avioliitto

Avio­ero ja osi­tus - nämä asiat pi­tää kaik­kien tie­tää

Tatu Mäenpää

Ositus avioerossa

Osituksessa vahvistetaan kuinka paljon kumpikin puoliso saa avio-oikeuden alaista omaisuutta avioeron jälkeen. Osituksessa omaisuus yksilöidään ja huolehditaan siitä, että omaisuuden siirrot suoritetaan asianmukaisesti. Osituksessa selvitetään myös kummankin puolison velat ja puretaan yhteisomistuksia.

Osituksen toimituksen ja sen lainvoimaiseksi muuttumisen jälkeen avioliitto ja sen oikeusvaikutukset ovat lopullisesti päättyneet.

Miten omaisuus jaetaan avioeron jälkeen?

Osituksen tekemiseen on kaksi vaihtoehtoa:

  1. Sopimusositus, joka perustuu puolisoiden väliseen sopimukseen omaisuuden jakamisesta. Sopimusosituksessa ei ole pakko noudattaa kaikkia lain määräyksiä.
  2. Toimitusositus, jonka suorittaa tuomioistuimen määräämä pesänjakaja. Toimitusosituksen mukaan tehty ositus on ositus niinkuin se lain mukaan menisi.

Selkeästi yleisin on sopimusositus, jossa on laaja sisältövapaus ja puolisot voivat toimittaa menettelyn pitkälti haluamallaan tavalla. Toimitusositukseen turvaudutaan, jos puolisot eivät pääse sopimukseen osituksesta.

Toimitusositusta varten jommankumman puolison on tehtävä kotipaikkansa käräjäoikeuteen hakemus pesänjakajan määräämiseksi. Pesänjakaja on oikeustieteellisen koulutuksen saanut henkilö ja hänen toimintansa on tiukasti sidottu lakiin. Hän ottaa huomioon omaisuuksien jaossa lain säännökset ja pyrkii maksimoimaan kummankin puolison oikeudet.

Sopimusosituksessa ei tarvitse noudattaa avioliittolain eri kohdissa jommallekummalle puolisolle annettuja oikeuksia. Sopimusositus perustuu nimensä mukaisesti puolisoiden väliselle sopimukselle siitä miten he haluavat omaisuuden jakaa ja oikeuksiinsa vedota.

Miten ositus etenee?

Avioliitot päättyvät joko eroon tai puolison kuolemaan. On hyvä tuntea avioeroprosessi pääpiirteittäin, esimerkiksi, että avioeroa haetaan käräjäoikeudelta.

Erot ovat erilaisia ja ne tapahtuvat erilaisissa tilanteissa. Avioeroon voi liittyä suuria tunteita, tai se voi olla hyvinkin suoraviivainen tapahtuma.

Kuitenkin avioeroon liittyy aina puolisoiden omaisuuksien erittely. Avioliiton päättyessä omaisuudet ositetaan eli jaetaan puolisoiden kesken.

Kannattaa sopia etukäteen puolison kanssa, miten toivotte omaisuutenne jaettavan mahdollisen avioeron varalta. Erotessa osituksesta sopiminen keskenään ei välttämättä enää onnistu.

Toki omaisuuden osituksen lisäksi on asioita, joita erotessa tulee muistaa. Tällaisia ovat esimerkiksi:

  • Yhteiset lainat, käyttötilit ja vakuutukset,
  • Jos on lapsia, sopia lasten asioista, kuten asumisesta.

Avioeron hinta on lakimiehen avustuksella keskimäärin vähintään 1000 euroa. Avioero tulee aina edullisimmaksi kun se tehdään sopuisasti. Tämän takia on hyvä olla avioehto, jolla sovitaan ennakkoon miten omaisuus jaetaan, jos tiet erkanevat.

Eroavat rautatiekiskot.

Ositus

Ositus tarkoittaa, että puolisoiden avio-oikeuden alaiset varat lasketaan yhteen ja jaetaan puolisoiden kesken. Ositus suoritetaan avioliiton päättyessä avioeroon sekä puolison kuolemaan. Toisen puolison on vaadittava ositusta, jotta prosessi käynnistyy. Osituksen voi suorittaa kun avioero hakemus on tullut vireille. Ei siis tarvitse odottaa harkinta-ajan umpeutumista tai lopullista avioerotuomiota.

Lähtökohta ositukselle on, että puolisoiden avio-oikeuden alaiset varat jaetaan puoliksi. Ositus on tällöin sopimusositus, eli osapuolet sopivat miten omaisuus jaetaan. Omaisuutta ei siis välttämättä tarvitse jakaa tasan puoliksi.

Toinen vaihtoehto on toimitusositus pesänjakajan avulla.

Laskennallinen ositus tapahtuu niin, että puolisoiden avio-oikeuden alaisista varoista vähennetään velat. Puolisoiden avio-oikeuden alaiset omaisuudet lasketaan yhteen ja jaetaan puolisoiden kesken. Kunkin puolison omaisuutta on nimiperiaatteen mukaan kaikki hänen nimissään oleva omaisuus.

Osituksessa puolisoiden omaisuus luetteloidaan, eli arvotetaan, ositusperusteen syntyhetken tilanteen mukaan. Ositusperuste on joko avioerohakemuksen vireilletulopäivä tai toisen puolison kuolinpäivä. Osituksesta laaditaan ositussopimus tai osituskirja.

Ositussopimus

Ositussopimukseen kirjataan ainakin osapuolet, molempien puolisoiden avio-oikeuden alaiset omaisuudet ja velat, puolisoiden allekirjoitukset ja todistajat. Ositussopimuksen voi rekisteröidä digi- ja väestötietovirastoon, jotta syntyy suoja velkojia vastaan. Rekisteröinti ei ole pakollista eikä vaikuta osituksen pätevyyteen.

Sopimuksessa on myös hyvä mainita, että onko ositus lopullinen vai osittainen. Ositusta ei kannata jättää roikkumaan, vaan ositus kannattaa tehdä kerralla lopullisesti. Näin kummallakaan puolisolla ei ole enää oikeutta toisen omaisuuteen. Tämä helpottaa entisten puolisoiden taloudellisesti itsenäisen elämän jatkamista.

Puoliosiden tasinkovelvollisuus selvitetään ositussopimuksen tietojen pohjalta. On hyvä laatia ositussopimus, vaikka puolisoilla olisikin avioehto, joka määrittelee miten omaisuus jaetaan. Ositussopimuksen avulla ei myöhemmin synny epäselvää tilannetta suoritetusta omaisuuden jaosta.

Esimerkki: Jos ositussopimusta tai ositusta ylipäänsä ei ole tehty, saatetaan tarvita ex-puolison lupa myydä entinen yhteinen asunto. Tämä siksi, että ex-puolisolla on oikeus tiettyyn määrään toisen puolison omaisuutta avio-oikeuden perusteella.

Onko ositus pakko suorittaa?

Lain mukaan ositusta ei ole pakko tehdä. Osituksen tarve tulee vastaan viimeistään toisen kuollessa. Oikeus vaatia ositusta ei vanhene muttei ole kuitenkaan loputon. Yleisesti oikeuskäytännössä (esimerkiksi KKO:2001:56) on katsottu passiivisuuden indikoivan, että osituksesta on sovittu tai se on suoritettu. Näin ollen pitkän ajan kuluttua ei voi enää välttämättä vaatia ositusta.

Täältä voit lukea lisää, miksi ositus kannattaa suorittaa mahdollisimman pian.

Milloin osituksen voi tehdä?

Osituksen voi tehdä pätevästi heti kun avioerohakemuksen tekemisen jälkeen. Ositusta varten ei tarvitse odottaa sitä, että puolisot on tuomittu avioeroon.

Ositus ilman avioehtoa

Naimisiin ei lähtökohtaisesti kannata mennä ilman avioehtoa. Täältä voit lukea syitä, miksi avioehto kannattaa tehdä.

Puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen lain nojalla. Se tarkoittaa, että puolisoiden varat jaetaan puoliksi eli varoista vähennetään velat ja jaetaan puoliksi, jolloin varakkaampi maksaa tasinkoa.

Esimerkki: A ja B ovat olleet naimisissa 10 vuotta. A:lla ja B:llä ei ole avioehtoa. He ovat yhdessä ostaneet omakotitalon 200 000€ ja ottaneet yhteisen asuntolainan 100 000€. A:lla on sijoitusvarallisuutta 60 000€ sekä sijoitusasunto 160 000€. B omistaa moottoriveneen 5000€ ja auton 45 000€.

A:n avio-oikeuden alaiset varat on puolet talosta 100 000€, asunto-osakkeet 160 000€ ja sijoitusvarallisuus 60 000€. A:n velat on puolet asuntolainasta 50 000€. A:n avio-oikeuden alainen nettovarallisuus on 270 000€.

B:n avio-oikeuden alaiset varat on puolet talosta 100 000€, vene 5000€ ja auto 45 000€. B:n velat on puolet asuntolainasta eli 50 000€. B:n avio-oikeuden alaiset nettovarat on 100 000€.

Puolisoiden yhteenlaskettu varallisuus on 370 000€. Kumpikin puoliso saa osituksessa puolet, eli 185 000. A maksaa B:lle 85 000€ tasinkoa.

Ositus, kun puolisoilla on avioehto

Avio-oikeuden voi sulkea pois esimerkiksi avioehdolla, perinnöksi saadusta omaisuudesta testamentilla tai lahjaksi saadusta omaisuudesta lahjakirjalla. Avio-oikeuden voi sulkea pois kokonaan tai osittain.

Jos puolisoilla on avioehto, toimitetaan osituksen sijaan omaisuuden erottelu. Avioehdossa määritellään, mikä omaisuus on avio-oikeuden alaista ja mikä sen ulkopuolella. Omaisuuksien erittely on siis yksinkertaisempaa, kun on avioehto.

Avioehto tulee olla rekisteröity ennen eroprosessin aloittamista. Sitä ei siis voi rekisteröidä avioeroasian tultua vireille, eli kun avioero hakemus on lähetetty.

Esimerkki: X ja Y ovat eroamassa viiden vuoden avioliiton jälkeen. Heillä on avioehto, jossa on määritelty, että kummallakaan ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen. X omistaa useita asunto-osakkeita sekä sijoitusvarallisuutta. Y omistaa maatilakiinteistön. Avioehdon ansiosta kumpikin pitää oman omaisuutensa heidän erotessaan.

Ositus avioliiton päättyessä kuolemaan

Jos puolisot ovat avioliitossa, toisen kuollessa on leski ensin kuolleen puolison kuolinpesän osakas osituksen takia. Tällöin ositusta kutsutaan jäämistöositukseksi. Ositus suoritetaan ennen perinnönjakoa.

Jos puolisoilla on rintaperillisiä, eli lapsia, ei leski ole perillinen, vaikka onkin pesän osakas. Voit lukea lisää kuolinpesän osakkaista täältä.

Ositus ja veroseuraamukset

Osituksessa saatu tasinko on verovapaata. Näin ollen voidaan laadukkaalla avioehdolla turvata lesken tilanne avioliiton päättyessä kuolemaan niin sanotulla lesken lisäturvalla.

Verohallinnon ohjeen mukaan on tilanne selkeä, kun tasinko osituksen yhteydessä suoritetaan avio-oikeuden alaisilla varoilla eikä tapahdu omistajan vaihdosta. Tietyissä arvopapereiden ja osakkeiden omistajanvaihdoissa tulee veroseuraamuksia.

Tasinko ja tasingon suorittaminen

Tasinko suoritetaan ositussopimuksen perusteella. Tasingon luovuttaja saa itse päättää miten suorittaa tasingon. Kuitenkin kannattaa huomioida tietyn omaisuuden luovuttamisesta syntyvät veroseuraamukset.

Kun avioliitto päättyy puolison kuolemaan, tehdään ositus ennen perinnönjakoa. Samalla maksetaan myös mahdollinen tasinko. Eloonjääneen puolison kuollessa saattaa herätä kysymys siitä, että onko ositusta suoritettu. Esimerkiksi pankki vaatii usein ositussopimuksen. Pääsääntöisesti on ositus suoritettu, jos ensin kuolleen puolison kuolinpesä on jaettu. Jos ositus on tehty, ei viimeksi kuolleen puolison perukirjaan merkitä ensin kuolleen puolison varoja tai velkoja.

Jos leski on varakkaampi, on hänellä oikeus vedota niin kutsuttuun tasinkoprivilegiin. Tällöin ei lesken tarvitse maksaa tasinkoa ensin kuolleen puolison kuolinpesälle.

Tasingosta voi luopua. Luopuminen on hyvä tehdä kirjallisena. Jos avioliitto päättyy kuolemaan, liitetään kirjallinen luopuminen perukirjaan.

Ositus ja tasingon maksu on hyvä hoitaa pois heti ensin kuolleen puolison jälkeen. Jos ositus ja tasinko maksetaan vasta eloon jääneen puolison kuoleman jälkeen, on ensin kuolleen puolison kuolinpesä saamassa tasinkoa. Tällöin varat ei välttämättä jakaudu perintönä niin kuin itse toivoisi. Esimerkiksi voi olla, että osakkaana edellisessä pesässä on ollut joku perheen ulkopuolinen.

Verohallinnon ohjeen mukaan voi tasinkona esimerkiksi maksaa yhteisen tai puolison velan pois.

Puolisoiden velat

Suomessa aviovarallisuusjärjestelmä perustuu varojen ja velkojen erillisyyteen. Puolisoilla on siis lain nojalla suoja toistensa velkojilta. Lain mukaan kumpikin puoliso vastaa omista veloistaan, paitsi jos velka on otettu yhdessä, esimerkiksi yhteinen asuntolaina.