä, et­tei­kö avio­eh­dos­ta olisi hyötyä pie­ni­tu­loi­sil­le.

Va­ral­li­suus tun­ne­tus­ti kart­tuu ajan myötä, kun asun­to­lai­naa mak­se­taan pois, pe­rin­töä saat­taa tulla omilta van­hem­mil­ta ja palk­ka­ta­so nousta vuo­si­kym­me­nien aikana.

Li­säk­si tapa käyt­tää rahaa saat­taa erota pa­ris­kun­nan vä­lil­lä huo­mat­ta­vas­ti, vaikka heillä on sa­man­lai­set tulot. Toinen saat­taa tuh­la­ta koko palk­kan­sa, kun kump­pa­ni puo­les­taan sääs­tää ah­ke­ras­ti ra­has­toi­hin ja sääs­tö­ti­lil­le.

Avio­eros­sa enem­män va­ral­li­suut­ta omis­ta­va joutuu an­ta­maan kump­pa­nil­leen osan omai­suu­des­taan.

💡 Noin 15 % suo­ma­lai­sis­ta yli 35-vuo­tiais­ta on tehnyt avio­eh­don ja 7 % on aja­tel­lut sel­lai­sen te­ke­vän­sä. Poh­jois­mai­sen la­ki­tut­ki­muk­sen tu­lok­sis­ta sel­vi­ää, kuinka paljon suo­ma­lai­set ovat mak­sa­neet avio­eh­dos­ta.

Laadi pätevä avio­eh­to jo tänään:

Myytti 2: Avio­eh­to­so­pi­mus kielii epä­luot­ta­muk­ses­ta

Avio­eh­to­so­pi­mus ei tar­koi­ta, että puo­li­sot eivät luot­tai­si toi­siin­sa. Avio­eh­toon voi kui­ten­kin liit­tyä eriä­viä mie­li­pi­tei­tä, ja näistä asiois­ta kan­nat­taa­kin kes­kus­tel­la pa­ri­suh­tees­sa hy­vis­sä ajoin ennen nai­mi­siin­me­noa – kuten ylei­ses­ti yh­tei­ses­tä ta­lou­des­ta.

Kun omista ar­vois­ta ja it­sel­leen tär­keis­tä asiois­ta puhuu yh­des­sä kump­pa­nin kanssa, on asioi­den kä­sit­te­ly ja tu­le­vai­suu­teen va­rau­tu­mi­nen hel­pom­paa.

Avio­eh­don tarve voi johtua esi­mer­kik­si toisen puo­li­son yri­tys­toi­min­nas­ta, joka on al­ka­nut jo ennen avio­liit­toa: ilman avio­eh­toa puo­li­soi­den omai­suu­den ja­ka­mi­nen voi hai­ta­ta puo­li­son yri­tys­tä tai pa­him­mil­laan ajaa sen kon­kurs­siin. Avio­eh­dol­la puo­li­sot voivat siis vä­hen­tää avio­liit­toon liit­ty­viä ta­lou­del­li­sia huo­le­nai­hei­taan.

Avio­eh­to voikin par­haas­sa ta­pauk­ses­sa mah­dol­lis­taa sen, että puo­li­sot voivat rau­has­sa kes­kit­tyä liit­toon­sa ilman yli­mää­räi­siä ta­lou­del­li­sia häi­riö­te­ki­jöi­tä.

Lue lisää: Näin otat avio­eh­don pu­heek­si puo­li­so­si kanssa

Myytti 3: Kal­liil­ta avio­erol­ta suojaa vain se, että ei mene kos­kaan nai­mi­siin

Vaikka avio­lii­ton vält­tä­mi­nen onkin yksi tapa vält­tyä ns. ”kal­liil­ta avio­erol­ta”, ei tämä suin­kaan ole ainoa tai jär­ke­vin toi­min­ta­ta­pa.

Avio­eh­dol­la ni­mit­täin on mah­dol­lis­ta ha­lu­tes­saan sulkea puo­li­soi­den avio-oikeus ko­ko­naan pois. Näin puo­li­soil­la ei ole mitään oi­keut­ta tois­ten­sa omai­suu­teen. Sa­mal­la kal­liin avio­eron mah­dol­li­suut­ta ei ole nai­mi­siin­me­nos­ta huo­li­mat­ta.

Ylei­sin avio­eh­to koskee vain avio­ero­ja, mutta lähes yhtä moni pa­ris­kun­ta tekee avio­eh­don avio­eron li­säk­si myös kuo­le­man va­ral­le.

Lue lisää: Avio­eh­to hinnat Suo­mes­sa

Myytti 4: Avio­eh­dol­la ei tee mitään, jos avio­liit­to päät­tyy kuo­le­maan

Liiton päät­tyes­sä kuo­le­maan les­kel­lä on tiet­ty­jä eri­tyi­soi­keuk­sia: les­kel­lä voi esi­mer­kik­si olla avio­eh­dos­ta huo­li­mat­ta hal­lin­ta­oi­keus puo­li­soi­den yh­tei­seen kotiin, jos lesken toi­meen­tu­lo sitä vaatii.

Li­säk­si pe­rin­nön­ja­ko riip­puu avio­eh­dos­ta. Leski voi avio­eh­don avulla saada suu­rem­man osan puo­li­son­sa omai­suu­des­ta sekä naut­tia ve­ro­va­pau­des­ta. Kun avio­liit­to päät­tyy kuo­le­maan, teh­dään myös sil­loin ositus. Avio­eh­don avulla leski saa puolet puo­li­son­sa omai­suu­des­ta eikä hänen tar­vit­se maksaa saa­mas­taan omai­suu­des­ta veroa.

Jos puo­li­soil­la ei ole avio­eh­toa ja les­kel­lä olisi enem­män va­ral­li­suut­ta, ei hän saisi me­neh­ty­neel­tä puo­li­sol­ta mitään omai­suut­ta.

Lue lisää: Avio­eh­to, tes­ta­ment­ti vai mo­lem­mat?

Turvaa oma ja per­hee­si talous – tee avio­eh­to heti.

Myytti 5: Avio­eh­to on vain rik­kai­ta varten

Avio­eh­to­so­pi­muk­ses­ta kuul­laan yleen­sä vain sil­loin, kun rikas hen­ki­lö eroaa ja joutuu luo­vut­ta­maan suuren osan omai­suu­des­taan ex-puo­li­sol­leen. Tämä on osal­taan ruok­ki­nut har­ha­luu­loa siitä, että avio­eh­to on vain rik­kai­ta ih­mi­siä varten.

Myytti ei kui­ten­kaan pidä paik­kaan­sa, sillä  avio­eh­dos­ta on hyötyä kai­kil­le avio­liit­toa har­kit­se­vil­le heidän va­ral­li­suu­des­taan riip­pu­mat­ta.

Mo­nes­ti eron het­kel­lä suurta pään­vai­vaa ai­heut­ta­vat esi­mer­kik­si asun­to­jen tai kiin­teis­tö­jen ja­ka­mi­nen puo­li­soi­den kesken. Omai­suu­den ja­ka­mi­nen voikin pa­kot­taa puo­li­sot myy­mään omai­suut­taan eron het­kel­lä. Ilman avio­eh­toa esi­mer­kik­si su­vus­sa pit­kään ollut tila voi­daan joutua myy­mään, jotta ex-puo­li­sol­le kuu­lu­va ta­sin­ko pys­ty­tään mak­sa­maan.

Avio­eh­dol­la on mah­dol­lis­ta esi­mer­kik­si yk­sin­ker­tais­taa avio­eroa: avio­eh­don an­sios­ta mo­lem­mil­le os­a­puo­lil­le on ero­ti­lan­tees­sa selvää, että puo­li­sot säi­lyt­tä­vät oman omai­suu­ten­sa. Näin puo­li­sot vält­tä­vät kal­liit avio­ero­rii­dat, jotka liit­ty­vät eri­mie­li­syyk­siin puo­li­soi­den omai­suu­den ja­ka­mi­ses­ta.

Myytti 6: Avio­eh­to tar­koit­taa aina sitä, ettei puo­li­soil­la ole mitään oi­keut­ta tois­ten­sa omai­suu­teen

Vas­toin yleis­tä kä­si­tys­tä avio­eh­to voi koskea vain osaa puo­li­soi­den omai­suu­des­ta tai vain toisen puo­li­son omai­suut­ta.

Avio­eh­dol­la ei siis ole pakko sulkea puo­li­soi­den avio-oi­keut­ta pois ko­ko­naan, vaan avio-oi­keu­den ul­ko­puo­lel­le voi­daan rajata vain tietty omai­suus. Avio­eh­dol­la voi­daan sopia esi­mer­kik­si siitä, että puo­li­son pe­rin­tö­nä saama ke­sä­mök­ki ei kuulu avio-oi­keu­den pii­riin.

Täl­lai­sel­la avio-oi­keu­den osit­tain pois­ta­val­la avio­eh­dol­la voi­daan­kin löytää jär­ke­vä ta­sa­pai­no avio­lii­ton päät­ty­mi­sen va­ral­ta: sen avulla on mah­dol­lis­ta huo­leh­tia puo­li­soi­den toi­meen­tu­los­ta eron jäl­keen, sekä yk­sin­ker­tais­taa puo­li­soi­den omai­suu­den ja­ka­mis­ta.

Puo­li­soi­den avio-oi­keut­ta on mah­dol­lis­ta ra­joit­taa avio­eh­don li­säk­si myös tes­ta­men­til­la. Esi­mer­kik­si toisen puo­li­son pe­rin­tö­nä saa­tuun ke­sä­mök­kiin voi liit­tyä vain­ajan aset­ta­ma ra­joi­tus siitä, ettei mökki kuulu puo­li­soi­den kesken jaet­ta­vaan omai­suu­teen. Täl­lai­nen ehto on avio­lii­ton päät­tyes­sä täysin pätevä, joten vaikka avio­eh­toa ei oli­si­kaan, ei puo­li­soi­den omai­suut­ta aina jaeta tasan.

Myytti 7: Avio­eh­to täytyy solmia ennen avio­liit­toa

Avio­eh­don voi kui­ten­kin tehdä jäl­ki­kä­teen myös avio­lii­ton aikana tai juuri ennen avio­eroa. Avio­eh­dos­ta so­pi­mi­nen on kui­ten­kin va­paa­eh­tois­ta, joten puo­li­so voi myös kiel­täy­tyä avio­eh­dos­ta. Siksi avio­eh­dos­ta kan­nat­taa­kin sopia jo ennen avio­lii­ton sol­mi­mis­ta, jotta ikä­vil­tä yl­lä­tyk­sil­tä väl­ty­tään.

Lue lisää: 5 va­roit­ta­vaa esi­merk­kiä avio­eros­ta

Ko­kei­le avio­eh­to­so­pi­muk­sen te­ke­mis­tä il­mai­sek­si

Voit ko­keil­la alla, miltä avio­eh­to­so­pi­muk­sen te­ke­mi­nen Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa luon­nis­tuu. Pal­ve­lu kar­toit­taa ti­lan­tee­si ja luo sen jäl­keen val­miin asia­kir­jan, jonka saat maksun jäl­keen la­dat­ta­vak­si.