Legaatti eli erityisjälkisäädös on testamentin määräys, jossa testamentinsaajalle testamentataan jokin tietty esine tai oikeus, esimerkiksi vainajan kesämökki. Tiettyä omaisuutta testamentilla saavaa henkilöä kutsutaan legaatinsaajaksi.
Legaatin asemaan kuolinpesässä liittyy tiettyjä erityispiirteitä, jotka eroavat muista perillisten oikeuksista ja velvollisuuksista.
Tässä artikkelissa käymme läpi niitä asioita, joita kuolinpesän hallinnossa ja perinnönjaossa kannattaa huomioida legaatin osalta.
Onko legaatinsaaja kuolinpesän osakas?
Legaatti on tärkeä erottaa yleistestamentista, eli testamentista, jossa testamentin saajalle määrätään tietty suhteellinen osa vainajan omaisuudesta (esim. 1/4 vainajan koko omaisuudesta).
Legaatinsaajan ja yleistestamentinsaajan asema eroaa nimittäin monella olennaisella tavalla; yleistestamentinsaaja kuuluu esimerkiksi kuolinpesän osakkaisiin, mutta legaatinsaaja ei lähtökohtaisesti ole kuolinpesän osakas.
Legaatinsaaja voi olla kuolinpesän osakas vain jollakin muulla perusteella, esim. jos legaatinsaaja on myös vainajan rintaperillinen.
Esimerkki: Yleistestamentin ja legaatin erot
Vainaja on testamentannut ystävilleen Tuomakselle ja Heidille omaisuuttaan. Testamentin mukaan Tuomas perii vainajan kesämökin, kun taas Heidi perii puolet eli 1 / 2 vainajan koko omaisuudesta.
Tilanteessa Tuomas olisi siis legaatinsaaja, eikä hän kuuluisi kuolinpesän osakkaisiin. Heidi olisi puolestaan yleistestamentinsaaja, ja hän kuuluisi kuolinpesän osakkaisiin.
Oletko jo tehnyt testamenttia?
Pätevä testamentti heti valmiiksi. Päätä, kuinka omaisuutesi jakaantuu, ja anna palvelun optimoida perintöverot.
Palvelun kokeilu on aina ilmaista.
Legaatinsaajan oikeudet
Legaatin ominaispiirteisiin kuuluu, että perinnöksi tuleva omaisuus on jo yksilöity testamentissa. Legaatinsaajalle perintönä tulevaa omaisuutta ei siis tarvitse erikseen määrittää perinnönjaossa. Tämä erottaa legaatinsaajan muista perinnönsaajista, sillä legaatti voidaan suorittaa jo ennen virallista perinnönjakoa.
Muille perinnönsaajille tuleva omaisuus määritetään lopullisesti vasta perinnönjaossa. Legaatti voidaan puolestaan suorittaa heti kun on selvää, ettei se loukkaa muiden tahojen, kuten vainajan velkojien, oikeuksia. Yleensä legaatti voidaan suorittaa perunkirjoituksen jälkeen.
Lue lisää testamentin saajan oikeuksista
Esimerkki: Peritty kesämökki
Edellä mainitussa esimerkissä Tuomakselle legaatilla tuleva omaisuus olisi vainajan kesämökki. Kesämökki voitaisiin luovuttaa Tuomakselle jo ennen muun perinnön jakamista, kunhan sen luovuttaminen ei loukkaisi muiden oikeuksia.
Koska Heidi on saanut testamentilla vain tietyn määräosan (1 / 2) vainajan omaisuudesta, täytyy perinnönjaossa määrittää, mitä omaisuutta hänen määräosaansa kuuluu.
Perinnönjaossa voitaisiin esimerkiksi määrittää, että Heidin osuus vainajan omaisuudesta pitäisi sisällään 100 000 euron rahavarat, sekä vainajan omistamat asunto-osakkeet. Tuomas saisi siis perintönsä ennen Heidiä.
Legaatinsaajan asema kuolinpesässä
Koska legaatinsaaja ei kuulu kuolinpesän osakkaisiin, ei legaatinsaajalla ole myöskään oikeutta osallistua kuolinpesään hallintoon. Legaatinsaajan asema on siis tältä osin heikompi kuin muiden perinnönsaajien, sillä hän ei voi osallistua päätöksentekoon kuolinpesän asioista.
Legaatinsaajan mahdollisuudet valvoa omaa etuaan kuolinpesässä ovat siis kuolinpesän osakkaita rajallisemmat. Legaatinsaajan asema on kuitenkin laissa turvattu; kuolinpesän osakkaat ovat esimerkiksi korvausvastuussa legaatinsaajalle niistä vahingoista, jotka osakkaat ovat laiminlyönneillään aiheuttaneet
Legaatinsaaja voi myös hakea tuomioistuimelta virallisen pesänselvittäjän määräämistä, jolloin pesänselvittäjä voi jakaa vainajan omaisuuden kuolinpesän osakkaiden sijasta.
Vaikuttaako legaatti rintaperillisten lakiosaan?
Vainajan rintaperillisillä on lähtökohtaisesti aina oikeus lakiosaan, eli heillä on oikeus vaatia puolet vainajan perinnöstä. Tätä oikeutta ei voida rajoittaa testamentilla.
Legaatti voidaan siis panna täytäntöön vain silloin, kun se ei loukkaa rintaperillisten oikeutta lakiosaan. Jos legaatti kuitenkin loukkaa lakiosaa, legaatinsaaja voi maksaa lakiosan myös rahana.
Esimerkki: Koko perintönä kesämökki
Vainajalla on yksi rintaperillinen, ja vainajan omaisuus muodostuu kokonaisuudessaan hänen omistamastaan kesämökistä. Vainaja on testamentannut kesämökkinsä hyvälle ystävälleen Hannulle, eli Hannu on legaatinsaaja.
Testamentattu kesämökki muodostaa siis vainajan koko perinnön, ja rintaperillisen lakiosa on puolet kesämökin arvosta.
Koska koko kesämökki on kuitenkin testamentattu Tuomakselle, legaatti rajoittaa lähtökohtaisesti rintaperillisen oikeutta lakiosaan. Jos Tuomas haluaisi saada kesämökin itselleen, täytyisi hänen maksaa rintaperilliselle rahana puolet kesämökin arvosta.
Voiko legaatin suorittaa ennen ositusta?
Jos vainaja on ennen kuolemaansa ollut naimisissa, täytyy kuolinpesän ositus tehdä ennen perinnönjakoa. Vaikka legaatti voidaankin panna täytäntöön ennen perinnönjakoa, ei legaatilla voida kuitenkaan loukata lesken oikeutta tasinkoon.
Näin ollen lesken oikeus tasinkoon syrjäyttää legaatin esimerkiksi silloin, kun legaattiin kuuluvaa omaisuutta tarvittaisiin tasingon maksamiseen. Jos legaatti on kuitenkin pantu täytäntöön ennen ositusta ja se loukkaa lesken oikeutta tasinkoon, legaatinsaaja on velvollinen palauttamaan testamentilla saamansa omaisuuden.
Legaatti, leski ja asunto
Lesken asema voi vaikuttaa legaatin täytäntöönpanoon myös silloin, kun legaatti pitää sisällään asunnon: leskellä voi tietyissä tilanteissa olla oikeus pitää legaattiin sisältyvä asunto hallinnassaan, jos hänen toimeentulonsa sitä edellyttää. Lesken oikeus kotiin voi siis syrjäyttää legaatin.
Tällaisessa tilanteessa legaatti voidaan panna täytäntöön vasta lesken hallintaoikeuden päättyessä, eli kun leski luopuu oikeudestaan, tai kun leski kuolee.
Lue lisää: Miten perinnönjako tehdään uusperheessä?
Miten legaatinsaajaa verotetaan?
Legaatinsaajalla on velvollisuus maksaa perintöveroa testamentilla saamastaan omaisuudesta. Perintöveroa joudutaan kuitenkin maksamaan vain omistusoikeudesta, eli esimerkiksi testamentilla saadusta kesämökin käyttöoikeudesta ei tarvitse maksaa veroa.
Jos legaatti sisältää omistusoikeuksia, tarkempi perintöveron määrä riippuu erityisesti perinnön suuruudesta ja legaatinsaajan sukulaissuhteesta perittävään. Alle 20 000 euron suuruiset perinnöt ovat verovapaita.
Näin legaatti eroaa yleistestamentista
Alla näet yksinkertaisen taulukon legaatinsaajan ja yleistestamentinsaajan suurimmista eroista.
Legaatinsaaja | Yleistestamentinsaaja | |
---|---|---|
Kuolinpesän osakas | ❌ | ✅ |
Voidaan suorittaa jo ennen varsinaista perinnönjakoa | ✅ | ❌ |
Lakiosan voi kiertää | ❌ | ❌ |
Perintöveroa maksetaan vain omistusoikeudesta | ✅ | Riippuu testamentatusta omaisuudesta |
Myös legaatin tekeminen onnistuu Aatoksen verkkopalvelussa
Testamentin tekeminen on helppoa, nopeaa ja edullista Aatoksen verkkopalvelussa. Palvelumme kartoittaa tilanteesi ja luo vastaustesi perusteella sinulle räätälöidyn testamentin.
Verkkopalvelumme avulla teet erilaiset testamentit helposti ja juridisesti oikein. Lisäksi voit lisätä testamenttiin ehtoja, kuten siirtää päätösvallan testamentinsaajalle – näin saaja voi itse päättää ottaako perinnön vastaan ja mitä omaisuutta ottaa vastaan, vai antaako sen mieluummin omille perillisilleen.
Luo oma testamentti netissä nyt Aatoksen verkkopalvelussa jopa 10 minuutissa. Saat meiltä myös aina ilmaista lakiapua.